Kokonaista kirjaa tapahtumasta ei ole kirjoitettu.
Jonkin kirjan osana uutinen voi olla, mutta sen löytäminen on melko mahdotonta selaamatta kirjoja läpi.
Onneksi Ylen Elävässä arkistossa on haastattelutallenne vuodelta 2017 (kuten uutisessakin sanotaan)
https://haku.yle.fi/?language=fi&UILanguage=fi&q=aulis%20kiviranta&cate…
Sieltä voi kuunnella Aulis kivimäen kertomuksen tapahtumasta.
Kommentissa tulleen lisäyksen mukaan löytyy tapauksesta toistakymmentä sivua Jari Leskisen ja Pekka Silvastin Porkkala-kirjassa Suljettu aika.
Heikki Ojan teoksessa Aikakirja 2000 todetaan seuraavasti: Seitsenpäiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Suomen kalenterissa viikon kulkuun kajottiin vasta 1970-luvun alussa, jolloin maanantaista tuli viikon aloituspäivä.
Dovlatovin tarinoiden todenmukaisuutta luonnehtinevat parhaiten hänen teostensa suomentajan Pauli Tapion kommentit kokoelmaan Kenen aika : esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta sisältyvässä kirjoituksessa Rakastettu häviäjä Sergei Dovlatov: "Dovlatov lähtee aina liikkeelle todellisesta maailmasta ja todellisesta itsestään, mutta se, millaiseksi tarina lopulta muovautuu, on puhtaasti kaunokirjallisten prosessien sanelemaa." - "Ei sovi ajatella, että Dovlatov kirjoittaisi suoraan omasta elämästään tai että hänen kertomansa jutut ylipäänsä olisivat joskus tapahtuneet. -- Dovlatovin tuotannossa taru rikastaa todellisuutta, niin yksityistä kuin yleistäkin. Jonkin periaatteessa todellisen tilanteen päälle lisätyt paksut kerrokset...
Uuno Kailaan runosta Adagio ei valitettavasti löydy varsinaista taidekäännöstä. Joonas Kokkonen on säveltänyt kyseisen runon laulusarjaan Neljä laulua Uuno Kailaan runoihin. Laulusarja on kuultavissa äänitteeltä Joonas Kokkonen: Songs (2005). Levyn esiteliitteessä ovat runot suomeksi sekä niiden englanninnokset. Esiteliitteen ja runot on kääntänyt Minna Vierimaa. Levy on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1759224__Skokkonen%20kailas%20adagio__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Kyseinen Eila Pennasen runo sisältyy hänen runokokoelmaansa Kiitos harhaluuloista (s. 44). Runo alkaa sanoin Kuinka monta vuosikymmentä kului
pelkoon, salailuun, valheeseen. Koko runoa ei voi julkaista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun julkisessa vastauksessa tekijänoikeuksien vuoksi.
Teos on lainattavissa oman kirjastoverkkosi kirjastoista.
https://vaski.finna.fi/
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 -kirjassa numero 80 tarkoittaa hartian ja yläraajan vammoja, vikoja ja sairauksia. 80a merkitsee huomattavaa epämuotoisuutta ja vikoja, joista on seurauksena toimintahäiriö. 80a jakautuu vielä kolmeen osa, jolloin epämuotoisuus tai vika voi olla synnynnäinen, hankittu tai kyseessä voi olla valenivel.
Tarkempia tietoja löytyy kirjasta, joka on Helsingin yliopiston kirjaston Meilahden kampuskirjastossa. Kirjaa ei lainata kotiin, mutta sen saa käyttöönsä kirjastossa. Kirjaston osoite ja aukioloajat löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/meilahti/
Lukuvinkkejä kaipaaville tamperelaisille suosittelen Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin?-palvelua, jonka kautta voi saada omien toiveidensa mukaan räätälöityjä kirjalistoja.
https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/11754/lomake.html
Jos itse lähtisin klassikoihin perehtymään, yrittäisin saada mukaan sekä eri aikakausien että eri kieli- ja kulttuurialueiden klassikoita. Kysymyksessä ei täsmennetä, halutaanko keskittyä yksinomaan kertomakirjallisuuteen, joten olen omiin valintoihini sisällyttänyt myös draamaa ja lyriikkaa. Pitääkseni kynnyksen mahdollisimman matalana, olen pyrkinyt välttämään kaikkein massiivisimpia tiiliskiviromaaneja. Top vitosen tai kympin asemesta tämä pääsi venähtämään kahdenkymmenen kirjan...
Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi:
Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989)
Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2
Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003)
Kirjailija ja kustantamo ovat vielä pitäneet nimimerkin ainoana henkilötietona. Hannaleena Viima on Minervan mukaan: "Hannaleena Viima on nimimerkki, joka on tottunut liikkumaan vallan ja kirjallisuuden käytävillä. Hän on seurannut hyvin läheltä suomalaista bisnesmaailmaa, ja moni huippupoliitikko kuuluu hänen laajaan tuttavapiiriinsä. Hannaleena Viima todella tietää mistä kirjoittaa." http://www.minervakustannus.fi/kirjailijat/index.php?selaa=v&kirjailija=493
Kenties kirjailija vielä joskus paljastaa oikean nimensä.
Hei, tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa :
Kyseessä on Einon Leinon runo "Aleksis Kivi". Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Leinon runokokoelmassa "Pyhä kevät". Runo lausuttiin Kaunokirjailijaliiton Kivi-iltamassa 23. päivä maaliskuuta 1901.
Runo alkaa säkeellä
"Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vihasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun."
Alla olevista linkeistä voit lukea koko runon.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/leino/leino_1901_pyha_rdf.x…
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
Runo löytyy esimerkiksi teoksista:
Leino, Eino: Runot II (Otava)
Leino: Jumalien keinu : valikoima...
Etsit ilmeisesti Pentti Saarikosken runoa Elämä on niin epätasaisesti valoisa, joka alkaa rivillä Elämä oli epätasaisesti valoisa. Runo on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (Otava, 1966) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182)
Saat runon sähköpostiisi.
Kirjasampo-verkkopalvelu kertoo Kaarina Terhon olevan sama henkilö kuin Mertsi K. Mäkinen ja, että kirjailijan muu nimi on Kaarina Marja-Liisa Mäkinen. Hän on syntynyt vuonna 1945 Mäntsälässä. ja julkaissut mainitsemiesi lisäksi teokset Kosto elää ja Marjetta, patruunan tytär:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175986364134
Kirjassa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (toimittaneet Ritva Aarnio & Ismo Loivamaa) kerrotaan Kaarina Terhon olevan tutkija ja seurakuntapastori. Muista nimistä ei ole mainintaa.
Valitettavasti tämän enempää tietoa ei kirjailijasta löytynyt.
Henkikirjoituksen mukaan Uudessakaupungissa oli vuoden 1952 alussa 4308 asukasta. Vuodesta 1950 vuoteen 1960 kaupungin väkiluku lisääntyi noin 250 asukkaalla: vuonna 1950 uusikaupunkilaisia oli 4290, vuonna 1960 henkikirjoituksen ilmaisema asukasmäärä oli 4536.
Vuonna 1945 aloitetun sotakorvaustuotannon myötä alun perin pienestä Uudenkaupungin Telakka Oy:stä tuli nopeasti kaupungin suurin työnantaja, ja Neuvostoliiton sotakorvaussuoritusten jälkeen jatkuvasti tekemät tilaukset työllistivät telakkaa vielä pitkään tämän jälkeenkin. Vuoden 1966 lopussa henkilökuntaa oli 550. (Yhtiö myytiin Rauma-Repolalle vuonna 1973 ja fuusioitiin 1976. Vuonna 1991 telakan osti uusi Uudenkaupungin Telakka Oy, joka meni vararikkoon 1993...
Voisiko olla kyseessä Taru Väyrysen Pimeän pelko? Sen tapahtumapaikkana on myös nuorisokoti ja aiheena siellä vallitsevat epäkohdat ja vaikeudet. Lisää nuorisokotiin, koulukotiin tai vastaaviin sijoittuvia nuortenkirjoja löytyy aiemmasta vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/heipsan-mulla-ois-aikan-tehtavana. Lisään listan tähän:
Tummien perhosten koti / Leena Lander. (1991, 321 s.)
Tyttö elää kesäänsä / Tuija Lehtinen. (2014, 267 s.)
Tuulensuoja / Tittamari Marttinen. (2008, 258 s.)
Kaikki elävä / Riikka Pelo. (2019, 612 s.)
Kahden maailman tyttö / Marja-Leena Tiainen. (2011, 261 s.)
Leiri / Kalle Veirto. (2012, 196 s.)
Kissan kuolema / Taru Väyrynen. (1990, 174 s.)
Pilven varjo / Taru Väyrynen. (1989,...
Elsa Lindberg-Dovlette on mukana autonomian aikana tuotantonsa aloittaneet suomalaiset ja suomenruotsalaiset kirjailijat esittelevässä matrikkelissa Suomen kirjailijat 1809-1916 (SKS, 1993), eli kyllä häntä sopii suomalaiseksi sanoa.
Eri lähteistä löytyy Zira-nimelle useita merkityksiä, sen mukaan, minkä kielialueen nimistöä tarkastellaan. Tavallisin se on hepreankielisissä yhteyksissä, joissa Tzira-nimestä johdettu Zira merkitsee 'viestinviejää'. Afrikkalaisessa nimistössä Zira voi merkitä myös 'polkua, tietä' (Zimbabwe). Leijonakuningas-elokuvan swahilinkielisen nimen Zira on puolestaan selitetty merkitsevän 'vihaa' (sanakirjan mukaan myös 'kantaa kaunaa, tuntea inhoa (jotakin kohtaan)'.
https://www.babynamespedia.com/meaning/Zira
https://www.names.org/n/zira/about
https://www.ranker.com/list/lion-king-name-meanings/tamara-jude?page=4
Palme-nimestä on kysytty aikaisemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Vastauksessa kerrotaan, että nimi on peräisin Keski-Euroopasta. Arvellaan, että nimi johtuu saksan kielen pajunkissaa tarkoittavasta sanasta palme tai balme. Nimi saattaa olla myös muutos Palmatius-pyhimyksen nimestä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-tarkoittaa-sukunimi-palme
"Onni"-kappaleesta ei ole julkaistu nuotteja. Netistä löytyy kappaleeseen epävirallisia sointukarttoja mutta ei melodianuotinnosta.
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/chisu/onni-chords-1863527
'The Ukraine' on neuvostoaikaisen käytännön mukainen englanninkielinen ilmaus viitattaessa Ukrainan alueeseen. Itsenäinen valtio Ukraina on sen sijaan vain 'Ukraine'. The-artikkelia näkee englanninkielisessä tekstissä silloin tällöin edelleen Ukrainasta puhuttaessa käytettävän, vaikka se olisi pitänyt jättää pois maan itsenäistyttyä.
https://time.com/12597/the-ukraine-or-ukraine/
https://theconversation.com/its-ukraine-not-the-ukraine-heres-why-178748
Official Names of Countries 2022 (worldpopulationreview.com)
Kaukolainattavaksi en kyseistä standardia löytänyt, mutta SFS:llä on oma kirjasto Helsingissä. Siellä on mahdollista käydä tutkimassa standarditietokantoja paikan päällä. Lisätietoja SFS:n kirjaston tietopalvelusta saat tästä linkistä https://sfs.fi/palvelut/tietoa-ja-neuvontaa/
Myös joissakin korkeakoulukirjastoissa voi käydä lukemassa SFS-standardeja paikan päällä. Kysy siis standardien saatavuutta ja käyttömahdollisuutta lähimmästä yliopisto- tai amk-kirjastosta.
