Ilta-Sanomissa vuonna 2017 julkaistussa uutisessa on haastateltu silloista Aleksanteri-instituutin johtajaa, jonka mukaan Suomen presidenteistä vain Juho Kusti Paasikivi ja Mauno Koivisto ovat osanneet venäjän kieltä hyvin. Paasikivi-Seuran sivuilta löytyvässä artikkelissa on runsaasti tietoa Paasikiven venäjän kielen taidosta ja opiskelusta. Ylen Elävästä arkistosta löytyy vuonna 1988 valmistunut Mauno Koiviston henkilökuva, jossa merkittävä osa haastattelusta käydään venäjäksi.Ilta-Sanomien uutisesta selviää myös, että Suomen presidenteistä Sauli Niinistö on opiskellut venäjää, mutta venäjänkielinen keskustelu rajoittui lähinnä normaalikohteliaisuuksiin. Presidentti käyttää apunaan tulkkia, kun keskustelukumppanin kanssa ei ole...
Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu?
Siinä he viittaavat Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet.
Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf
Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä...
Pyörätuoliin joutuneiden elämäkertoja löytyy esim. Teemu Potapoff: Luodinkestävä : Heidi Foxellin tarina tai Mika Saukkonen: Viimeinen voltti : Jari Mönkkösen tarina
Hakusanana elämäkerrat ja vammautuminen Helmet haku
Kun hakusanan muuttaa sairastuminen ja elämäkerrat, löytyy muitakin tsemppitarinoita. esim.
Kristiina Hanhirova: Rakkautta, rukouksia ja rauhoittavia tai Pirjo Kainulainen: Ammattina potilas Helmet haku
Kyseessä näyttää olevan hyvinkääläisen graafikko ja taidemaalari Tapio Hailin (1927 - 1986) työ.
Alla olevista linkeistä voitte lukea lisää Tapio Hailista.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/tapio-haili
https://www.hyvinkaa.fi/hyvinkaan-taidemuseo/nyt/hiljaisuuden_manifesti/
Finna-hakupalvelusta löytyy muutama kuva Tapio Hailista ja hänen töistään hakusanoilla "haili tapio".
https://finna.fi/
Think Twice -yhtyeen esittämän laulun "Enkeli" on säveltänyt ja sanoittanut Anssi Tiittanen. Laulu alkaa: "Lastenhuoneen seinälle kun katson". Laulu sisältyy nuottiin "Quo vadis? : laulukirja" (Otava, 2005, s. 86-88). Nuotissa on laulun melodia, sanat ja sointumerkit.
Kyllä oli. Miehitetty Viro siirtyi Moskovan aikaan elokuussa 1940. Sodan aikana Viro oli muutamia vuosia Saksan ajassa ja palasi Moskovan aikaan syyskuussa 1944. Syyskuussa 1989 Viro siirtyi Itä-Euroopan aikaan (EET) eli samaan aikaan kuin Suomikin (UTC+2). Molemmissa maissa oli myös elokuussa 1991 käytössä kesäaika (DST, +1).
Lähteet:
Estofennia: https://estofennia.eu/yhteinen-aika-1921/
Time and Date -sivusto: https://www.timeanddate.com/time/zone/estonia/tallinn?year=1991
Videoita voi digitoida ilmaiseksi Helsingissä Pasilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Linkki varaamo.hel.fi
Myös Kauniaisissa digitointi onnistuu: "Varaa aika etukäteen (puh. 050 411 6504), ja kerro tarvitsetko opastusta laitteen käyttöön. Digitointi vie yhtä paljon aikaa kuin nauhan katselu. Käytettävissä on myös adapteri VHS-C -kaseteille." Linkki kirjastohakemistoon
digi
Gramofonilevyjen (sellakkalevy, savikiekko) soittamisesta vinyylisoittimella käydään keskustelua muun muassa Hifiharrastajat ry:n foorumilla https://foorumi.hifiharrastajat.org/index.php?threads/savikiekot.50914/ ja https://foorumi.hifiharrastajat.org/index.php?threads/savikiekkojen-toisto-riaa-korjaus.119591/ Yksiselitteistä vastausta näiden levyjen soittamisesta eri soittimilla ei vaikuta olevan. Erityyppiset levyt edellyttävät erilaisia soittimia ja tarvikkeita. Gramofonilevyn tyypillisin pyörintänopeus on 78 kierrosta minuutissa ja koska siinä on LP-levyyn verrattuna leveämpi ura, se vaatii omanlaisensa neulan ja äänirasian NOSTALGISIA SULOSOINTUJA | Antiikkiliike Wanha Elias Antiikkiliike Wanhan Eliaksen sivuilla...
Voisiko kyseessä olla Astrid Lindgrenin Minä en tahdo nukkumaan! (Jag vill inte gå och lägga mig! 1947) Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi v. 1988. Kuvitus: Ilon Wikland. Kirjassa puput mm. leikkivät tyynyleikkejä ja riehuvat ennen nukkumaanmenoa.
Voisiko kyseessä olla U.T. Sireliuksen Suomen kansanomaista kulttuuria 1-2? Molempia osia on hyllyssä useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Kansatieteen hyllystä 475-475.1 saattaa löytyä myös muita samankaltaisia teoksia.
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistohaun tulos:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=suomen+kansanomaista+&searc…
Hei! Ei ole. Metkamatka on Espoon kaupunginkirjaston tapahtumasarja. Lue lisää infoa aiheesta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/MetkaMatka_j…
Ikävä kyllä tällaista runoa ei löytynyt. Runoa on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän tiedon sinulle.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä asiasta sanotaan vain näin:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Joten kyllä, yllä mainituin edellytyksin saat kirjastokortin, ja sen saa kyllä saman tien.
Ilmeisesti mainitsemanne lehtijuttu on julkaistu 2010-luvun alkupuolella (http://archive-fi-2012.com/fi/e/2012-10-24_512322_65/Herra-X/ ). Emme kuitenkaan onnistuneet löytämään
jutun lähdettä.
Haimme lähdetietoa paitsi Googlesta myös ePress –sanomalehtipalvelusta, joka käsittää kotimaiset paikallis- ja maakuntalehdet arkistoineen ja lisäksi kotimaisten lehtien sisältöihin keskittyvästä Aleksi-hakutietokannasta.
Vahvistamattomien tietojen mukaan vuonna 1914 lehdistössä kiersi uutinen kuolemaantuomitusta miehestä, joka mestaustilaisuudessaan huutaa mainitun lausahduksen toiminimen luvattua pitää huolen hänen perheestään (http://hakanmediankronikkaa.blogspot.fi/2012/02/normal-0-21-false-false… ).
Pari kirjoittajaa mainitsee Vladimir Iljits...
Elämäntarina-lehti kuuluu Helsingissä Pasilan kirjaston kokoelmiin ja Espoossa Sellon kirjaston kokoelmiin. Pasilan kirjaston numeroita ei voi lainata kotiin. Sellosta lehdet saa kotilainaan uusinta numeroa lukuun ottamatta. Vantaalla lehti on tullut Hakunilan kirjastoon, mutta siellä ei ole vielä merkintää numerosta 3/2016.
