Kaj Chydeniuksen säveltämät ja Kaisa Korhosen esittämät Laulu lapsen oikeuksien julistuksesta 1 (YK:n Lasten oikeuksien julistus: artiklat 2, 4) ja 2 (Periaate 9, 10) ovat kuultavissa äänitteiltä Love Records : kaikki singlet. 1 (2016) ja Suojele luontoa - ihmistäkin (2008). Kumpikin CD kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa ajantasaisen saatavuuden Helmet-haulla.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
“The best way to predict your future is to create it.” -lausahduksen sanojaksi mainitaan usein Abraham Lincoln. Sitä ei kuitenkaan löytynyt yhdestäkään sellaisesta listasta, johon oli merkitty lähdetiedot eli maininta mistä puheesta tai kirjoituksesta ajatus oli poimittu.
Sanonta on ongelmallinen myös siksi, että Abraham Lincolnin lisäksi sen isäksi on tarjottu itävaltalais-amerikkalaista professoria Peter Druckeria sekä amerikkalaista tietojenkäsittelytieteilijää Alan Kaytä.
Voinee siis sanoa, että kyse on nokkelasta lausahduksesta, jolle on haluttu arvokas lähde. Se ei tarkoita etteikö Abraham Lincoln olisi sitä voinut sanoa, mutta siitä ei ole jäänyt luotettavaa lähdetietoa.
Abraham Lincolnilla oli monia yleviä ja painavia ajatuksia...
Helmet-kirjastoista löytyy Pasilasta yksi kappale filmiä VHS-kasetilla. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto omistaa kysytynkin filmin ja on tehnyt yhdessä VLMedian kanssa kaikki 145 Suomi-Filmin tuottamaa pitkää elokuvaa sisältävän DVD-boksin. Se on nähtävästi ainoita tapoja nähdä Hän tuli ikkunasta DVD:llä.
Kyseessä on Lajos Áprilyn (1887 - 1967) runo Tiistain vehnänen (Kalács, keddi kalács). Runo on kokoelmasta Ábel füstje (1965) , runosarjasta Fekete kő. Suomennos on luettavissa Anna-Maija Raittilan kääntämänä antologiasta Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1981, s. 66 - 67).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=f56caa87-f95f-4fa0-b205-bec530f7b823
https://en.wikipedia.org/wiki/Lajos_%C3%81prily
1) Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
2) Ei ole tiedossa, mitä ihmisen tietoisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Joidenkin näkemysten mukaan ihmisellä ei ole ruumiista erillistä sielua, joten kuolemassa ihmisen tietoisuus vain lakkaa olemasta. Toisaalta jotkut uskovat, että ihmisen sielu jatkaa elämäänsä ihmisen kehon kuoleman jälkeen taivaassa tai muussa tuonpuoleisessa. Suomalaisen Kuolemantutkimuksen...
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeiden aineistot (mm. tiedot tuomioista) vuoden 1918 tapahtumien osalta löytyvät osittain Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Menehtyneiden tiedot löytyvät Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta. Tammisaaren vankileiristä on kirjallisuutta, mutta henkilötietojen tarkempi selvittely edellyttää jalkautumista Kansallisarkistoon. Hyvät aloituspisteet ovat Sotavankilaitoksen arkisto sekä Vankeinhoitohallituksen arkisto.
Lähteitä:
Eerola, J. & Björkqvist, F. (1989). Ekenäs 1918. Ekenäs: Centralkommittén för 70-års minnesevenemanget över Ekenäs fångläger.
Lindholm, S. (2017). Vankileirihelvetti Dragsvik: Tammisaaren joukkokuolema 1918. Jyväskylä: Atena.
Mäkelä, P. (2009). Tammisaaren...
Helsingin Kallion kirjasto on pyörittänyt suosittua maksutonta Babykino-elokuvakerhoa viikottain jo vuosia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto
Lähetän toiveesi Kirjastokino fi -palvelun hankkimisesta Helsingin kaupunginkirjaston aineiston hankinnasta vastaavalle osastolle.
Sinulla on myös mahdollisuus antaa palautetta ja esittää toiveita Helsingin Kirjastopalveluista kaupungin keskitetyn verkkopalvelun kautta.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute
Sanoin "Olen oikea vesseli, veikkojen veikko, enkä äitini lellikki saamaton, heikko" alkaa Väinö Mäkelän Rasavillin juttu, joka löytyy ainakin Mäkelän itsensä toimittamasta kirjasta Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Eivär ole. Bambut ovat heinäkasveja, joita on yli 1400 lajia. Rottinki taas on puumainen palmukasvi. Rottinkipalmuja on noin 600 eri lajia. Tietoa lisää esim. Tulevaisuuden ekokuidut -artikkelista kulutus.fi-sivulta:
http://www.kulutus.fi/artikkelit/tulevaisuuden-ekokuidut/
Laitoin kysymyksesi Facebookin Language matters in the Pacific -ryhmään sekä yksityisviestinä sivulle South Pacific Institute of Communication and Languages.
Esimerkkejä Tyynen valtameren nimistä eri austronesialaisissa kielissä:
samoa: Vasa Pasefika
fidzi: Wasa Pasifika
havaiji: Moana Pākīpika
tok-pisin: Solwara Pasifik
tahiti: Moana Pātitifā
indonesia: Samudra Pasifik
sunda: Laut Pacific
maori: Te Moana-nui-a-Kiwa
Ainoastaan maorin kielessä ei näy vaikutusta Magellanin pacificosta.
Oma johtopäätökseni vastausten perusteella on, että tuolloin Magellanin aikaan ei paikallisilla lienee ole ollut käsitystä muista meristä, ainoastaan omastaan, jota kutsuttiin vain mereksi tai suolaiseksi vedeksi erotuksena makean...
Kyselin kolleegoilta vinkkejä ja eräs heistä sanoi:" Kaikki jotka osaavat liikua itse, osaavat tanssia ja kaikki jotka saavat ääntä aikaan, osaavat laulaa." eli toivoa on.
Samoilla linjoilla on myös Savon Sanomien Veikko Virtanen:"Vaan eipä silti huolta: vaikka rytmitaju on toisilla parempi kuin toisilla, kykyä on mahdollista kehittää harjoittelun kautta. Olennaista on hahmottaa soitinten äänten joukosta kappaleen taustalla käynnissä oleva säännöllisyys. Mitä enemmän musiikkia kuuntelee, sen paremmin siitä oppii hahmottamaan asioita. Ei muuta kuin jalalla koreasti!" https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3014534
Pikaisella googlettamisella löysin seuraavat kurssit: Helsingin aikuisopisto biletansseja tumpeloille, Ladyt: Joogaa...
Riippuu aineesta. Sulamispiste on aineen ominaisuus. Lisätietoa aiheesta ja listoja eri aineiden sulamis- ja kiehumispisteistä löydät esimerkiksi näiltä verkkosivuilta:
Taulukot.com
http://www.taulukot.com/kemia/orgaanisetaineet/#orgaanisten_aineiden_om…
Peda.net: Aineen olomuodot
https://peda.net/p/Markku%20J%C3%A4rvinen/kemia/m7lk2/puhdas-aine-ja-se…
Wikipedia: Luettelo alkuaineista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_alkuaineista
Linkkien toimivuus tarkistettu 1.2.2021
Toivo Mannisen säveltämä valssi "Haaveita" sisältyy nuottiin Manninen, Toivo: Toivo Manninen (Warner/Chappell Music Finland, 1999). Nuotti on ilmestynyt sarjassa "Harmonikan mestarit". Se on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa.
Tällaista listaa ei valtakunnallisesti ole eikä ole mahdollistakaan ylläpitää, sillä Suomen yleiset kirjastot eivät ole yksi laitos, vaan lukuisa joukko itsenäisiä kunnankirjastoja. Niillä toki on laajaa yhteistyötä ja joista suurin osa toimii isommassa ryhmässä, niin sanotuissa kimpoissa.
Sinänsä puutelistan laatiminen olisi tietysti periaatteessa mahdollista. Niitä voisi luoda esimerkiksi kysynnän perusteella, monessa kirjastossahan on pitkät varausjonot. Suurin osa varatusta materiaalista on kylläkin uutuuskirjallisuutta. Tällaista voisi ehdottaa esimerkiksi omalle lähikirjastolle.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia eli esimerkiksi loppuunkulunut kirja voidaan korvata parempikuntoisella lahjoituksella. Myös...
Töölön kirjastossa on varattava näyttelytila. Tässä tiedot:
Ilmaiseen näyttelytilaamme kirjaston 2. kerrokseen voit tuoda taideteoksiasi esille kahdeksi viikoksi. Tällä hetkellä näyttelytila on täyteen varattu vuoden 2022 loppuun asti ja siksi uusia hakemuksia 2. kerroksen näyttelytilaan ei toistaiseksi oteta vastaan. Myös kirjaston Lastenalueen on näyttelyseinä varattavissa lapsille sopiville näyttelyille. Vapaita aikoja voi tiedustella osoitteesta toolon_kirjasto@hel.fi.
Löydät kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen näyttelytilat kätevästi Helmet-verkkokirjastosta:
Tapahtuma- ja näyttelyjärjestäjän työkalupakki | Helmet
Avaa kirjastojen kohdalta Palvelut-linkki. Sieltä löydät listauksen kirjaston palveluista ja Tilat -otsikon...
Tilastokeskuksen sivuilta voi tarkastella laissa määriteltyjä rikosnimikkeitä:
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20200101/?code=1&name=RIKOSLAKI%20(39/1889)
Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilastoissa rikosnimikkeitä oli 1052 kappaletta. Tästä rikoslain (39/1889) alaisia rikosnimikkeitä oli 633 ja muihin lakeihin liittyviä rikosnimikkeitä 419 kappaletta. Koko luokitus on ladattavissa sivustolta .csv tiedostomuodossa, jonka voi avata esimerkiksi Excelillä. Rikoslain ja muiden lakien sisältöjä voi tarkastella tarkemmin Oikeusministeriön Finlex-sivustolta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20rikoslaki
Rikosnimikkeiden määrä ei ole vakio...
Kirjailijan nimeen liittyvät Asteri-tiedot tarkoittavat eri toimijoita erottavia Asteri-tietokannan tunnuksia. Kyseessä on identifioiva tunnus, jota käytetään Aleph-ohjelmalla luetteloivissa kirjastoissa. Asteri-tunnus löytyy myös Suomessa auktorisoiduista nimenmuodoista Kanto-tietokannassa (esim. Jari Tervon Asteri-id on 000060762). Asteri-tunnuksia ei Helmet-tietokannassa ole viety vanhempiin teoksiin, joista ne puuttuvat. Asteri-tunnisteita Helmet-hakuun on tullut keväästä 2021 alkaen.
Ukrainankielisen wikipedian mukaan Jevhenija Kuznjetsova on syntynyt 30.6.1987.
https://uk.m.wikipedia.org/wiki/%D0%84%D0%B2%D0%B3%D0%B5%D0%BD%D1%96%D1…
