Hankintaehdotuksen voit jättää täyttämällä lomakkeen osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Voit jättää hankintaehdotuksen myös paperisella lomakkeella, joita löytyy Turun pääkirjaston asiakaspalvelutiskeiltä.
Kirjasto saa vuosittain satoja hankintaehdotuksia, ja ehdotetut aineistot hankitaan, jos niillä arvellaan olevan laajempaakin kysyntää, ne vastaavat kirjaston hankintaperiaatteita ja hinta on kohtuullinen.
Useilla elokuvafestivaaleilla näytetään lyhytelokuvia osana ohjelmistoa. Myös Ylen kanavilta näyttää tulevan melko säännöllisesti lyhytelokuvia, usein melko myöhäiseen aikaan.
Kirjastoista löytyy kohtuullinen määrä lyhytelokuvia. Kyyti-kirjastojen valikoimaa voi tarkastella osoitteessa https://kirjasto.kyyti.fi käyttämällä halusanana termiä ”lyhytelokuvat” ja rajaamalla vielä hakutuloksen DVD-levyihin.
Suomeksi lyhytelokuvia tarjoavia sivustoja on heikommin, mutta englanniksi palveluita löytää esimerkiksi laittamalla Googleen hakutermin ”short films”. Ja tietysti YouTube on myös täynnä enemmän tai vähemmän osaavien tekijöiden videoita, joista joitakin voi sanoa lyhytelokuviksikin.
Korpelan tekijänoikeus-kirjassa http://bit.ly/2s0wnVt sanotaan esimerkiksi mietelauseiden kohdalla, että ne voivat olla niin vanhoja, että tekijänoikeudet eivät ole enää voimassa. Mutta voi olla niin, että tekijänoikeudet ovat siirtyneet kääntäjälle.
Kannattaa tutkia tekijänoikeuslakia http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160972 ja lähettää kysymys Tekijänoikeussivustolle http://www.tekijanoikeus.fi/ .
Lisätietoa https://www.sanasto.fi/ .
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
Jos tietosi ovat vielä asiakasrekisterissämme, uudesta kortista veloitetaan kolme euroa. Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, olet uusi asiakas ja tällöin kortti ei maksa mitään.
Tervetuloa kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…;
http://www.helmet.fi/fi-FI
Espoon kaupunginkirjastossa voi lainata kirjastolaisen opastamaan itselleen erilaisia asioita.
Varaus tehdään nettilomakkeella.
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=288894515&_k=eOCeisnQSPTKB1…
Kolmen arkipäivän kuluessa kirjastosta soitetaan ja sovitaan tunnin opastusaika, joka sopii asiakkalle ja kirjastolaiselle.
Pubmed ja Cinahl ovat terveysalan tietokantoja.
Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto Terkko, saattaisi olla paremmin perehtynyt näiden tietokantojen käyttöön.
Yliopiston opiskelija voi varata opastusajan kirjastosta tai osallistua avoimille tiedonhaun kursseille.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/avuksi/koulutus/tulevat-koulutukset/
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
Pentti Lempiäisen kirjasta Sano se kukkasin : kasvit vertauskuvina (1992) ilmenee, että ruiskaunokkiin, kuten moniin muihinkin kukkiin, on liitetty eri aikoina ja kulttuureissa monenlaista symboliikkaa ja tarinoita. Lempiäisen mukaan ruiskaunokki on kuvannut muun muassa rakkautta, herkkyyttä, keveyttä, maanpäällistä onnea ja toivetta vastarakkaudesta. Ruiskaunokkiin on yhdistetty kreikkalainen mytologian jumalatar Demeter ja sen myötä hedelmällisyys ja kasvu. Taivaan kuningattaren, Neitsyt Marian, puhtaus ja vaatimattomuus yhdistetään sinisen värin kautta ruiskaunokkiin. Kirjassa mainitaan myös, että ruiskaunokki on Saksan kansalliskukka ja Päijät-Hämeen maakuntakukka.
Wikipedia-artikkelin mukaan ruiskaunokki liitetään Preussin ja...
Sanonta on ikivanhaa perinnettä, mutta se löytyy ainakin Zacharias Topeliuksen vuonna 1868 julkaistusta oppikirjasta Luonnon-kirja. Sen viimeisessä luvussa 15 "Suuresta avarasta maailmasta" on Kuuta käsittelevä alaluku, jossa on mm. seuraava teksti: "Muutoin saatat sinäkin muistaa sen tästä, jolla isä kerran muistutti poikaansa kuuta tuntemaan, sanoen: Etkös tuhma kuuta tunne? Idän puolen täytymässä, Luotehen vähenemässä." Itämurteissa sana "idän" kirjoitetaan tavallisesti "ijän". "Tuhma" tarkoittaa tässä tyhmää, ei huonotapaista.
Heikki Poroila
Ainoa löytämäni Estonia-niminen laulu on Seppo Juhani Savolaisen käsialaa ja Frederikin laulama. Sitä ei ole julkaistu nuottina, eikä tanssiorkesteri Channel Four ole sitä myöskään levyttänyt. Channel Four on sen sijaan levyttänyt Seppo Nissilän laulun Syksy, mutta sitäkään ei ole julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Aulikki Oksasen sanat Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa löytyvät, jos en aivan väärin muista, CD-levyn Yö meren rannalla (Johanna Rusanen-Kartano) liitteestä. Levyn saa helposti varaamalla http://luettelo.helmet.fi/record=b1883978~S9*fin. On myös mahdollista soittaa johonkin niistä kirjastoista, joiden hyllyssä tämä levy on ja pyytää henkilökuntaa skannaamaan liitteessä oleva teksti ja lähettämään se sähköpostitse. Riippuu kirjaston kiiretilanteesta ja teknisestä varustelusta, onnistuuko tämä. Kaikissa ei ole skannereita eli helpommalla päästään, kun levyn varaa itselleen.
Heikki Poroila
Ingrid Ranckenin omissa nuoteissa "Lauluja ja leikkejä lapsille = Sånger och lekar för barn", joita on kolme osaa ja jotka WSOY on julkaissut vuosina 1938-1939, ei kerrota mitään laulujen tekijästä.
Lastentarhanopettajien matrikkelin mukaan (s. 124) Ingrid Sofia Rancken syntyi Helsingissä vuonna 1874 ja kuoli vuonna 1945. Vuosina 1899-1912 hän toimi lastentarhanopettajana Helsingissä Sörnäisten kansanlastentarhassa, jolle valmistui oma Ebeneser-talo vuonna 1908. Siellä myös koulutettiin lastentarhanopettajia. Hän toimi lastentarhanopettajana Hämeenlinnassa vuosina 1912-1918 ja vuodesta 1918 lähtien Turussa. Hänen muusta toiminnastaan mainitaan mm., että hän sävelsi lastenlauluja.
Lähde:
Ebeneserhemmets barnträdgårdsseminarium :...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Näistä Wikipedia-artikkeleissa löydät tietoa aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_languages_in_the_Eurovision_Song_Contest#Winners_by_language
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kielet_Eurovision_laulukilpailussa#Luettelo_Eurovision_laulukilpailussa_k%C3%A4ytettyjen_kielten_parhaista_sijoituksista
Mittasilla on J. N. Vainion lastenlaulu, johon voi sanat löytää esimerkiksi J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamasta Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjasta (Valistus, 1927) tai Jouko Pesolan ja Joonas Kokkosen vastaavasta kokoelmasta Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958).
Tietoa sosiaalihuollon välitystilin hoidosta löytyy Kuntaliiton sivulta,
https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2000/asiakkaiden-omien-rahavarojen-kasittelu-sosiaali-ja-terveystoimessa
Valviran sivuilla löytyy teksti: Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus tai kannella saamastaan sosiaalihuollon palvelusta. Ennen muistutuksen tai kantelun tekemistä on suositeltavaa selvittää asiaa sosiaalihuollon palvelua antaneessa toimintayksikössä, jossa voidaan selvittää asiassa mahdollisesti tapahtuneita puutteita tai virheitä. Kantelu tehdään aluehallintovirastoon tai Valviraan. Samalla sivulla on tarkempia ohjeita, https://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-valvonta/muistutus_tai_kantelu
Ensiksi tulee siis olla...
Aamulehden (23.9.2016) artikkelissa on listattu ansiokkaasti Marionin esiintymisiä ja levytyksiä sekä Saksassa että muissa maissa. Samoin tietoa levytyksistä löytyy Marionin omilta kotisivuilta.
Ensimmäinen ja menestynein Marionin Saksassa levyttämä single oli El Bimbo / Rikke-ding, rikke-dong vuonna 1974 ja viimeinen vuonna 1979 Napoleon / Tu was dir spass macht.
Aamulehden artikkelissa Marion itse kommentoi levytysten loppumista Saksassa näin: "Pikkuhiljaa Saksa-kuvio kuitenkin kuivui kasaan niin kuin näissä tapauksissa yleensä käy. Ei kukaan koskaan sano, että nyt lopetetaan. Asiat vain hiipuvat."
Lähteet:
Lähde, Antti: Ota opiksi, Saara Aalto – Marion hurmasi Saksan tv:ssä jo 70-luvulla: ”Olin kuin...
Teoksen "Sherlock Holmesin seikkailut 1-2" alkuteokset ovat The adventures of Sherlock Holmes, The memoirs of Sherlock Holmes ja The return of Sherlock Holmes.
"Sherlock Holmesin seikkailut 1-2" -teoksen sisällysluettelossa ei kuitenkaan ollut teosta nimeltä Hopeatähti - kenties kyseinen kertomus on suomennettu jollain toisella nimellä?
Gary Carson teosta The complete book of hold 'em poker ei ole suomennettu.
Myöskään David Sklanskyn ja Mason Malmuthin kirjaa Hold'em poker for advanced players ei ole suo-mennettu.
David Sklanskyn teoksista on suomennettu seuraavat:
-Hold’em-pokeri, Nemo, 2006
-Hold’em pokeri: pelaa pienillä panoksilla ja voita erikoispelillä, Readme.fi, 2006
- Hold’em pokeri. teoria ja käytäntö, Readme.fi, 2009
-Pokerin teoria, Readme.fi, 2006
Suomeksi käännetyt teokset saa selville Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica). Sen osoite on https://finna.fi . Kyseessä on tietokanta, jolloin hakua suoritettaessa ensin valitaan hakutapa (esim. tekijä tai teoksen nimi). Sen jälkeen kirjoitetaan hakusana(t) hakuruutuun ja painetaan Hae-komentoa.
Ohessa merikeskuksen informaatikon selvittämä tsunami-asia. Sanaa voi käyttää myös sisävesissä tapahtuvista ilmiöistä.
Teoksessa
S.K. Runcorn (ed.)
International Dictionary of Geophysics
Pergamon.
todetaan näin:
TSUNAMI. Definition: Tsunami is a large wave caused in the sea or a lake subsequent to an earthquake, volcanic eruption, etc.
Informaatikko ehdottaa, että jos termiä käytetään sisävesien kohdalla, voi myös käyttää ilmaisua ”tsunamin kaltainen etc.”.
