Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) kertoo, että nimi Helsinki on luultavasti peräisin ruotsinkielisestä murremuodosta Helsing tai Helsinge tai yksinkertaisesti lyhentymä paikan ruotsinkielisestä nimestä Helsingfors.
Ruotsinkielisen nimen alkuperästä ei ole varmuutta, vaikka useitakin teorioita siitä on esitetty. Loppuosan fors tulee alkuperäisen perustamispaikan luona sijaitsevasta koskesta. Kysy.fi:n vanhasta vastauksesta osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-helsinki-nimen-alkupera löytyy pari vanhaa teoriaa.
Ali: arabialaisena nimenä merkitys = ylhäinen, ylevä, korkea, kiipeämistä merkitsevästä sanasta. Euroopassa käytetty lyhentymänä Al-alkuisista nimistä, kuten Suomessa Aleksanterista, jonka merkitys on (kreik.) puolustaja, suojelija. Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Niina: Kiviniemen kirjassa Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen kerrotaan, että Niina on ollut aiemmin harvinainen, mutta yleistynyt 1960-luvulla, muodossa Niina se on tullut almanakkaan 1973. Niina -nimisiä tiedetään 1890-luvulta alkaen, Karjalassa sitä on venäläisperäisenä esiintynyt vanhastaan.
Nimen merkityksestä löytyy vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ks. myös www....
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta vot valita tarkennetun haun ja hakutyypiksi asiasanahaun
http://melinda.kansalliskirjasto.fi
Yhdeksi asiasanaksi voit laittaa pro gradu ja muita asiasanoja voit etsiä täältä:
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa
Arto on kotimainen artikkeliviitetietokanta:
https://finna.fi
Sanan moinata alkuperä voisi tulla ruotsinkielen sanasta mojna. Vinden mojnar, suomeksi tuuli tyyntyy.
Tässä merkityksessä sana löytyy myös purjehdussanastoa sisältävältä sivustolta http://personal.inet.fi/koti/seppo.kauranen/sanasto.htm
5 markan setelit painettiin v. 1963 ja niiden käyttö laillisina maksuvälineinä lakkautettiin 1.1.1994 ks. http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/markat/Pages/markkaset… Olet siis hyvinkin voinut maksaa pienenä näillä seteleillä, mikäli niitä on ollut tallessa. Suurimmaksi osaksi 5 markan kolikko lienee kuitenkin jo korvannut tuohon aikaan setelit.
Ainakin Lahden kaupunginkirjastosta löytyvissä katamaraaneja käsittelevissä kirjoissa näyttää olevan vain vähän katamaraanien rakentamisohjeita ja piirustuksia. Derek Kelsallin kirjaan Catamaran Sailing (1992) sisältyy luku kotitekoisista katamaraaneista ja Brian Phippsin The Catamaran Bookista (1989) löytyy katamaraanin kokoamisohjeita. Lisäksi aiheesta löytyy lehtiartikkeleita mm. seuraavista lehdistä: - Monirunkovene 2/1992 ("Zeeman-vene maailmanympäripurjehdusta varten", ss. 20 - 21)
- Monirunkovene 4/1992 ("Lisää vauhtia kevytkatamaraaniin spinnun avulla", ss. 20 - 23)
- Monirunkovene 1/2001 ("Kateelliset jättäkööt lukematta, mutta teinpähän kuitenkin halvalla hyvän veneen", ss. 10 - 11)
- Tekniikan maailma 5/1984 ("Kesää odoteltaessa...
Laulun nimi on tarkalleen Telttaretki. Laulun nuotteja ei ole julkaistu, mutta sanat löytyvät Hanna Ekolan cd:n "Kiitos elämän lahjasta : hiljaisuuden lauluja" (Sony, 1997) kansilipukkeesta.
Kyseessä saattaa olla Helena Variksen runoteos "Elämäni kangaspuihin loi Luoja loimet". Teosta ei ole saatavissa Helmet-kirjastoista, mutta Helsingin kirjastoista kirja löytyy Kansalliskirjastossa, tosin siellä käyttö vain lukusalissa.
Kansalliskirjaston yhteystiedot
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/otayhteytta.html
Kirja löytyy myös Juvan ja Joensuun kirjastoista
Monihaku: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Kaukolainapyynnön voit tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Helsingin_kaupunginkir…
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket -kirjassa ei ole hamsteria lainkaan. Se esiintyy vain samannimisessä, joitakin vuosia sitten esitetyssä televisiosarjassa. Siinäkään hamsteria ei kutsuta millään nimellä. Asiaa on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta kysytty ennenkin. Toinen vastaus löytyy arkistosta.
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Mariaan. Tutkijat arvelevat Marian tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Se on myös kristikunnan tavallisin naisennnimi siitä syystä että Maria oli Jeesuksen äiti. Leena on yleisin kansanomainen muoto Magdaleenasta. Magdaleena on Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneen Magdalan Marian nimimuunnos.
Nimistä Lempiäinen, Pertti, Suuri Etunimimkirja ja Vilkuna, Kustaa Etunimet.
Mitään vertailevaa tahoa en valitettavasti löytänyt. Eettinenkuluttaja.net -verkkosivustolla arvioidaan joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen julkaiseman tiedon luotettavuutta sekä järjestön poliittista, uskonnollista ja taloudellista riippumattomuutta: http://www.eettinenkuluttaja.net/hyvantekevaisyysjarjestot
Tässä joitakin lehtiartikkeleita aiheesta:
Ahonen, Anneli: Avustusjärjestöt brändäävät entistä ammattimaisemmin. Rikkumaton julkisuuskuva on järjestöille kullanarvoinen. Helsingin Sanomat 12.7.2007
Ahonen, Anneli: Suoraveloituksella lahjoittavien määrä kasvaa nopeasti: moni järjestö saa suuren osan tuloistaan kuukausilahjoituksista. Helsingin Sanomat 26.6.2007
Vihonen, Ilona: Viidennes suomalaisten antamasta hätä- ja kehitysavusta...
Netta Muskett (s. 1887) on julkaissut 57 romaania vuosina 1927-1964. Teoksia on käännetty ainakin suomeksi, ruotsiksi, tanskaksi ja portugaliksi, mahdollisesti myös muille kielille.
Muskett käsittelee viihteellisissä, romanttisissa kirjoissaan vakaviakin aiheita, kuten ensimmäisen maailmansodan seurauksena yksin jääneiden naisten ongelmia, esim. teoksessa Painted Heaven (1934; suomeksi Saat taivaan). Toisen maailmansodan jälkeisessä tuotannossaan Muskett käsitteli myös perinteisten moraalikäsitysten ja modernin ajan seksuaalisen vapautumisen välisiä ristiriitoja, esim. teoksessa Light From One Star (1954; suom. Tähdet tuikkivat).
Netta Muskettin teosten alkuperäiset nimet ja julkaisuvuodet:
The Jade Spider. London, Hutchinson, 1927.
The...
Joensuun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Koti-Karjala -lehteä, joka on mm. Kiteen paikallislehti, vuodesta 1980 alkaen, sekä sen edeltäjiä Kiteen-Tohmajärven lehteä vuosilta 1965-1979 ja Kiteen lehteä vuosilta 1960-1964. Niitä voi lukea ja kopioida kirjastossa. Aluetietokanta Koivikosta, johon on tallennettu viitetietoja myös Kiteetä koskevista aiheista, löytyi aiheistanne vain yksi viite
Lautamäki, Olavi: Kiteellä palanut kolme kirkkoa.
Karjalan maa, 07.07.1982
Edellämainittuja lehtiä selaamalla tietoja voisi löytyä enemmän.
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kirjat:
KITEEN KOIVIKON SUKUHAUTAUSMAA
Kirja, kieli: suomi, 1987
Kauppinen, Pekka : Kahteen suuntaan katsonut : Kiteen kunta 1870-luvulta...
Uusi suomalainen nimikirja –teoksen mukaan sukunimi Juutinen on tunnettu Savossa ainakin 1500-luvulta asti. Savoon nimi on ilmeisesti kulkeutunut Karjalasta. Nimi on peräisin vanhasta tanskalaista eli Juutinmaan asukasta tarkoittavasta juutti-sanasta. Nimet Juuti, Juutila ja Juutilainen ovat samaa perua.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen oppaassa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2005 annetaan näille rahoille seuraavat arvot:
vuoden 1922 5 penniä: 3-1 euroa (3 euroa, jos raha on virheetön; 1 euro, jos rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut)
vuoden 1937 10 penniä: 4-2 euroa (selitykset samat kuin edellä 5 pennissä)
vuoden 1941 10 penniä: 1 euro (jos virheetön)
Kirjassa Standard Catalog of World Coins vuodelta 2006 annetaan näille kolikoille myös alempia hintoja (jos ne ovat hieman kuluneita, mutta kuitenkin hyvässä kunnossa).
1922 5 penniä: 0.10-3.00 dollaria
1937 10 penniä: 0.10-3.50 dollaria
1941 10 penniä: 0.10-1.25 dollaria
Kielitoimiston sanakirjassa (v. 2006) pasma määritellään näin: lankavyyhden määrämittainen langalla erotettu osa, tavallisesti 60 kierrosta. Tämä pasmoja erottava lanka on sitten puolestaan pasmalanka. Eli hyvin konkreettisesta asiasta on alunperin ollut kyse. Sanonnassa "pasmat sekaisin" merkitys on muuttunut abstraktimmaksi, pasmojen sijaan voitaisiin puhua suunnitelmista tai konsepteista.
Niittu on niityn murreasu ja sitä esiintyy paljon myös alueiden nimistössä. Yleisimmin niittu-sana esiintyy länsimurteiden alueella, mutta jonkin verran myös itämurteissa.
Valitettavasti emme voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimet Metta ja Mette ovat saksalaisia lyhentymiä nimestä Mathilde (Suomessa yleensä Matilda). Mathilde puolestaan on muunnos germaanisesta nimestä Mechthild(voima + taistelu, siis voimakas taistelija). Pyhä Mathilde, jonka kuolinpäivä oli 14.3., oli saksalaisen kuninkaan Henrik I:n (k.936) puoliso. Pyhä Mathilde oli tunnettu hyväntekeväisyydestään, viisaudestaan ja perustamistaan luostareista. Suomen almanakassa Matildan nimipäivä on perinteisenä päivänä, eli 14.3. Mathilde-nimen lyhentymiä ovat eri kielissä esim. englannin Maud ja ranskan Maude.
Nimen alkuperä ei kuitenkaan ole aivan näin selvä. Eeva Riihosen kirjasssa Mikä...
Hausjärven historiasta on olemassa useita teoksia. Varsinainen pitäjänhistoria on Oiva Keskitalon kirjoittama vuodelta 1964 ja nimeltään Hausjärven historia. Oheisessa luettelossa on muitakin Hausjärven historiaa käsitteleviä teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä. Ryttylän punakaartista en löytänyt teosta, mutta kansalaissodan aikaa Hausjärvellä käsitellään ainakina Keskitalon teoksessa ja Lasse Toivolan kirjassa Hausjärvi nousevassa Suomessa 1809-1918, 1992. Ryttylän työväenyhdistys on lisäksi julkaissut 70-vuotishistoriikin, mutta se näyttää käsittelevän vuosia 1928-1998.
Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään kirjastot ovat avanneet äskettäin yhteisen Apila-aluetietokannan, joka sisältää kirjastojen kotiseutukokoelmissa olevaa aineistoa...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Madeleine Brentiltä on suomennettu seuraavat teokset:
Caterina, kalastajan tytär (Tregaron’s daughter, 1972)
Tuulentavoittelijan morsian (Moonraker’s bride,1974)
Vaihdokas (Kirkby’s changeling, 1976)
Valkoinen demoni (Merlin’s keep, 1979)
Vaaralliset naamiaiset (The long mascarade, 1983)
Kauriinkivi (The capricorn stone, 1984)
Kultainen perhonen (A heritage of shadows, 1985)
Elektran tytär (Stormswift, 1986)
Midzi, tulitukka (Golden urchin, 1987)
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
