Siri von Esseninstä löytyy ruotsinkielinen teos "Smirnoff, Karin; Strindbergs första hustru, 1977". Kyseinen teos on melko vanha sillä, se ilmestyi alunperin jo vuonna 1925. Kirja on elämäkerta ja siinä on 419 sivua.
Seuraavat teokset käsittelevät myös Siri von Esseniä:
Kivalo Erkki; August Strindberg ja neljä naista - tutkimus kirjailijan elämäntarinasta 1998
Kajanti Caius; Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta 1999
Turun kaupunginkirjastossa on erilaisia Sim-pelejä; SimKaupunki, SimPuisto, SimSafari sekä TheSims.
Harry Potter-pelejäkin on; HP ja viisasten kivi, HP ja salaisuuksien kammio sekä HP ja huispauksen MM-kisat.
Voit katsoa, missä kirjastossa mikäkin on Aino-aineistotietokannasta. Hae nimekkeellä.
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_lform&sesid=1114089215
Hae asiasanalla "tulevaisuus" niin saat saaliiksi tulevaisuudesta kertovia kirjoja.
Pääkirjastossa Pasilassa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ löytyvät Helsingin Sanomat vuodesta 1890 alkaen, osin mikrofilmattuna. Rikhardinkadun kirjasto säilyttää puoli vuotta, Maunulan kirjasto 5 kuukautta ja Itäkeskus 2 kuukautta. Muilla Helsingin kaupunkirjaston toimipisteillä on lyhyempi säilytysaika. Helsingin Sanomien sijoitukset löytyvät osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Kiplingiltä on suomennettu yksi runoteos, ”Valkoisen miehen taakka”, johon on valikoitu vain nelisenkymmentä runoa alkuperäisestä teoksesta ”Rudyard Kipling’s Verse”. 1940, jossa on yli 700 runoa. Valitettavasti kysymäsi ruonot eivät ole suomennettujen joukossa. Lisäksi Kiplingiltä löytyy suomeksi yksittäisiä runoja ja balladeita mm. teoksista ”Tämän runon haluaisin kuulla”.1986, ”Hallitse Britannia: englantilaista runoutta”. 1929, ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja”. 1933, ”Maailman runosydän”. 1998, mutta kyseisiä runoja ei ole näidenkään joukossa. Näyttää siis siltä, että vakiintunutta suomennosta ei ole.
Jean-Claude Carrièren ranskankielisen teoksen 'Ne pensez pas vous débarrasseur des livres' englanninnos 'This is not the end of the book: a conversation curated by Jean-Philippe de Tonnac /Jean-Claude Carrière & Umberto Eco, London: Harvill Secker, 2011.' on saatavissa Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston avokokoelmasta. Kokoelman ainoa kappale on tällä hetkellä lainassa.
Saksankieleisen laitoksen nimi on ‚Die große Zukunft des Buches‘, mutta sitä ei ole saatavissa Suomesta. Tarkistus tehtiin yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Frank-monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Helsingin yliopiston kirjaston aineistoluetteloa voi selata vapaasti internetissä osoitteessa https://finna.fi ....
Kysyin asiaa Eduskunnan kirjastosta ja heille oli tuttu kyseinen ongelma. Frank monihaku on toiminut vajavasesti jonkin päivän ja ehdottivat yhteydenottoa suoraan Frank monihaku palveluun
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/contact/
Valitettavasti näistä yhtyeen kappaleista ei ole julkaistu nuottia. Jos tarve on erittäin kova, voi aina yrittää lähestyä yhtyettä itseään ja kysellä suoraan. Haloo Helsinkiin saanee yhteyden Sonyn kautta ainakin: http://www.sonymusic.fi/artistit/kotimaiset-artistit/haloo-helsinki/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Onhan se lähettäminen teknisesti mahdollista, sillä kaikkien julkisten kirjastojemme sähköpostiosoitteet löytyvt mm. kirjastot.fi-palvelun kautta. Iso työ kaikkien keräämisessä on, sillä mitään valmista e-listaa ei tietääkseni ole olemassa.
Kokonaan eri asia on, mitä tällaisesta postituksesta seuraa. Jokaisen kirjaston johtaja päättää itsenäisesti, miten hän reagoi pyyntöihin laittaa jokin tiedote kirjaston ilmoitustaululle. Jotkut epäilemättä lämpenevät tällaiselle esitykselle ja saattavat tulostaa vetoomuksen esille. Joku toinen taas voi pitää ehdotusta huonona ja jättää viestin huomiotta. Missään tapauksessa ei kannata olettaa, että tällaisella sähköpostittelulla olisi kovinkaan suuri vaikutus. Kirjastoihin tulee koko ajan paljon...
Tekijänoikeuslaissa on oma pykälänsä (17) teosten saattaminen vammaisten käytettäviksi, mutta sitä ei voi soveltaa yleisiin vanhusten hoitolaitoksiin.
Kirjastosta lainatun elokuvan katsominen vanhuksen omassa huoneessa on ilman muuta sallittua yksityistä käyttöä, mutta elokuvien esittäminen yhteisessä tilassa ainakin lähtökohtaisesti edellyttää lupaa, ellei tallenteella tällaista lupaa ole valmiiksi.
Heikki Poroila (24.2.1011)
Hei!
Päijät-Hämeen alueen kirjastoista ei tätä CD-ROM:ia valitettavasti löydy. Muualta Suomesta löytyy Luther CD-ROM -niminen teos, joka todennäköisesti sisältää tarvitsemaasi tietoa. Se voidaan tilata sinulle halutessasi kaukolainaksi viiden euron hintaan.
Seuraava poistokirjojen myyntipäivä on tulevana Lainan päivänä 8.2.2017. Tässä tapahtumailmoitus: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Tapah…
Valitettavasti poistomyynnistä ei voi etukäteen varata tai tiedustella teoksia. Poistojen kokonaismäärän ja moninaisten syiden vuoksi emme voi tietää, mistä syystä teos tulee milloinkin poistetuksi. Esimerkiksi todella epäkuntoiset teokset menevät suoraan kierrätykseen.
Ihan tässä muodossa en onnistu sitaattia löytämään.
Kirjailija Ken Keseyn nimissä on sitaatti, jonka kääntyy jotakuinkin näin:
”Voit laskea kuinka monta siementä on omenassa, mutta et montako omenaa on yhdessä siemenessä.”
En onnistunut löytämään, missä Kesey näin on sanonut tai kirjoittanut. Sama sitaatti on Karen Jensenin nimissä, joka on jatkanut sitä opettajille sopivammaksi.
Sitten taas Rober H. Schullerin nimissä on sitaatti, joka menee vapaasti suomennettuna jotakuinkin että:
”Kuka tahansa voi laskea omenan siemenet, mutta vain Jumala voi laskea omenien määrän siemenessä.”
Lähteet:
https://www.goodreads.com/quotes/167748-we-can-count-how-many-seeds-are-in-the-apple
https://www.goodreads.com/...
Otin yhteyttä kirjailija Kirsti Manniseen ja kysyin koska tämä hänen seuraava kirjansa "Taiteilijan vaimo" ilmestyy. Kirjakauppoihin kirjan pitäisi tulla myyntiin huhtikuun viimeisellä viikolla. Netissähän on jo nähtävissä kirjan kansi ja juoniseloste. Omasta kotikirjastostasi voit kysyä missä vaiheessa heille voi jättää varauksen tästä kirjasta.
Valitettavasti emme pysty kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla löytämään mallia. Tuon ikäisiä lehtiä ei myöskään enää monissa kirjastoissa ole. Selvitystä auttaisi, jos lehden nimi olisi tiedossa.
Vaski-kirjastoista ei valitettavasti kyseistä lehteä löydy. Turun yliopistolla on mikrofilmattuna vuosikerrat 23.7.1925-17.3.1927 ja 20.9.1934-16.1.1937. Heiltä näyttää myös löytyvän varastosta fyysiset lehdet vuosilta 1917-2007. Niitä voi lukea vain paikan päällä kirjastossa.
Vuosilta 1918-1929 lehteä löytyy digitoinuna Kansalliskirjaston palvelusta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-4541?display=CALENDAR&year=1918
Kehotan olemaan yhteydessä Turun yliopiston kirjastoon ja kysymään heiltä milloin ja missä kirjastorakennuksessa vuoden 1964 fyysistä vuosikertaa pääsee lukemaan. Alla yliopiston kirjaston yhteystiedot:
Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Puhelin: 050 455 7059
Juurikorven Antin hahmo on mainostanut ainakin Klubi 22 -merkkisiä savukkeita. Kyseisiä savukkeita on ollut kaupoissa ainakin vuodesta 1951 lähtien, koska Laatokka-sanomalehti ilmoitti ryöstöstä, joissa ko. tupakkaa oli varastettu (linkki). Tuon vuoden aikakauslehtiä voi kysellä oman alueen kirjastoista tai Varastokirjastosta.
TV-mainoksen tiedot: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1278401
Aiheesta keskustelufoorumilla: https://www.flightforum.fi/topic/7338-kadonneet-tuotteet/?page=10
Kuva: https://www.flickr.com/photos/44124404848@N01/2258317754/lightbox/
Antista on tehty myös kirja: https://finna.fi/Record/eepos.2106528
Hei,
Näyttäisi olevan ukonsieni (pikemmin kuin akansieni). Jos aiot hyödyntää sieniä jollain tavalla, asia kannattaa kuitenkin varmistaa asiantuntijoilta. Sienentunnistusapua voi kysellä myös vaikkapa Martoilta.
Kasvien tunnistuksen apuna voi lisäksi kokeilla vaikkapa iNaturalist-sovellusta, joka tunnistaa kohtuullisen luotettavasti kasveja, eläimiä ja sieniä.
Kuvauksesi kaltaisia blues-biisejä on olemassa loputon määrä, joten tehtävä taitaa olla meille aika mahdoton. Kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikintunnistuspalveluita. Osa niistä (mm. SoundHound) pystyy tunnistamaan myös hyräilyä.
