Hei! Aika monessa HelMet-järjestelmän nuotissa on varsin "yksinkertainen" sovitus tai jopa pelkkä melodianuotinnos Toivelaulukirjojen tapaan. Voisit kuitenkin vielä tarkistaa, sopisiko alla oleva, ruotsinkielisin sanoin varustettu nuotti omaan tarkoitukseesi:
Teoksen nimi Vi gör musik : visbok för högstadiet och gymnasiet : Ackompanjemang / Bengt Olof Engström, Egil Cederlöf
Julkaisutiedot Stockholm : Helsingfors : Ehrlingförlagen, Fazer, 1984
Pysyvä linkki http://www.helmet.fi/record=b1117742~S3*fin
Sininen uni on siinä nimellä "Den blåa drömmen". Tätä kirjoittaessani oli kyseisen nuotti hyllyssä Töölön ja Tapiolan kirjastoissa.
Hei,
Kirja lähti tänä aamuna kohden Iittiä. Voit myös itse varata aineistoa www.kyyti.fi:n kautta. Huomasin asiakastiedoisttasi että salasanasi kanssa on ilmeisesti jokin ongelma. Joten käy kirjastossa korjaamassa se samalla kun noudat varauksesi.
Anna-Mari Andersson
informaatikko vs.
Kouvolan pääkirjasto
Uusi maailma -lehden vuosikerran 1964 voit saada kaukolainaksi Varastokirjastosta. Käänny oman kirjastosi puoleen, he tekevät kaukolainatilauksen, ja voit noutaa sen sitten kirjastostasi.
En onnistunut löytämään tutkimusta, jossa olisi käsitelty väsymyksen vaikutusta pelinlukutaidon tai koordinaation kehittymiseen. Sen sijaan valmennusoppaissa korostetaan levon merkitystä ja esimerkiksi Juoksija-lehdessä olevassa artikkelissa "Tehoa ja vaihtelua harjoitteluun" (1999: 5, s. 32) käsketään ryhtyä harjoituksiin vain tarpeeksi levänneessä olotilassa.
Haku täytyy tehdä tarkennetun haun kautta, jos daisy-muotoiset äänikirjat haluaa jo heti haussa rajata pois.
Valitse esin kenttään hakusanan tilalle aihe, kirjoita kenttään äänikirjat; seuraavaan hakusanan tilalle aihe, kirjoita romaanit. Sitten lisää hakuoperaattori EI, vaihda hakusanan tilalle aihe ja kirjoita kenttään daisy.
Rajaa haku seuraavasti: Aineisto cd-levy, Kokoelma Aikuisten kokoelma, kieli suomi.
Hakukentän pitäisi näyttää tältä:
d:(äänikirjat) d:(romaanit -daisy) f:3 c:9 l:fin
Voit myös kopioida tuon rimpsun suoraan hakukenttään.
Uusi suomalainen nimikirja (1988) -teoksen mukaan sukunimiin Putaala ja Putaansuu sisältyy joen haaraa tai mutkaa ja kosken syvännettä merkitsevä sana Pudas. Putaala-nimisiä taloja on ollut pääasiassa Oulunjokilaaksossa. Siellä nimi on siirtynyt tarkoittamaan myös talon asukkaita. Putaala-nimisiä on pääasiassa Utajärvellä, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Oulunjoella.
Putaala ei ole kovin yleinen sukunimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 272 tämännimistä henkilöä.
Arvo Pärt ei kovin monta varsinaista yksinlaulua ole säveltänyt ja niissäkin, jotka on sävelletty jollekin lauluäänelle, säestyssoittimena on yleensä jokin muu kuin piano tai muu kosketinsoitin. Heikki Poroila on tehnyt luettelon Yhtenäistetty Arvo Pärt : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (2012, http://urly.fi/H0h), josta voit tarkistaa myös teosten esityskokoonpanot. Kaikkien teosten osalta alkuperäinen esityskokoonpano ei ole selvinnyt. Arvo Pärt Centren (http://www.arvopart.ee/en/arvo-part-centre/centre-information) sivuilla on myös Pärtin teosluettelo (otsikon Arvo Pärt alla > Works > Chronological). Sen mukaan hän ei ole säveltänyt yksinlauluja vuosina 2012-2015. Sivu on päivitetty viimeksi marraskuussa 2015....
Hei,
Irma Turusesta löytyy lyhyet henkilökuvat mm. seuraavista teoksista:
Häkkinen, Raili. Mikkelin lottahistoria (Mikkeli 1999).
Tuominen, Pirjo (toim.). Lotat : Suomen naisten suuri tarina (Helsinki 2010).
Valitettavasti kirjallisuudesta ei löytynyt tietoja Irma Turusen puolisosta tai vanhemmista.
Kyllä se käy. Ristiinan ja Mikkelin kirjastot ovat osa eteläisen Savon yhteistä Lumme-kirjastojärjestelmää (https://www.lumme-kirjastot.fi/). Sen alueella käy sama kirjastokortti.
Espoon omatoimikirjastojen sääntöjen mukaan "asiakkaan tulee poistua kirjastotilasta omatoimiajan päättyessä ja kirjaston sulkeutuessa." Eli jos omatoimiaika päättyy klo 22, on kirjastosta poistuttava siihen mennessä.
Alta löytyvät linkit Helmet-kirjastojen omatoimikirjastoihin ja Espoon kirjastojen sääntöihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B7F4E703F-ED1D-4265-BCBF-1D1F18E31AC9%7D/60110
Internetistä löytyy hyvin tietoa David Eddingsistä. Kannattaa käydä tutustumassa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Linkkikirjastoon, erityisesti osoitteeseen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1b.htm.
Ulkomaisia nykykertojia 1 -kirjasta löytyy myös tietoa Eddingsistä. Kirjaa löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Tarkista saatavuus kirjaston aineistotietokanta Plussasta, internet-osoite on http://www.libplussa.fi.
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana.
Kansalaiset eivät käytännössä voi ehdotuksillaan tai toiveillaan vaikuttaa nimien valintaan. Almanakkatoimistosta voi kuitenkin kysyä eri nimien yleisyyksistä ja saada arvion siitä, onko tietyllä nimellä mahdollisuutta päästä lähivuosina allakkaan. Yhteyttä voi ottaa joko sähköpostitse osoitteeseen almanakka@helsinki.fi.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/usein-kysyttya-faq.html#Nimen
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Eeti-nimi on annettu 350 lapselle viimeisen 50 vuoden aikana...
Helsingin kaupunginkirjastoon kuuluu Oodin avautumisen (5.12.) jälkeen 37 kirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.
Laajasalon kirjasto onkin jo avattu Kirjastoja on ollut vain muutaman kuukauden ajan 36, kun Kirjasto 10 suljettiin 30.9. ja Oodi avataan 5.12. Pasilan kirjasto jatkaa Oodin avautumisen jälkeenkin pääkirjastona, Oodi on keskustakirjasto.
Lisäksi potilaskirjastopalveluja tarjotaan yhteistyössä kolmen sairaalan kanssa, ja myös neljässä ikäihmisten palvelukeskuksessa on kirjastopalveluja. Muidenkin ikäihmisten palvelukeskusten ja esim. Helsingin vankilan kanssa kirjasto tekee jalkautuvaa tapahtumayhteistyötä. Helsingin kaupunginkirjasto tarjoaa tarvittaessa myös kotipalvelua.
Suomalainen paikannimistö -kirjan mukaan Läyli-, Läyly-, Laylä- ja Läylö-nimiä on Suomessa kahdella alueella: Hämeessä lähialueineen ja Karjalankannaksella. Ne liittyvät paikkoihin, joissa on suolampia tai soiden ympäröimiä kangasharjanteita. Läyli paikannimissä merkinnee kirjan mukaan pehmeässä, upottavassa paikassa sijaitsevaa tai pehmeärantaista. Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää. Sanoja läyli tai läylä voidaan pitää myös äänteellisesti kuvailevina sanoina samaan tapaan kuin esim. sanoja lällä tai löllö. (s. 253)
Kysyin sanasta Läyliäisten kyläyhdistyksestä, mutta siellä ei Läyllejä tunnettu, vaikka erämaaomistuksia onkin saattanut olla lähialueiden ulkopuolella. Joten...
Swattaus on Suomessa harvinainen ilmiö. Yhdysvalloissa se on kuitenkin ollut 2010-luvulla ongelma, ja siellä poliisi on jäljittänyt useita swattaajia.
Swattaajat pyrkivät toimimaan anonyymisti, mikä on nykyään internetissä melko helppoa. He eivät yleensä soita suoraan hätänumeroon, koska se yhdistäsi heidät paikallisiin hätäpalveluihin. Sen sijaan he soittavat ei-kiireiseen hätänumeroon ja pyytävät puhelun siirtoa. He käyttävät yleensä VOIP-teknologiaa (Voiceover-IP), jossa puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään verkon yli. Jos IP-puhelun vastaanottajan puhelin on kytketty perinteiseen puhelinverkkoon, puhelu siirretään puhelinkeskukseen ja muunnetaan paikallispuheluksi. Näin swattaaja saa puhelun vaikuttamaan siltä...
Onnistuin löytämään Finna-hakupalvelusta yhden venäjänkielisen Suomen kartaston, joka on julkiastu vuonna 1901. Kyseinen kartta löytyy nimellä Atlas" kart" k" Voennomu obozrěnìû Finlândskago voennago okruga (Атласъ картъ къ Военному обозрѣнію Финляндскаго военнаго округа). Kyseistä karttaa säilytetään Kansalliskirjastossa.
Suomen kirjastojen kokoelmissa on suuri määrä vanhoja karttoja sekä kartastoja. Osa historiallisista kartoista on myös digitoitu. Suomen eri kirjastoissa säilytettäviä karttoja on helpointa etsiä Finna-hakupalvelun avulla. Voit etsiä kartastoja Finnassa esimerkiksi hakusanayhdistelmällä Suomi ja kartastot. Haun tehtyäsi näet hakutulosten vasemmalla puolella erilaisia rajaustyökaluja, joilla on mahdollista tarkentaa...
Kirjastojen verkkopalveluista löytyy tarpeisiisi sopivia kirjavinkkilistoja, joihin kannattaa käydä tutustumassa.
Ensimmäisenä olisi kirjastojen ylläpitämästä Sivupiiri-palvelusta löytyvä lista "Mitä lukea Potterin ja Percy Jacksonin jälkeen?". Osa listan kirjoista menee kyllä nuortenkirjallisuuden puolelle ja saattavat olla 9-vuotiaalle vielä liian hankalia, mutta kannattaa poimia listasta sopivat. Kansikuvaa klikkaamalla löydät kuvauksen kirjan sisällöstä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jac…
Sivupiiristä löytyy myös hyviä kirjalistoja, jotka on jaettu koululuokkien mukaisesti. Sivulta löytyy myös aiheen mukaisia kirjalistauksia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7199
Helmetistä löytyy vinkkilista...
Lapin kirjasto -kimpan käyttämä verkkokirjasto on uudistunut. Uusi verkkokirjasto, jonka kautta mm. tiedonhaku ja varaukset tehdään, löytyy osoitteesta lappi.verkkokirjasto.fi. Ohjeita palvelun käyttöön löytyy samaisesta osoitteesta, etusivun oikean kulman "ohjeet" -painikkeen alta.
HelMet-sivustolla annetaan tällainen ohje: "Jos et pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, käytä perinteistä aineistohakua osoitteessa luettelo.helmet.fi." Olen saanut sellaista palautetta asiakkailta, että uusiminen onnistuu siellä.
Voit myös käydä lähikirjastossasi. Henkilökunta voi uusia lainat kirjastokortistasi.
Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Klikkaa valitsemaasi kirjastoa ja valitse sieltä yhteystiedot. Henkilökunta uusii lainat myös puhelimitse.
