Roman Katšanovin animaatioelokuva Taina tretjei planety (1981, suom. Kolmannen planeetan arvoitus) perustuu Kirill Bulytševin teokseen Puteshestvie Alisy (1974). Teos on suomennettu ja se sisältyy teokseen Alissa avaruudessa (suom. Marja Kyrö, 1981).
Teos löytyy joistakin Suomen kirjastoista. Voit siis tilata kirjan kaukolainana omaan lähikirjastoosi, mikäli sitä ei löydy oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmannen_planeetan_arvoitus
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133533
https://www.imdb.com/title/tt0211653/
Joulu autiotalossa oli hyväntekeväisyysjulkaisu. Singlen tuottojen saajaksi ilmoitettiin Näkövammaisten lasten keskusliitto.
Julkaisutiedot Finna-tietokannassa.
Julkaisutiedot ja kuvia Discogs-sivustolla.
Näkövammaisten liitto.
Omakustannekirjojen kuvailutiedoissa mainitaan vain harvoin, että teos on omakustanne. Mikäli näin on kuitenkin tehty, teokset löytää verkkokirjastosta asteriskilla katkaistulla hakusanalla omakustan*. Tällöin tuloksissa näkyvät sekä kirjat, joissa käytetään asiasanaa omakustanteet, että kirjat, joiden kuvailukenttään on lisätty sana omakustanne.
Vain murto-osa teoksista sisältää tällaisen kuvailun. Kattavamman tuloksen saa, kun käyttää Vaski-verkkokirjaston tarkennettua hakua, valitsee pudotusvalikosta Julkaisija-vaihtoehdon Kaikki osumat -vaihtoehdon sijaan ja etsii kirjoja eri palvelukustantamojen nimellä. Esimerkiksi Books on Demand -palvelukustantamon julkaisemia kirjoja löytyy Vaski-verkkokirjastosta 1835 erilaista, Mediapinnan...
Jarkko Laine on suomentanut Tomas Tranströmerin runon Svarta vykort I ja II kokoelmasta Det vilda torget (1983). Lähettämäsi katkelma on runon toisesta osasta.
Suomennos Mustia maisemakortteja I ja II julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 4/1985. Suomennos sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Maailman runosydän (1998), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikka (1991) ja Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (1997).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Piipsjärven nimestä sanotaan seuraavaa: Oulaisten ja Haapaveden Piips-, Piipsa-nimiin näyttää sisältyvän henkilönnimi, jonka muoto on ollut alkuaan vakiintumaton: Piippainen, Piippoinen, Piippeinen, Piippinen.
Voit halutessasi kysyä asiaa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta saadaksesi tarkemman vastauksen.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja, PDF-näköisjulkaisu: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Kuva kannattaa liittää mukaan, se helpottaa tunnistamista. Asiaa voi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista (muun muassa Bukowskis), joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Netissä olevista taiteilijaluetteloista ja -matrikkelista voit myös etsiä vastaavuutta taiteilijan nimikirjaimille. Kuvaston taiteilijaluettelo ja Kuvataiteilijamatrikkeli.
Mia ja Miia ovat Mirjam- ja Mirjami-nimien kutsumamuotoja. Mirjam puolestaan on heprealainen muoto Maria-nimestä. Maria on Raamatusta tunnetuksi tullut heprealais-aramenialainen nimi, jonka merkityksestä ei ole täyttä varmuutta. Mahdollisiksi merkityksiksi on annettu "toivottu lapsi", "rakastettu", "kapinallinen" tai "kitkerä".
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2011)
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria
Lähetekeskustelu ei ole Suomea koskeva erikoisuus. Pohjoismaissa ainakin Tanskassa ja Islannissa on vastaava keskusteluvaihe ennen asian lähettämistä valiokuntaan. Lisäksi mm. Saksassa on lähetekeskustelu, mutta sitä ei pidetä automaattisesti.
Lähteet:
Matti Niemivuo: Lainvalmistelu - oikeudelliset perusteet ja käytäntö. Kauppakamari, 2020.
Passage of legislation, Saksan liittovaltiopäivien verkkosivut: https://www.bundestag.de/en/parliament/function/legislation/passage-245704
Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän".
Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".
Lähteitä:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna...
Riimusauvat olivat puisia keppejä, joihin on kaiverrettu koko vuoden kalenteri, kirkolliset juhlapäivät ja kuun merkit. Samaa sauvaa voitiin käyttää kalenterina useana vuotena. Riimusauvoja käytettiin Suomessa ajan seuraamiseen arviolta 1200-luvulta alkaen. 1700-luvulla oli jo saatavilla painettuja vuosittaisia almanakkoja ja riimusauvojen merkitys pieneni. Suomesta on löydetty parisataa riimusauvaa, niistä suurin osa on Kansallismuseossa.
Suomen viimeisen riimusauvan teki tiettävästi korpilahtelainen Mikko Vilpunpoika Hantula vuonna 1868. Riimusauvoja käytettiin vielä jonkin verran myös painettujen kalenterien aikakaudella. Tarkempaa tietoa Suomesta löytyneiden riimusauvojen ajoituksesta voisi löytyä Heikki Ojan teoksesta Riimut :...
"Danny Boyn" sanoituksen kirjoitti vuonna 1910 englantilainen lakimies ja sanoittaja Fred Weatherly. Musiikki on tätä vanhempi pohjoisirlantilainen kansansävelmä "Londonderry Air", johon on tehty muitakin sanoituksia. Weatherlyn irlantilaissyntyinen käly Margaret kuuli sävellyksen Yhdysvalloissa vuonna 1912 ja lähetti sen nuotit Weatherlylle, joka sovitti runonsa musiikkiin.
"Danny Boyn" tarkasta merkityksestä on monta teoriaa. Yhden mukaan laulun kertoja on vanhempi, joka hyvästelee sotaan lähtevän poikansa ja toivoo hartaasti, että tämä palaisi elävänä kotiin. Tähän viittaisi avaussäkeen "the pipes are calling". Monissa brittiarmeijan irlantilaisissa tai skotlantilaisissa joukko-osastoissa perinteisiin kuuluu...
Tässä muutamia suosittuja ja yleistajuisia teoksia, joista voisi lähteä liikkeelle.
Fysiologiaa ja biologiaa:
Juul Nielsen, Lotte, et al. Ihmeellinen ihminen.
Sinclair, D., LaPlante, M., & Hartikainen, T. (2021). Elinkaari: Mistä vanheneminen johtuu ja mitä sille voi tehdä?
Psykologiaa:
Dunderfelt, Tony. Elämänkaaripsykologia: Lapsen kasvusta yksilön henkiseen kehitykseen.
Niemelä, Pirkko, ja Jan-Erik Ruth. Ihmisen elämänkaari.
Pulkkinen, L. (1996). Lapsesta aikuiseksi.
Vuorinen, R. (1997). Minän synty ja kehitys: Ihmisen psyykkinen kehitys yli elämänkaaren.
Meditaation vaikutuksia ruumiinlämpöön Tummo-meditaation perinteessä on tutkittu edelleen jokseenkin niukasti, mikä on syytä pitää mielessä, kun ilmiöstä muodostaa käsitystä. Ilmiötä käsitteleviä tutkimuksia voi etsiä Google Scholarin kautta: https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0,5&q=tummo+meditationBensonin vuonna 1982 julkaistua artikkelia "Body temperature changes during the practice of g Tum-mo yoga" voi pitää eräänlaisena nykyaikaisen tutkimuksen lähtölaukauksena. Tuoreemmista tutkimuksista varsin paljon huomiota on saanut Kozhevnikov et. al. vuonna 2013 julkaistu "Neurocognitive and Somatic Components of Temperature Increases during g-Tummo Meditation: Legend and Reality" sekä Amihain ja Kozhevnikovin vuonna 2015...
Mestarietsivä Peppunen -kirjoja ei toistaiseksi ole saatavina ruotsiksi. https://libris.kb.se/hitlist?d=libris&q=%22Oshiri+Tantei%22&f=simp&spell=true&hist=true&mf=&p=1https://helmet.finna.fi/
Akat voi ottaa, saada tai tehdä, ja ilmeisestikin alkuun sanonta on tarkoittanut lumihankeen kellahtamista yleensä; vasta myöhemmin sen merkitys on täsmentynyt koskemaan mäenlaskussa tapahtuvaa kaatumista. Siitä en tutkimastani lähdekirjallisuudesta löytänyt viitteitä, että suksisauvan katkeaminen olisi pakollinen osa "akkoja".Vaikka jollekulle voisi ehkä helposti tulla kiusaus nähdä asia niin, että sanonta olisi jotenkin naissukupuolta väheksyvä ja perustuisi miehiseen ajatukseen suksilla kaatumisesta "akkamaisena", todellisuudessa asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Niistä fraasi- ja idiomisanakirjoista, jotka ylipäänsä "akat" noteerasivat, havainnollisimmin sanontaa taustoittaa Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja...
Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmässä 4.791 tarkoittaa englanninkielisiä sarjakuvia tai animaatioelokuvia.
https://finto.fi/hklj/fi/page/f4.791
Lyhyesti: jos polkupyörän vanteelle ja pyörälle tavoitellaan sekä mahdollisimman suurta lujuutta ja jäykkyyttä että toisaalta tavallisen polkupyöränostajan kukkarolle sopivaa hintaa, alumiinivanne teräspinnoilla on vielä toistaiseksi liki ainoa vaihtoehto. Ainakin tällaisen tulkinnan voi lähteiden perusteella tehdä.
Kilpapyörissä kyllä testataan ja käytetään erilaisia kevyempiä ja aerodynaamisempia materiaaleja ja rakenneratkaisuja vanteisiin ja pyöriin, mutta toistaiseksi niiden hinnat ylittänevät tavallisen kuluttajan kipurajan. Esimerkiksi hiilikuitupuolien ja -levyjen käyttö pinnojen asemasta tekee pyörästä kevyemmän ja vähentää ilmanvastusta, joista molemmista on toki etua kilpapyöräilyssä. Toisaalta etenkin levykiekko, jossa pinnat...
Suomen Sementinvalmistajain Yhdistys perustettiin vuonna 1921. Yhdistyksen rakennusmestariasiamiehet kiersivät ympäri Suomea opettamassa mm. sementtitiilien ja kaivonrenkaiden valmistajia betonin oikeasta käytöstä eli voisi olettaa, että betonisia kaivonrenkaita on ollut käytössä jo ainakin 1930-luvulla.
Petri Juutin teoksen Kaivot ja käymälät (2005) mukaan 1950-luvun alussa 29% kaivoista oli vuorattu betonilla.
Lähde: Lauri Seppänen: Valmisbetonia 50 vuotta
