Israel ei ole julistautunut ydinasevaltioksi. Se ei ole virallisesti myöntänyt, vahvistanut tai näyttänyt, että sillä olisi ydinaseita. Valtio ei ole liittynyt ydinsulkusopimukseen eikä ole suostunut yhteistyöhön Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkastajien kanssa.
Kuitenkin yleinen käsitys on, että Israelilla on ydinaseita. Myöhemmin julkistettujen asiakirjojen ja tietovuotojen perusteella Israel aloitti ydinohjelmansa 50-luvulla, kun se rakensi Negevin ydintutkimuslaitoksen ja reaktorin alun perin Ranskan avustuksella. Plutoniumin tuotanto laitoksella alkoi vuonna 1966, ja oletettavasti ensimmäiset ydinaseet tai niihin tarvittavat osat olivat valmiit ennen vuosikymmenen loppua.
Israel on noudattanut tuosta ajasta...
Pankin ala-aulassa asiakkaidenkin nähtävänä on viisi Wäinö Aaltosen veistämää patsasta. Keskellä salia on Jälleenrakentajat -veistos. Myöhemmin saliin hankittiin Kotkanpoika ja Kalvea impi. Eteisaulan ja pääsalin välistä löytyvät patsaat Mietiskely ja Äidinrakkaus.
Kulttuurikävelyllä Helsingissä / Pauli Jokinen (Minerva, 2011)
Aiheesta on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa useita kertoja aiemminkin.
Valmiita perukirjamalleja ja ohjeita on mm. seuraavilla verkkosivuilla:
Makupalat.fi: https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Suomen lakioppaan malli: http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/
Kirjastoissa myös useita kirjoja aiheesta kuten:
Puronen: Näin teet perukirjan itse
Norri: Perintö ja testamentti: käytännön käsikirja
Stadin slangin etymologisen sanakirjan mukaan sanaa mutsi on käytetty 1900-luvun alusta, sanaa sportti 1890 alkaen ja raggari 1950-luvulta lähtien. Sanat löytyvät selityksineen Anna-Maija Forsbergin kirjasta Stadin slangin etymologinen sanakirja, Gaudeamus 2021. Kirja löytyy kirjastosta.
Kannattaa alkaa Arkistojen portti palvelusta. Kirkonkirjoista voisi löytää tietoja sopivan ikäisistä nuorista miehistä. Kuolemakin on varmaan kirjattu. Linkki Arkistojen portti.
Pirkkalan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tieto:
"Voit tehdä varauksia kirjastossa, mobiilisovelluksessa tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen Pirkkalan kokoelmasta on maksutonta. Muualta PIKI-alueelta tuleva seutuvaraus on 2 €. Noutamattomasta varauksesta veloitetaan 1 €.
Mikäli etsimääsi aineistoa ei ole saatavissa Pirkanmaalta lainkaan, on mahdollista tehdä kaukovaraus. Tehdäksesi kaukovarauksen ole yhteydessä kirjaston asiakaspalveluun tai sähköpostilla osoitteeseen kaukolaina@pirkkala fi
Varauksia voi lainata vain sillä kortilla, jolla varaus on tehty. Pirkkalan kirjastot eivät luovuta varauksia muille kuin varauksen tehneelle henkilölle. Jos jonkun pitää hakea varauksesi puolestasi, ole yhteydessä kirjastoon etukäteen...
Taustalla on Sirpa Rouvisen Facebook päivitys ja Helsingin uutisten siitä tekemä juttu.( 22.2.2022)
"– Hyvät kuluttajat. Minulla olisi teille pieni pyyntö; olisiko teidän mitenkään mahdollista vaikka esim. kuukauden ajan ostaa pelkästään aitoja merkkituotteita kaupasta?
Näillä sanoilla aloitti lehmätilan emäntä Sari Rouvinen Facebook-päivityksensä lauantaina. Hän toivoi, että kuluttajat eivät ostaisi mitään kaupan omia tuotteita. Eli ei Kotimaista, Pirkkaa tai Xtraa, vaan Arlaa, Valiota ja Juustoporttia. Toiveen syynä on tuotteiden niin alas painettu hinta, että tuottajalle ei jää mitään käteen." https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4488965
Suomen uutiset on myös käsitellyt asiaa (elokuu 29, 2022) https://www....
Kyseessä lienee Paul Segersvärd. Hänet tunnetaan Ylen Aamu TV:n Luonto lähellä -ohjelmista sekä menneiden vuosien suositusta tv-visailusta Mikä mikä viidakkokirja. Mikä mikä viidakkokirjaa kuvattiin yli sata jaksoa vuosien 1989–1992 aikana. Vuonna 1997 Segersvärd ryhtyi toimittamaan TV 1:n Aamu-uutisten Luonto lähellä -sarjaa, jota hän vuoteen 2019 mennessä ehti tehdä 652 jakson verran. Vuosina 1992–97 Segersvärd työskenteli toimittajana TV 1:n Lasten ja nuorten toimituksessa. Koulutukseltaan Segersvärd on optikko. Television luonto-ohjelmiin Segersvärd päätyi alun perin lintuharrastuksensa kautta; journalistista kokemusta hänelle oli kertynyt Helsingin lintutieteellisen seuran lehden toimittajana.
Missä...
R. R. Ryynäsen sanoitus ”Bublitški”-nimiseen lauluun sisältyy ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 25 (F-Kustannus, Kustannusosakeyhtiö Otava, [2022], s. 51). Laulu alkaa: ”Yö melun poistavi”. Toinen säkeistö alkaa: ”Voi isä-renttua, kun ryyppää tenttua... Äit' ylimalkanen, sisko yöjalkanen". Nuotin tietojen mukaan laulun on säveltänyt Sergej Bogomazov tai sävelmä on kansansävelmä. Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelun mukaan säveltäjästä on tiedossa vain sukunimi Bogomazov.
R. R. Ryynäsen sanoituksen ovat levyttäneet Theodor Weissman, Lasse Kuusela ja Henry Theel.
Laulun nimi kirjoitetaan monella eri tavalla eri lähteissä, esimerkiksi ”Bublitski”, ”Bublitshki”, "Boublitski" ja ”Boublitshki”. Lauluun on olemassa myös toinen...
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy mainitsemasi kielioppisäännöt ja paljon muutakin. Osasta on useampi painos, merkitsin listaan uusimman.
- Iisa, Oittinen & Piehl: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat 2012)
- Harmanen, Kaipainen & Murto: Uusi apulainen : kieliopas (Laatusana 2009)
- Leino: Suomen kielioppi (Otava 2015)
- Eronen: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten keskus 2017)
- Hakulinen: Iso Suomen kielioppi (SKS 2004). Tämä taitaa olla kattavin suomen kielen kielioppikirja mutta laajuutensa vuoksi ei ehkä käytännöllisin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut siitä verkkoversion, joka löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php
Musiikki ei vaikuta olleen kovin keskeisessä osassa Urho Kekkosen kulttuuriharrastusten joukossa. Esa Seppäsen toimittama Kekkosen yksityiselämää valaiseva kirja Kuka Kekkonen? kertoo seuraavaa: "Presidentti kävi paljon teatterissa. Hän piti niin pienistä teattereista kuin suurista laitosteattereistakin -- . Hyvin usein presidentti kävi myös balettiesityksissä, joskus joissakin konserteissakin." [kursiivi lisätty]
Kekkosen lyhentämättöminä julkaistut päiväkirjat vahvistavat mielikuvaa siitä, ettei hän ollut musiikkimiehiä: musiikkia sivuavia merkintöjä päiväkirjoista löytyy hyvin vähän ja näistäkin vain aniharva sisältää viittauksia Kekkosen mieltymyksiin. Tässä haaviin tarttuneita poimintoja:
"27.7.1975 -- Sitten koneella...
Emme voi ottaa kantaa oikeudellisiin kysymyksiin.
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla todetaan mm. seuraavasti:
Mille asiakirjapohjalle tai lomakkeelle valtuutus tehdään?
Edunvalvontavaltuutukselle ei ole olemassa yhtä oikeaa valtuutusmallia. Löydät erilaisia malleja internetistä. Valtakirjan laatimisessa kannattaa kuitenkin pyytää apua asiantuntijalta, jotta siinä otetaan huomioon juuri sinun yksilöllinen tilanteesi.
Sivustolla on myös esimerkiksi chat, jossa asiasta voi kysyä lisää.
dvv.fi. Näin laadit edunvalvontavaltakirjan.
Jamppa Tuomisen esittämään lauluun "Meren rannalla" ei ole olemassa nuottia. Laulun on säveltänyt Reijo Määttä ja sanat on tehnyt Rikhard Palm.
Muusikoiden-net palstalla on keskusteltu vuonna 2017 tästä kappaleesta: Muusikoiden.net - Keskustelu - Meren rannalla, Jamppa Tuominen
Jamppa Tuominen on esittänyt myös toisen "merenranta aiheisen" kappaleen: "Rannalla kyynelten meren" (säv. Jori Sivonen, san. Vexi Salmi). Tähänkään kappaleeseen ei ole julkaistu nuottia.
Lakia lapsen huollosta päivitettiin 2019, joten sitä aiemmin julkaistuissa aineistoissa voi olla lain näkökulmasta vanhentunutta tietoa, mikä kannattaa huomioida niitä lukiessa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190190
Vinkkejä vieraannuttamiseen liittyvistä painetuista aineistoista:
Janet Haines, Mandy Matthewson & Marcus Turnbull: Understanding and managing parental alienation: a guide to assessment and intervention. 2020.
Tule, tule hyvä ero: erokirja lasten vanhemmille. 2022.
Kopomaa, Timo: Isänhäivä - keskustelua lapsesta vieraannuttamisesta ja nykyisyydestä. 2018.
Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja vieraannuttaminen lapsen huoltoriidoissa: oikeussosiologinen tutkimus. Väitöskirja. 2015.
Helinä Häkkänen-Nyholm,...
Suomeksi käytetään suoraa käännöstä voimaballadi.Sosiomusikologi Simon Frith on määritellyt voimaballadin seuraavasti: soulmusiikin tunneilmaisusta inspiroitunut hidastempoinen kappale, jossa on voimakas ja tunteikas kertosäe ja jota säestää esim. rummut, sähkökitara, joskus myös kuoro. Musiikkitoimittaja Charles Aaronin mukaan voimaballadin synty on 1970-luvun hard rock -bändeissä, jotka halusivat esittää tunteikkaita kappaleita, mutta silti pitää yllä rokkikukkoimagoaan. Niinpä hitaampien ja sentimentaalisten kappaleiden taustalle laitettiin sähkökitaraa ja "voimasointuja". Joskus näitä kutsutaan myös rockballadeiksi. Esimerkkejä löytyy paljon 70-, 80- ja 90-luvuilta bändeiltä kuten Guns 'n Roses, Judas Priest ja Aerosmith.Usein sana...
Uusikuu-DVD tullee keväällä 2010. Optimistisimmat arviot tarjoavat julkaisuajankohdaksi maaliskuuta (http://houkutus-twilight.blogspot.com/2009/11/tietoja-uusikuu-dvdsta.ht…). Jotkut verkkokaupat ilmoittavat DVD:n julkaisupäiväksi 31.5.2010, mutta siitä päätellen, että läheskään kaikilla kauppiailla tätä tietoa ei ole, kyseessä saattaa olla pelkkä arvio.
Helsingin kaupunginkirjaston kautta lainattuja kaukolainoja koskevia asioita voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston Kaukopalvelusta. Sähköpostiosoite on kaukopalvelu@hel.fi, ja puhelinnumero 09-31085433.
Kirjaa on saatavana Imatralla Lappeenrannan tiedekirjaston Linnalan kampuskirjastossa. Linnalan kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät kirjaston internetsivulta: http://www.lut.fi/fi/library/Sivut/Default.aspx
Kirjaa on olemassa myös Kuopion varastokirjastossa ja joissakin maakuntakirjastoissa. Jos haluat sen kaukolainaksi, voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
