Moong dal on mungpavuista tehty ruoka. Dal viittaa yleisesti linssiruokiin, moong taas nimenomaisesti mungpapuihin (tunnetaan myös mungopapuina).
Dal on aasialainen ruokalaji, jota syödään paljon etenkin Intiassa. Sitä voi valmistaa useista erilaisista linsseistä ja pavuista. Moong dal tehdään halkaistuista mungpavuista. Toisinaan pelkkiä halkaistuja mungpapuja kutsutaan nimellä mung dal tai moong dal.
Moong dal -resepti (englanniksi)
Mungpapuja verkkokaupassa
Kysymykseen, jossa on pyydetty tunnistamaan samankaltainen hyönteinen, on vastattu myös aiemmin.
Aiempi kysymys ja vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-hyonteinen-voisi-olla-kyseessa
Hyönteinen kuuluu todennäköisesti surviaissääskien heimoon. Surviaissääskiä on monia eri alaheimoja ja alalajeja.
Tämän linkin kautta pääsee tarkastelemaan surviaissääskistä otettuja kuvia, joihin omaa havaintoaan voi vertailla: https://tarmolampinen.kuvat.fi/kuvat/Hy%C3%B6nteiset+-+Insects/Kaksisiipiset/S%C3%A4%C3%A4sket/Surviaiss%C3%A4%C3%A4sket/
Kymmenisen tsekkiläistä kirjaa, jotka löytyvät Helmet-kokoelmista. Listalla on erityyppisiä kaunokirjoja, joista osa on hyvin tunnettuja, osa vieraampia. Jotkut teoksista ovat keveitä ja toiset taas käsittelevät raskaita aiheita. Teoksista on merkitty listaan uusin painos, mutta vanhempiakin painoksia löytyy ja joitakin myös eri kääntäjien kääntäminä. Samoilta tekijöiltä löytyy myös muita kirjoja Helmet-kokoelmista.
Alexandra Berková: Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994
Karel Čapek: Puutarhurin vuosi, 2015
Jaroslav Hašek: Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa, 2013
Bohumil Hrabal: Liian meluisa yksinäisyys, 2008
Franz Kafka: Mies joka katosi, 2012
Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys, 2022
Arnošt Lustig: Rukous Katarzyna...
Libby-sovellus on tarkoitettu e-kirjojen ja e-äänikirjojen lukemiseen ja kuuntelemiseen. Helmet-kirjastojen tarjoamista aineistoista voit Libbyn avulla lukea ja kuunnella OverDrive-palvelun ulkomaisia äänikirjoja kirja e-äänikirjoja.
Kirjasto tarjoaa etäkäyttöön sekä kotimaisia että ulkomaisia verkkolehtiä. Ulkomaisia verkkolehtien palvelu on nimeltään PressReader ja siihen olemassa myös mobiilisovellus. Sitä voi käyttää myös verkkosovelluksena. PressReaderin kautta voit käyttää myös ulkomaisia käsityölehtiä.
Toinen kirjaston tarjoama etälehtikokoelma on kotimainen ePress. Siitä ei ole mobiilisovellusta. EPress ei sisällä Novitaa, mutta esimerkiksi Suuri käsityölehti on sen kautta käytettävissä.
Kaikki Helmet-kirjaston...
Voisiko tuossa olla kyseessä marmoristikki, https://foorumi.laji.fi/t/samaa-lajia-ja-keta-mahtavat-olla-araneus-qua…
Laji.fi:n foorumissa kannattaa kysyä tunnistusapua.
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee vuosittain tilastot vuoden lainatuimmista teoksista. Vuoden 2023 lista julkaistiin viime toukokuussa, ja se kertoo yleisten kirjastojen lainatuimman teoksen olleen J. K. Rowlingin "Harry Potter ja viisasten kivi". Täältä pääset katselemaan erinäisiä lainavuotta 2023 koskevia listauksia, joita Sanasto on tehnyt: https://www.sanasto.fi/tassa-ovat-vuoden-2023-lainatuimmat-kirjat/
Loimaalainen maanviljelijä ja kansanedustaja Heikki Perho toimi Loimaan kunnanvaltuuston jäsenenä vuosina 1961-1996. Hän toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1985-1991. Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003). Loimaan kunnan ja Loimaan kuntaliitos tapahtui vuonna 2005.
Eila Rantonen on kirjoittanut tutkielman aiheesta Maahanmuuttajat ja kirjalisuus.
Hän mainitsee mm.Joseph Owidin, Ella Ojanlan, Raisa Lardotin ja Arvi Pertun. "Vaikka Suomessa ulkomaalaistaustaisia kirjailijoita on lukumääräisesti vähän verrattuna Ruotsiin, myös täällä on debytoinut lukuisia kirjailijoita, jotka ovat muuttaneet Suomeen eri puolilta maailmaa, kuten Umayya Abu-Hanna, Roman Schatz, Alexis Kouros, Philippe Quicheteau, Wilson Kirwa, Tao Lin, Yousif Abu al Fawez, Farzaneh Hatami Landi ja Maritza Núnez. Lisäksi monet maahanmuuttajat ovat julkaisseet suomalaisissa antologioissa yksittäisiä runoja ja novelleja." Eila Rantonen
Uudempia kirjailijoita ovat Pajtim Statovci, Nura Farah ja Koko Hubara.
Tästä listasta puuttuu...
Johannes Kastajan pään vaiheista ei ole varmaa tietoa, ja perimätieto kertoo eri versioita tapahtumista. On olemassa ainakin neljä reliikkiä, joiden uskotaan olevan Johannes Kastajan pää.
Perimätiedon mukaan pää löytyi Jerusalemista Herodeksen palatsin viereltä. 300-luvulla kaksi pyhiinvaellusmatkalla Jerusalemissa olevaa munkkia löysivät pään ja lähtivät kuljettamaan tätä kotimaahansa. Sen jälkeen pään vaiheista on kaksi erilaista traditiota. Ensimmäisen mukaan munkit veivät pään mukanaan Kilikiaan, josta se oli määrä siirtää Konstantinopoliin. Sattuneesta syystä pää kuitenkin jäi Bitynian Panteikhioniin, jossa se säilyi, kunnes keisari Teodosios Suuri (379–395) nouti pään ja kuljetti sen Hebdomonin kirkkoon Konstantinopoliin....
Kyseinen ohjelma saattaisi olla vuoden 2020 Linnan juhlat. Ohjelman jälkipuolella Seela Sella ja Esko Salminen lausuivat Jenni Haukion valikoiman runositaatteja sekä katkelmia muistakin teksteistä.
Ohjelman lopputeksteissä ei ole mainittu tarkasti, mistä runoista tai teksteistä on kyse, mutta kirjoittajat on lueteltu ja useimpien kohdalla myös teos, josta sitaatti on. Runoilijoita on Eino Leinosta Elvi Sinervoon ja Eeva Kilpeen.
Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa.
https://areena.yle.fi/1-50659910
Sinun kannattaa etsiä runoja teoksesta Katso pohjoista taivasta : runoja Suomesta (toimittanut Jenni Haukio, Otava, 2017).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli...
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. En valitettavasti löytänyt myöskään käyttöohjetta.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on vastattu kysymykseen aikaisemmin näin:
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto...
Kappaleen "Yön sävel", jonka on säveltänyt Viljo Marttila ja sanoittanut Ulla Ylinen, ovat levyttäneet Jarkko Ylinen ja Kaisa & Kumppanit. Ylinen on julkaissut versionsa ilmeisesti itse kustantamallaan CD:llä Jarkko Ylinen vuonna 2011. Kaisan versio on julkaistu Minimusicin kustantamalla LP:llä 10 vuotta (1981).
Kumpaakaan tallennetta ei näytä tällä hetkellä olevan myynnissä. Niittä kannattaa kysellä musiikkia myyvistä antikvariaateista ja verkon divareista tai myyntisivustoilta kuten huuto.net.
Ylisen CD löytyy joidenkin kirjastojen valikoimista. Kaisa & Kumppaneiden levyä on parissa kirjastossa, mutta ainoastaan kuuntelukappaleina.
Lauluja ei löydy tällä hetkellä mistään suoratoistopalvelusta.
Lahden kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksia, mutta päättää itse mitä lahjoitetusta aineistosta liitetään kokoelmaan. Erillisiä kokoelmia lahjoitusaineistoista ei muodosteta. Oikeustieteen alan kokoelmamme yritämme pitää ajan tasaisena, joten ehkä ei vanhaa aineistoa kannata tarjota. Historiallista näkökulmaa hakeville tutkijoille meillä toki onkin vanhoja kirjoja varastossa, mutta tätä kokoelmaa ei ole järkevää kasvattaa. Säilyttämisvelvollisuus on lähinnä kansalliskirjastolla. Kuopiossa toimii kirjastojen yhteinen varastokirjasto ( www.nrl.fi ), joka kerää kaikkea kirjallisuutta, mutta sinne postittaminen tapahtuu omalla kustannuksella ja kannattaa Vaari-tietokannasta tarkistaa mitä siellä jo on.
Kirjastossa säilytetään ja varastoidaan vain osa aikakauslehdistä, mitä meille tilataan. Osa lehdistä säilytetään pysyvästi ja osa poistetaan esim. 5 vuoden varastoinnin jälkeen. Joten lehtiä todellakin poistetaan runsaasti vuodenvaihteen tienoilla.
Teos löytyy Laurean Tikkurilan kirjastosta http://laurus.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?v1=2&ti=1,2&SC=CallNumber&….
Kirjaston yhteystiedot:
http://www.laurea.fi/internet/fi/02_tk_ja_palvelut/01_ryhma1/06_Kirjast…
Valitettavasti Etelä-Englantia käsittelevät suomenkieliset matkaoppaat rajoittuvat Lontooseen. E-kirja-aineistokin on tässä kohdin englanninkielistä.
Tähän tulokseen tullaan käyttämällä Helmet-haun tarkennettua hakua. http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan ja Frank-monihaun mukaan lehteä ei tosiaan ole Suomen kirjastoissa kuin joitakin vuosikertoja Varastokirjastossa.
Lehteä tai sen artikkelia voi pyytää tilattavaksi kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Teoksia voi varata muista Satakirjastoista ja ne voi noutaa omasta lähikirjastostaan. Satakirjastoilla on yhtenäiset laina-ajat ja myöhästymismaksut. Lainaukset ja varaukset ovat maksuttomia. Satakirjastojen palveluista lisää: https://www.satakirjastot.fi/web/arena/palvelut
Helsingin yliopiston Taidehistorian kirjasto ja Sirenia-kokoelma on suljettu ja kokoelmat on siirretty Kaisa-kirjastoon. Rakennuspiirustuksia löytyy ennen kaikkea arkkitehtilehtien artikkeleista, joista suurin osa on eri tietokannoissa, joista osaan pääsee vain kirjastosta. Barokin arkkitehtuurista löytyy jonkin verran aineistoa Aalto-yliopiston Arkkitehtuuri-kokoelmasta Harald Herlin -Oppimiskeskuksesta (Otaniementie 9, Espoo). Jonkin verran voi löytyä myös Arkkitehtuurimuseon kirjastosta, Kasarmikatu 24. Tässä linkkejä:
https://aalto.finna.fi/Primo/Search?lookfor=Baroque+architecture+drawin…
http://lib.aalto.fi/fi/contact/
http://www.mfa.fi/
