Meille kätevintä olisi, että ostat vastaavan kirjan ja palautat sen Luumäen kirjastoon. Selitä mitä on tapahtunut ja pyydä heitä lähettämään kirja meille (ja sen korvattavan kirjan tarran numero jos mahdollista). Korvattavan kirjan voit pitää itse.
Jorma Pulkkisen koulutuksesta ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa tutkimistani lähteistä. Hänen tietojaan ei ole selailemissani Kuka kukin on -kirjoissa, ja ainoa löytämäni matrikkelitieto hänestä on teoksessa Suomen moottoriurheilu 1 (Tekninen kustannusliike, 1973). Siinä kerrotaan Pulkkisen työskennelleen osastopäällikkönä, mutta koulutuksesta ei mainita mitään.
Satu on vuonna 1986 suomeksi ilmestyneestä Arnold Lobelin kirjasta Hiirijuttuja, jonka on suomentanut Hannele Huovi. Kirjassa on useita kertomuksia, muistamasi sadun nimi on Matka. Siinä hiiri lähtee tervehtimään äitiään ensin autolla, sitten rullaluistimilla, sen jälkeen saappailla ja lenkkitossuilla. Kulkuvälineet hajoavat yksi toisensa jälkeen, ja hiiri ostaa uuden jatkaakseen matkaa. Lopulta hänen jalkansakin kuluvat loppuun, mutta hän ostaa uudet jalatkin, ja pääsee perille ilahtuneen äitinsä luo.
Periaatteessa kirjastot voivat ottaa vastaan mangaa lahjoituksina. Kirjojen täytyy luonnollisesti olla hyvässä kunnossa, jotta niitä voidaan lainata ja jotta ne kestävät käytössä.
Se, voidaanko lahjoituksia ottaa kokoelmiin, riippuu hyvin paljon kirjasta. Jos kirjaa on Helmet-kirjastoissa paljon ja sitä seisoo runsaasti hyllyssä, kirjaa ei luultavasti tarvita kokoelmiin. Jos taas se on hyvin lainassa tai sitä ei ole ollenkaan kokoelmissa, kirjalle voisi olla hyvinkin käyttöä. Hiukan suuntaa voi katsoa osoitteesta https://haku.helmet.fi kirjojen nimillä.
Tarkka arvio kirjan soveltuvuudesta kokoelmiimme täytyy kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti, joten asiaa kannattaa kysellä suoraan kirjastosta, kun lahjoitus on ajankohtainen. Yleisesti...
Vesa Sisätön kirjassa 100 klassikkoa tunnissa (2018) on referaattien referaatteja tunnetuimmista kirjallisuuden klassikoista. Se myös esitellään ja saa miniarvostelun. Sen kerrotaan olevan tarkoitettu "kiireisille data-ajan ihmisille, jotka haluavat antaa itsestään sivistyneen kuvan: somettajille, bisnesleijonille, ruuhkavuosien raatajille, muuten vaan hätäisille, laiskoille boheemeille ja keskustapuolueen kunniapuheenjohtajille. Ihan vähän kirja on tarkoitettu myös niille vastarannan kiiskille ja luddiiteille, joiden mielestä internetin ja muun atk:n pitäisi kuolla pois viemästä aikaa hyvien kirjojen lukemiselta." Alla linkki kirjan esittelyyn
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523041868&qtype=b...
Niin on. Pulttiboisin jaksossa 26 on imitointi, jonka kohteena on Pirkka-Pekka Petelius ja Pedro Hietanen esittämässä iskelmää Muistan sua, Elaine. Pirkka-Pekka Petelius esittää Pedro Hietasta ja Aake Kalliala esittää Pirkka-Pekka Peteliusta. Jakso on dvd-levyllä Pulttibois : originaalijaksot 23–34. Levyn voi kaukolainata.
Suomessa on julkaistu paljon eläinsatukirjoja. Alla luetteloa sopivan ikäisistä suomalaisten kirjoittajien kirjoittamista eläinsatukirjoista. Joukossa on myös miesten kirjoittamia. Olisiko joku näistä oikea?
Aisopoon satuja / kuvittanut ja lapsille kertonut /Maj Lindman
Hupaisia tarinoita Metsolan väestä: Suomen kansan eläinsatuja / Raul Roine
Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria / eri kansojen sadustosta poiminut ja omaan tapaansa kertonut Martti Haavio
Jänis Vemmelsäären seikkailuja / suomeksi kertonut Anni Swan
Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä / Aili Siniluoto
Karvakuono ja Luppakorva: kuvitettu tarina kahden koiran ihmeellisistä seikkailuista /Suomen lapsille kertonut Helmi Krohn...
Asia vaihtelee suuresti kirjastoittain sen mukaan, mitä järjestelmiä kukin kirjasto käyttää. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa käytetään kirjastojärjestelmän lisäksi monia muitakin järjestelmiä esimerkiksi tietokoneiden hallintaan, mutta niiden oppiminen on melko helppoa. Toki ohjelmien tarve riippuu myös työtehtävistä: jos tehtäviin kuuluu kirjaston mainoksien tekeminen, saattaa kuvankäsittelyohjelmien hallinnasta olla apua. Mutta tosiaan käytettävät ohjelmat vaihtelevat kirjastoittain, ja usein samantyyppisen ohjelman osaaminen auttaa oppimaan toisenkin ohjelman helpommin.
Erityisen tärkeää lienee olla yleinen tietotekninen tuntuma erilaisiin asioihin ja sellaisten asioiden osaaminen, joissa etenkin yleisissä kirjastoissa...
Tulostettavat asiakirjat voi siirtoa varten tallentaa johonkin pilvipalveluun, muistitikulle tai lähettää itselleen omaan sähköpostiinsa.
Pilvipalvelujen ja sähköpostin käytössä tarvitset tulostimen lisäksi kirjaston tietokonetta. Muistitikulta monet tulostimet osaavat tulostaa suoraan pdf-tiedostoja.
Monia asiakirjoja voi laatia myös suoraan netissä esim. kelan ja verottajan sivuille, jos käytössäsi ovat nettipankkitunnukset.
https://yle.fi/aihe/digitreenit
Pilvipalveluista
Viranomaisille toimitettavista asiakirjoista.
Eri lähteet antavat todella Columbolle hieman erilaisia lukumääriä. Kyse lienee kuitenkin vain tulkintaeroista: varsinaisena ytimenä toimineen yhtäjaksoisen tv-sarjan lisäksi myös jopa yksittäisiä special-jaksoja on saatettu tulkita omiksi tuotantokausikseen näkökulmasta riippuen.
Internet Movie Database-palvelu laskee Columboa tehdyn yhteensä 13 tuotantokautta sekä 68 jaksoa vuosina 1971-2003.
Englanninkielinen Wikipedia kertoo lähteisiinsä pohjautuen Columboa tehdyn puolestaan 10 tuotantokautta sekä 69 jaksoa vuosina 1968-2003.
Vuosina 1968 ja 1971 sarjasta esitettiin kaksi pilottijaksoa ennen varsinaisen yhtäjaksoisen kauden 1971-1978 alkamista, jolloin Columboa esitettiin seitsemän tuotantokauden ajan.
Columbon toinen tuleminen...
Tämä Talouselämä-lehden numero on lainattavissa Helmet-kirjastoista muutamista Helsingin kirjastoista, ja näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä Laajasalon ja Vuosaaren kirjastoissa. Löydät lehden tiedot kirjoittamalla Helmet-hakuun lehden nimen ja valitsemalla linkin Talouselämä: Helsinki:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1105854__Stalousel%C3%A4m…
Ohje lehtien varaamiseen löytyy täältä:
https://luettelo.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa varaamaan lehden.
Nykyään sävelen F nimi lausutaan suomeksi äf, mutta 1970-luvulla muoto ef oli yleinen taidemusiikin piireissä ja muutenkin.
Kysymys liittyy laajempaan ilmiöön kuin vain sävelten nimiin. Eräiden yksittäisten konsonanttien ääntämistapa jakoi aikoinaan jyrkästi mielipiteitä. Kiistely sai vauhtia siitä, että Yleisradio päätyi 1960-luvun taitteessa käyttämään uutisissa ä-muotoa. Taustalla oli Suomen Akatemian kielenhuollon suositus, joka ei kuitenkaan ollut ehdoton.
Virallisluonteisissa yhteyksissä oli siihen asti käytäntönä e-alkuinen lausuminen. Esimerkiksi STT (Suomen tietotoimisto) oli es-tee-tee, MTK oli em-tee-koo. Matematiikassa muuttuja x lausuttiin eks. Sitä pidettiin oppineena tapana, toisin kuin arkikielen ä-muotoa. Ä-muotoa...
Suomalaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan remmi tarkoittaa paitsi hihnaa myös joukkoa, sakkia tai jengiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/remmi?searchMode=all
Tikkaremmi on siis tikkaa pelaava sakki.
Pentti Saaritsa on suomentanut Lars Huldénin runon De färdades från dans till dans (sarjasta Sommardikter). Suomennos He matkasivat tasseista tansseihin sisältyy Lars Huldénin runojen valikoimaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006, WSOY, s. 535). Runon on suomentanut Pentti Saaritsa vuonna 2005.
https://He matkasivat tansseista tansseihinfinna.fi/Record/vaasa.585406
Valitettavasti Petri Laaksosen säveltämää ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa kappaletta Rakastan tätä maata ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Rovaniemen Barbie-nukkeja ei ole tutkittu, mutta mainosten perusteella voi jotakin päätelmiä tehdä.
Helsingin Sanomissa oli 24.1.1965 artikkeli uudesta nukkevillityksestä Amerikassa, ja saman vuoden joulun alla Helsingin Sanomista löytyi jo mainoksia Barbie-nukesta.
Nopeasti barbiet tulivat pohjoiseenkin, sillä samoihin aikoihin ainakin rovaniemeläinen Erä-Pyörä mainosti hauskimpien ja toivotumpien lahjojen joukossa Barbienukkeja ja vaatteita (Lapin Kansa 30.11.1965). Mutta varmaan on ollut myös muissa Rovaniemen kaupoissa Barbie-nukkeja myynnissä.
Kansainvälisen ompelukonekeräilijöiden yhdistyksen (ISMACS) nettisivustolta löytyvät Singerin F-sarjan koneiden sarjanumerot ja mallit. Sen mukaan koneesi olisi 128K-malli, jota on valmistettu 100.000 kappaletta, eli se ei ole kovinkaan harvinainen. Vanhoille ompelukoneille ei ole ilmoitettu varsinaista "kiinteää" arvoa missään luettelossa tms., mutta esim. Huuto.netissä vanhojen Singer-koneiden tämänpäiväinen hinta näyttää vaihtelevan 45-350 euron välillä (mallia ei ole mainittu tai on eri kuin sinun koneessasi) ja Tori.fi:ssä käytännössä kaikki Singerin vanhat koneet myydään alle 100 eurolla. Kukinhan tietenkin voi määritellä pyytämänsä hinnan itse.
ISMACS: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-...
Hei,Kyseessä on lainasana ruotsista kuten moni muukin alan sanastossa. Muinaisruotsin käxe tarkoittaa mm. koukkua ja hakaa. Leivonnaista tarkoittava sana keksi taas tulee myös ruotsin kautta muissakin germaanisissa kielissä käyttöön tulleessa sanasta käx tai kex, mutta siinä taustalla on englannin cake-sanan monikko cakes. Sanojen aluperästä löytää tietoa verkosta Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ylläpitämästä Suomen etymologisesta sanakirjasta: https://kaino.kotus.fi/ses/
