Kysymyksessä siteerattu säe on peräisin Larkinin runosta Next, please, joka löytyy Pekka Saurin suomentamana nimellä Seuraava, olkaa hyvä antologiasta Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
Irma Boncamperin teos Tekstiilioppi (Hämeen ammattikorkeakoulu, 211) kertoo, että elastaanin tärkein ominaisuus on joustavuus. Tuotteeseen ei tosiaan tarvitse lisätä kuin muutama prosentti elastaania, niin siitä saadaan joustava. Boncamperin mukaan sitä käytetään erityisesti uimapuvuissa, urheiluasuissa, sukissa, resoreissa ja kudotuissa kankaissa, joihin halutaan lisää joustavuutta. Joustavuus tekee vaatteet mukavammiksi ihmisille.
Toinen toinen selvä syy on Iltalehden sivuilta osoitteesta https://www.iltalehti.fi/muoti/a/201802282200778310 löytyvän Milja Haaksoluodon jutun mukaan on se, että elastaanin käyttö on edullista: joustava tuote vaatii vähemmän materiaalia, ja joustava tuote sopii useammalle koolle, jolloin ei tarvitse...
Kirjaudu sisään Kyyti-Finnan etusivulta https://kyyti.finna.fi/ .Oikeassa yläkulmassa on vihreä laatikko jossa lukee kirjaudu. Siihen kirjoitetaan kirjastokortin numero käyttäjätunnuksena ja nelinumeroinen pin-koodi, jota käytetään lainausautomaatilla tunnuslukuna. Sen jälkeen näytölle ilmestyvät lainanne ja vihreät laatikot joiss lukee uusi valitut lainat tai uusi kaikki lainat. Jos uusit vain osan niin ruksi lainojen vieressä oleva piieni neliö. Eiköhän näillä ohjeilla uusiminen onnistu.
Oheisessa Lahoa rautaa -blogin ohjeessa tehdään tupsutyyny, mutta tekstissä mainitaan, että tällä ohjeella voi tehdä myös pieniä peittoja. http://lahoarautaa.blogspot.com/2014/11/diy-tupsutyyny-ja-rauta-rouva-bulldog.html
Kyseessä voisi olla Luca D'Andrean teos Rotko (La sostanza del male, suom. Leena Taavitsainen-Petäjä, Tammi, 2017), jonka käännösoikeudet on myyty yli 30 maahan. D'Andrealta on ilmestynyt esikoisteoksen jälkeen kolme teosta, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole suomennettu.
https://www.tammi.fi/kirja/luca-dandrea/rotko/9789513193348
https://www.einaudi.it/autori/luca-dandrea/
Ohuimmasta päästä nuorille sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi Emmi Itärannan Teemestarin kirja tai Siri Kolun nuortenromaani P.I.: pelko ihmisessä. Molemmissa on kylläkin yli 250 sivua.
Entäs sitten novellit? Esimerkiksi Anne Leinosen Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista, Maarit Verrosen Älä maksa lautturille, Pasi Ilmari Jääskeläisen Taivaalta pudonnut eläintarha, Johanna Sinisalon Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita ja Tiina Raevaaran En tunne sinua vierelläni ovat spefinovellikokoelmia, jotka sopivat myös nuorille ja voisivat toimia ääneen luettuina.
Voisikohan etsimäsi kirja olla joku näistä:
Kirsikankukkia : Japanin klassillisten runojen suomennoksia (WSOY, 1951)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc0a8d925-3032-40c7-a869-2…
Kuuntelen, vieras : valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (suomentanut Tuomas Anhava, Otava, 1977)
Japanilaisia runoja (suomentanut G.J. Ramstedt, WSOY, 1953)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua0f29d25-6a60-40f2-bc86-e…
Kevään kukat, syksyn kuu: kootut tankarunot (suomentanut Tuomas Anhava, useita eri painoksia)
Rivit ovat Aaro Hellaakosken runosta Ääni läheltä. Runo on kokoelmasta Huojuvat keulat (1946).
Voit lukea runon myös täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski&term=%C3%84%C3%84NI%20L%C3%84HELT%C3%84&page=76
Runon Viimeinen lintu on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Se ilmestyi alun perin hänen vuonna 1936 julkaistussa kokoelmassaan Tuli ja tuhka.
Kaj Chydeniuksen sävellyksen Koskenniemen tekstiin voi kuulla Mikael Saaren tulkitsemana Chydeniuksen laulelmia sisältävällä äänitteellä Rakkaani saapuu kun kutsun.
Kysymääsi teosta ei löydy Suomen yleisten tai tieteellisten kirjastojen kokoelmista. Teosta voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm.
Julkaisutiedot: Blackwell Wissenschafts Verlag, January 1995, ISBN 3826384903.
Kyseessä on ilmeisesti viikkolehti, jota oli mainostettu Vaasa- lehdessä sunnuntaina 22.12.1935. Lehti ilmestyi 17.11.1933-31.12.1938. Vaasan maakunta-arkistossa on lehdet paperiversioina ja niitä voi käydä siellä lukemassa, mutta sieltä ei kaukolainata lehteä. Helsingin yliopiston kirjastossa Sinikka on mikrofilmattuna, 17.11.1933-26.10.1935 mikrofilmillä 22643 ja 2.11.1935-31.12.1938 mikrofilmillä 22644. Mikrofilmattuja lehtiä voi koittaa kaukolainata Helsingistä oman lähikirjaston kautta.
Runoja ei ilmeisesti ole käännetty ruotsiksi. Eivät löytyneet SKS:n käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
eikä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta https://finna.fi
Tässä muutamia lukuehdotuksia vuoden 2000 jälkeen ilmestyneistä romaaneista. Dekkareita ei mukana ole, suurin osa uudemmasta suomeksi käännetystä pohjoismaisesta kirjallisuudesta näytti kylläkin kuuluvan tähän genreen.
Kaikkia listalla olevia kirjoja on kaupunginkirjaston eri toimipisteissä vähintään viisi kappaletta. Valitun kirjan saatavuus kannattaa varmistaa ajoissa.
Alvtegen, Karin: Todennäköinen tarina (Ruotsi)
Ambjørnsen, Ingvar: Tiputanssi (Norja)
Axelsson, Majgull: Huhtikuun noita (Ruotsi)
Cedervall, Marianne: Ajattelen sinua kuolemaasi saakka (Ruotsi)
Ekman, Kerstin: Huijareiden paraati. (Ruotsi)
Fossum, Karin: Jonas Eckel (Norja)
Gardell, Jonas: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin ( Ruotsi)
Osa 1 : Rakkaus , Osa 2:...
Ilmaisu olisi suomeksi "kuusiluokkainen kansakoulu".
Maan itsenäistymisen jälkeen (1918) Virossa tuli käyttöön kuusiluokkainen kansakoulu, joka oli kaikille pakollinen. Kansakoulun jälkeen oli mahdollista jatkaa oppikouluun tai ammattikouluun.
Lähteet:
Tuglas-seura
Lembit Andresen: Eesti kooli ajalugu. Algusest kuni 1940. aastani. Avita, Tallinn, 1995.
Kokonaista kirjaa tapahtumasta ei ole kirjoitettu.
Jonkin kirjan osana uutinen voi olla, mutta sen löytäminen on melko mahdotonta selaamatta kirjoja läpi.
Onneksi Ylen Elävässä arkistossa on haastattelutallenne vuodelta 2017 (kuten uutisessakin sanotaan)
https://haku.yle.fi/?language=fi&UILanguage=fi&q=aulis%20kiviranta&cate…
Sieltä voi kuunnella Aulis kivimäen kertomuksen tapahtumasta.
Kommentissa tulleen lisäyksen mukaan löytyy tapauksesta toistakymmentä sivua Jari Leskisen ja Pekka Silvastin Porkkala-kirjassa Suljettu aika.
Heikki Ojan teoksessa Aikakirja 2000 todetaan seuraavasti: Seitsenpäiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Suomen kalenterissa viikon kulkuun kajottiin vasta 1970-luvun alussa, jolloin maanantaista tuli viikon aloituspäivä.
Dovlatovin tarinoiden todenmukaisuutta luonnehtinevat parhaiten hänen teostensa suomentajan Pauli Tapion kommentit kokoelmaan Kenen aika : esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta sisältyvässä kirjoituksessa Rakastettu häviäjä Sergei Dovlatov: "Dovlatov lähtee aina liikkeelle todellisesta maailmasta ja todellisesta itsestään, mutta se, millaiseksi tarina lopulta muovautuu, on puhtaasti kaunokirjallisten prosessien sanelemaa." - "Ei sovi ajatella, että Dovlatov kirjoittaisi suoraan omasta elämästään tai että hänen kertomansa jutut ylipäänsä olisivat joskus tapahtuneet. -- Dovlatovin tuotannossa taru rikastaa todellisuutta, niin yksityistä kuin yleistäkin. Jonkin periaatteessa todellisen tilanteen päälle lisätyt paksut kerrokset...
