Ratkes -lehteä tulee pääkaupunkiseudulla vain Pasilan kirjastoon.
Lehtien poistovarauksista tulee tiedustella kirjastokohtaisesti.
Pasilan kirjaston lehtialueen puhelinnumero on (09) 3108 5426 . Kirjasto on auki arkisin ma – to 9.00 – 20.00, perjantaina 9.00 – 18.00 ja lauantaina 10.00 – 16.00.
Lentokoneiden tai lennonjohdon tutkat eivät pysty havaitsemaan ilmakehään putoavia avaruusromun kappaleita. Matkustajakoneissa on käytössä ilmankosteutta seuraava säätutka, ja lentoliikenteen valvontaan eli ilmakehän alaosien tarkkailuun tarkoitetuista maassa olevista laitteista ei tässä asiassa ole hyötyä. Maahan syöksyvien kappaleiden nopeus on niin suuri, että viime hetken havainto ei niiden välttämisessä enää auttaisi. Toisaalta koneen riski joutua sellaisen tielle on häviävän pieni.
Mahdollisen varoitusjärjestelmän luomista pohtivassa artikkelissaan William Ailor ja Paul Wilde päätyvät siihen, että kappaleet pitäisi havaita jo ennen kuin ne ilmanvastuksen aiheuttaman kuumentumisen vuoksi hajoavat pienempiin osiin noin 80 kilometrin...
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjaa tosiaan ilmestyi 8 osaa, mutta niistä vain viisi on julkaistu suomennoksina vuosina 1997-2002. Valitettavasti kustantajilla ei ole velvollisuutta suomentaa ja julkaista tällaisia sarjoja kokonaisuudessaan ja pahasti näyttää siltä, että Gummerus on jättänyt sarjan kolme viimeisintä osaa julkaisematta, vaikka ne olivat kaikki jo olemassa vuonna 1997, kun suomennosten julkaiseminen alkoi. Todennäköisesti sarja ei myynyt riittävästi ja kustantaja teki taloudellisen päätöksen. Liekö sattumaa, mutta kirjailija kuoli juuri vuonna 2002, kun viimeinen suomennos ilmestyi. Ainakaan englanninkielisessä Wikipedian artikkelissa ei ole mitään mainintaa, että kirjailija olisi esimerkiksi kieltänyt kirjojensa...
Suomessa ei taida syöksymisestä lisäkorvausta tulla. Sekä Mestiksen että Mestaruussarjan pelaajasopimusten pohjat ovat luettavissa täältä: https://www.sjry.fi/sjry/pelaajasopimukset/ . Sensijaan tietoa millaisia sopimuksia pelaaja-agentit ja vaikkapa NHL-seurat tekevät on vaikea selvittää. Mutta voisi olettaa, ettei syöksyminen ole niitä asioita mistä erilliskorvauksia maksettaisiin koska se ei tuo hirveästi lisäarvoa peliin.
Voisikohan olla kyse jommasta kummasta Helmetin kokoelmista löytyvistä teoksista:
Hyvästi, Robinson Crusoe / John Varley ; suomentanut Matti Rosvall. WSOY 1989
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1566712?lang=fin
Ensimmäinen kerta : muukalaisseksiä / toim. Ellen Datlow ; [suomennos: Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen]. Jalava 1991
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1021630?lang=fin
Kaikissa Espoon kirjastoissa on mahdollista tulostaa ja kopioida.Tulostimet ovat väritulostimia ja niillä saa A4 ja A3 kopioita.
Kaikki viralliset verkkolomakkeet eivät valitettavasti tulostu, vaan ne on tarkoitus täyttää ja lähettää netissä.
Henkilökunta auttaa mielellään tulostamisessa kirjastojen aukiolo aikaan.
Encyclopedia Titanican (https://www.encyclopedia-titanica.org/) mukaan vanhimmaksi elänyt Titanicilta pelastunut oli Mary Ann Charlotte Davis. 18.5.1883 syntynyt Davis kuoli 104-vuotiaana 29.7.1987. Tietokannasta löytyy kaikkiaan kymmenen viimeisenä kuollutta Elizabeth Deania vanhemmaksi elänyttä selviytyjää - yhdeksän matkustajaa ja yksi laivan henkilökuntaan kuulunut. Heistä viisi ehätti saavuttaa 100 vuoden iän.
https://www.encyclopedia-titanica.org/titanic-longest-lived-survivors-centenarians/
Lastenkirjainstituutin kirjaston avulla löytyi vastaus runokysymykseen.
Kulkurin kirkko : Minä tahdon viettää jouluni juuri täällä, ulkona salolla.... (s. 86-87) löytyy seuraavasta kokoelmasta:
Lapsuuden joulu 2 : kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Kirjayhtymä, 1980. - 263 s. : kuv. ; 22 cm. - ISBN 951-26-1988-1 sid.
Lähdetiedon mukaan runo on julkaistu alun perin kokoelmassa Suomalaista urheilurunoa (1958).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä mitään henkilötietoja, jotka eivät ole julkisista lähteistä kenen tahansa löydettävissä. Jenni Sivosen syntymäaikaa ei näytä löytyvän.
Heikki Poroila
Kysymyksessä jo mainitut vanhat lyijymaalit sekä keraamiset astiat ovat yksi mahdollinen lyijyaltistuksen lähde. Kaivostyöntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi ammustehtaiden työntekijät sekä joidenkin elektronisten laitteiden tuotannossa ja tiettyjen metallien sulattamoissa työskentelevät sekä muut lyijypitoisia aineita työssään käsittelevät voivat altistua lyijylle työnsä kautta.
Vuonna 2010 julkaistun, Kiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan hiilivoimaloiden päästöt olisivat merkittävin lyijyn määrään elimistössä vaikuttava tekijä. Hiilivoimaloiden tuhka sisältää lyijyn lisäksi myös muita raskasmetalleja ja terveydelle haitallisia aineita, joita kulkeutuu pienpartikkeleina esimerkiksi hengitysilman kautta elimistöön. Myös...
Nimilaki löytyy Finlexistä, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946 ja täällä Kotimaisten kielten kirjoittamaa tietoa aiheesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet/etu-_ja_sukunimilaki_lyhyesti. Nimiasioissa neuvoo Digi- ja väestötietovirasto, https://dvv.fi/nimiasiat
Parnasso on luettavissa Emagz-palvelussa, mutta palvelun arkistossa voi lukea vain vuoden vanhoja lehtiä. Kahden vuoden takaista Parnassoa ei siis ole luettavissa sähköisesti. Lehden numero 4/18 näyttää löytyvän useammastakin Helmet-kirjastosta, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#aineistonvaraaminen
Osuuspankin facebook-sivuilla kerrotaan mainoksesta. Se kuvattiin alun perin jo vuonna 1998. Kirkko sijaitsee Ristijärven kunnassa.
https://www.facebook.com/OP.fi/videos/1569380689806696/
Valitettavasti emme löytäneet täysin kuvailuasi vastaavia runoja.
Edith Söderganilla on runo Vangittu lintu, jossa lintu on vankina kultaisessa häkissä ja laulaa mm. pienistä karuista kukista loistavilla väreillään. Runo löytyy teoksista Tulevaisuuden varjo (1972) sekä Elämäni, kuolemani, kohtaloni : kootut runot (1994).
Lintu ja häkki esiintyvät myös Aale Tynnin runossa Ja aina vesi virtaa (Ylitse vuoren lasisen 1949 ja Kootut runot 1938-1987, 2013) sekä Eeva-Liisa Mannerin runossa Olen väsynyt olemaan vahva (Tämä matka 1956).
Tunnistaisiko joku lukijoista näitä runoja?
Valitettavasti kirjallisuutta aiheesta en löytänyt. Kannattaa kysyä vielä Lastenkirjainstituutista, Suomenlinnan lelumuseosta ja Lelumuseo Hevosenkengästä.
Lastenkirjainstituutti
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Suomenlinnan lelumuseo
https://lelumuseo.fi/
Lelumuseo Hevosenkenkä
https://lelumuseohevosenkenka.fi/
Tietoa ja kuvia eri maiden nukeista https://atlantaga10.tripod.com/allcountriesdolls.html
Tilastokeskuksen taulukoista voi valita haluamansa vuoden ja tarkastella elävänä syntyneiden lukumäärää.
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/statfi…
Vuonna 1938 elävänä syntyneitä oli 76 695.
Franz Schubert sävelsi laulun Friedrich Rückertin runoon Du bist di Ruh. K. V. Vesalan suomennos laulusta (Sä rauhan tuot) sisältyy teokseen Lauluohjelmistoa : 60 Schumannin, Schubertin, Beethovenin, Loewen, Griegin ym. tunnetuimpain säveltäjäin soololaulutekstiä (Kansanvalistusseura 1914).
Kyllikki Solanterän suomentamana (Oi rauha suo) on laulusta ensimmäinen säkeistö nuottijulkaisussa Kokoelma yksinlauluja III (1939).
Rückertin runon suomennos sisältyy myös runoantologiaan Laulujen virta : saksalaista lyriikkaa seitsemänsadan vuoden varrelta (toim. ja kääntänyt Arvi Kivimaa, 1936).
https://finna.fi/Record/helka.9926545313506253
https://finna.fi/Record/satakirjastot.187826/Holdings
http://runotietokanta...
Etsitty kirja lienee Norma Fox Mazerin Kaapattu tyttö (Otava, 1985).
"Terrin äiti on kuollut jo vuosia sitten, tai niin isä on aina sanonut. Terrillä ei ole edes valokuvaa äidistä, eikä isä halua puhua hänestä. Yllättäen Terri saakin selville, että hän ja isä ovat viettäneet liikkuvaa elämää siksi, että he ovatkin pakomatkalla. Ja äiti onkin elossa..."
Kaikissa Vantaan kirjastoissa on lainattavissa energiamittareita. Niiden laina-aika on viikko ja niitä ei voi varata.
HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/fi-FI voi tarkistaa oman kirjastonsa energiamittareiden tilanteen.
