Ainakin näissä teoksissa käsitellään lahtelaista jalkapalloa:
Reippaat sata vuotta / Jouko Heinonen
Reippaassa myötätuulessa / toimittanut Jarmo Mäkeläinen
On Kulma kunkku kuitenkin... Kulman pallon historiaa / Antti Paavilainen
Eteenpäin, ylöspäin : FC Kuusysin tarina 1934-2009 / Jukka Airo
Reipas 125 : lahtelaisen Reipas-yhteisön juhlakirja / Timo Taulo
Banaanipotku / Kai Pahlman
LPM:stä - Kuusysiin, 1934-1984 / Palloseura Lahti-69
Näistä helsinkiläisen, mutta Lahden Reippaassa lähes koko uransa pelanneen Kai Pahlmanin muistelmateos Banaanipotku löytyy Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069437
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana.
Kansalaiset eivät käytännössä voi ehdotuksillaan tai toiveillaan vaikuttaa nimien valintaan. Almanakkatoimistosta voi kuitenkin kysyä eri nimien yleisyyksistä ja saada arvion siitä, onko tietyllä nimellä mahdollisuutta päästä lähivuosina allakkaan. Yhteyttä voi ottaa joko sähköpostitse osoitteeseen almanakka@helsinki.fi.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/usein-kysyttya-faq.html#Nimen
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Eeti-nimi on annettu 350 lapselle viimeisen 50 vuoden aikana...
Fraasi ”Nothing lasts forever” on vain yksi tapa ilmaista ajatus asioiden pysymättömyydestä. Ajatus on ilmaistu eri sanoin kautta historian monessa kielessä ja kulttuurissa.
Vielä toinen esimerkki Englannin kielestä on, ”All good things must come to an end,” joka tulee Chaucerin runoteoksesta Troilus and Criseyde “But at the laste, as every thing hath ende/She took hir leave, and nedes wolde wende.”
Mitä tulee muihin kieliin, Latinan kielessä on 14-luvulta peräisin oleva sanonta ”Sic transit gloria mundi” tai ”niin katoaa mainen kunnia” (lisätietoa tästä https://en.wikipedia.org/wiki/Sic_transit_gloria_mundi).
Pysymättömyyden käsite on myös tärkeä joissakin itämaisissa filosofioissa ja uskonnoissa. Buddhalaisuudessa yksi kolmesta...
Hei,
kyseinen runo Muistojen tiellä löytyy kokonaisuudessaan kirjasta
Kuiskauksia yli virran ja veen : Runoja ja säkeitä tueksi ja lohduksi /
[kuvat Ja Tekstit: Marleena Ansio].
ISBN: 9519736786
Kyselin asiaa tutulta suomen kielen maisterilta ja hän kertoi että oikeastaan kaikki kielet ovat kehittyneet toisesta kielestä, niin sanotusta kantakielestä. Pidgin-kieleksi taas sanotaan yksinkertaista sekoitekieltä, joka on syntynyt äkillisestä tarpeesta kommunikoida toisen kielen puhujien kanssa. Esimerkiksi kolonialismin aikana siirtomaissa syntyi paljon pidgin-kieliä. Mikäli pidgin-kielestä tulee sen verran tärkeä, että sen käyttäjät alkavat puhua sitä äidinkielenään, siirtämällä sen seuraavalle sukupolvelle, siitä tulee kreolikieli.
Verkkolähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreolikieli
https://semanttinenryhma5.wordpress.com/2014/11/16/mika-on-pidgin-ja-kreolikielen-keskeinen-ero...
Olisikohan kyseessä Carola Sandbackan Satu sarastron tiestä, Kirjasampo:
"Romaanin päähenkilö Corlinna, nuori tyttö, saa satumaan suurshamaanilta Saratrolta tehtävän, josta tytön on otettava selko. Sarastro ei voi sitä selostaa. Corlinna saa kuitenkin oppaakseen siivekkään hevosen Pietamoren, joka vie hänet vaellukselle maailmaan, kohtaamaan eri henkilöitä. Hän tapaa uhmakkaan taistelijan Malcorin, Loitto-nimisen erakkovanhuksen ja auringonsisar Nidzjeman."
Toinen vaihtoehto on Christina Anderssonin kuvakirja Tiikeri Lukas.
"Kangastiikeri Luukas on saanut tarpeekseen Milla-nukesta, se pakkaa matkalaukkunsa ja lähtee. Metsässä se kohtaa Tintin, puukeijun, sekä kauhean jättiläisen, Saraton, joka ottaa heidät vangeikseen. Pian...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa etsimääsi elokuvaa ei ainakaan vielä ole, mutta sen sijaan se näyttää kyllä tulleen useidenkin maakuntakirjastojen kokoelmiin. Voit siis halutessasi pyytää sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kaukolainaus on maksullista. Oheisesta linkistä näet, mistä maakuntakirjastoista DVD löytyy:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot#/vaihto?aut…
Omaperäisyys on kirjallisuudessa kuten kaikilla muillakin luovuuden aloilla varsin harvinaista, pääosa kirjallisuudestakin nojaa vahvasti aiempiin ideoihin. Jos omaperäisyyttä voisi jollain yksinkertaisella tavalla hankkia, maailma olisi sitä varmasti pullollaan. En usko, että kaipaamaasi vinkkiä on kenelläkään tarjolla, koska emme edes tiedä, mistä aidosti omaperäiset ideat syntyvät.
Mutta lienee yleinen kokemus fiktion kirjoittajilla, että vain kirjoittamalla paljon löytyy myös niitä omaperäisyyden helmiä. Jokaisen julkaistun tarinan rinnalla on tuhansia pöytälaatikkoon jääneitä. Siksi ei kannata masentua vaan tehdä töitä eli kirjoittaa.
Sekin kannattaa muistaa, että maailmassa on paljon kirjallisuutta, jota luetaan mielellään, vaikka...
Ignatiuksen virsi 596 "On kaikki tässä elossa..." löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi seuraavasta: Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja : hyväksytty kahdennessatoista yleisessä kirkolliskokouksessa v. 1938, J.F. Olan : Tampere, 1945.
Valitettavasti antamiinne tuntomerkkeihin sopivaa teosta ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksenne myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle, mutta sielläkään kukaan ei tunnistanut etsimäänne teosta.
Koska sanalle kuosma ei mistään lähdeteoksista tunnu löytyvän mitään muita merkityksiä, täytynee kuitenkin uskoa, että myös mainituissa sonkajärveläisissä paikannimissä sana on samaa perua kuin sukunimessä Kuosmanen. Tämä on ollut Savon yleisimpiä sukunimiä jo 1500-luvulla. Se perustuu pyhimysnimeen Kosmas. Pirjo Mikkosen ja Sirpa Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki, 2000) kerrotaan näin:
KUOSMANEN
Pyhimysnimestä Kosmas on Karjalassa käytetty muotoja Kuisma ja Kuosma < venäjän Ku´zma, Ko´zma. Karjalaisia sukunimiä ovat olleet Kuosma, Kuosmanen, Kuisma, Kuismanen, Kuismin ja Kusmin. Muualla Suomessa nimeä on ristimänimenä ilmeisesti käytetty hyvin vähän, vaikka Kosmas on myös roomalaiskatolisen kirkon pyhimys, sillä nimi Cosmas on...
Toiminnanohjaus on neuropsykologian termi. Se tarkoittaa niitä taitoja ja kykyjä, joita ihminen tarvitsee tavoitteelliseen toimintaan. Kyseessä on laaja käsite, jonka ajatellaan koostuvan useista eri toiminnoista, kuten aloitekyvystä, toiminnan suunnittelusta, joustavasta toiminnan muuttamisesta tilanteen mukaan, virheiden havaitsemisesta ja niiden korjaamisesta, työmuistista sekä myös tunnereaktioiden säätelystä ja käyttäytymisen kontrollista.
Tehokas toiminnanohjaus edellyttää monien eri aivoalueiden yhteistoimintaa, ja siksi se on myös altis häiriöille. Niitä voivat aiheuttaa erilaiset neurologiset tai psykiatriset sairaudet sekä kehityshäiriöt.
Toiminnanohjauksen häiriöt voivat vaikuttaa moniin kognitiivisiin toimintoihin, kuten...
Internetistä Matti Pulkkisesta löytyy tietoa kahdestakin osoitteesta:
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjai/pulkk.htm (siinä on kirjailijan ajatuksia kirjoittamisesta ja teosluettelo) ja
http://www.jns.fi/kirjailijat/pulkinen.html (matrikkelitietoa).
Matti Pulkkista käsitellään myös Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita, jonka uusin
painos on vuodelta 2000 ja teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet osa 3. WS 1991
