Kyseinen teos on ilmeisesti Albert Edelfeltin maalaus Istuva mies (1875), joka kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Näet teoksen alla olevasta linkistä.
http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+I+215+D&lang=en
Brita af Geijerstamin runo Hönttä-Lönttä (Klumpa-Dumpa) sisältyy teokseen Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, WSOY, 1956). Runon on suomentanut Hannes Korpi-Anttila.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Voit tuoda lahjoitettavat kirjat esimerkiksi Turun pääkirjastolle, mikäli kyseessä on vain muutama kirja. Emme kuitenkaan takaa, että otamme kirjat automaattisesti kirjaston kokoelmaan. Arvioimme ensin kirjojen kunnon sekä niiden sopivuuden kirjaston kokoelmaan. Lahjoittaessasi voit itse ilmoittaa, mitä haluat kirjoille tehtävän, jos emme ota niitä kokoelmaan. Joitakin teoksia meillä saattaa esimerkiksi olla jo riittävästi hyllyssä.
Jos haluat lahjoittaa suuren erän kirjoja, otamme mielellämme ensin vastaan listan lahjoitettavista kirjoista.Tällä tavalla voimme jo etukäteen arvioida, sopivatko lahjoitettavat kirjat sisältönsä puolesta kirjaston kokoelmaan.
Publisher-kohtaan tulee tosiaan omakustanteen tekijän nimi tai hänen oman kustannusyhtiönsä nimi, jos sellainen on. KDP:n (Kindle Direct Publishing) ohjeistuksen mukaan tähän kohtaan ei saa merkitä mitään seuraavista:
Jokin muu kustantamo, esim. saman teoksen aiemin julkaissut yhtiö
Viittaus Amazoniin tai sen sisaryhtiöihin
Viittaus Kindleen tai Kindle Direct Publishingiin (KDP)
Verkkosivustot tai verkkotunnukset (domain)
KDP:n luettelointiohjeistus kokonaisuudessaan: https://kdp.amazon.com/en_US/help/topic/G201097560
Etelä-Amerikan maista suurin väestöntiheys on Ecuadorissa. Eri verkkolähteet ilmoittavat vähän erilaisia lukuja: wikipedia 53,8/ km² ja esimerkiksi worldometer 71/ km².
https://en.wikipedia.org/wiki/South_America
https://www.worldometers.info/world-population/population-by-country/&n…;
En onnistunut löytämään kuin maksullisen englannin kielisen ohjeen verkosta, https://www.ravelry.com/patterns/library/nightingale-4. Selasin kirjastomme käsityölehtiä usealta vuodelta (Suuri Käsityö, Novita, Kauneimmat käsityöt - viimeisestä oli vain uusimmat paikalla) ja käsityökirjoja. Novita-lehden tilaajalahjalehdessä vuodelta 2019 oli villasukkaohje, jossa oli lintuja, sen nimi oli Koivun oksaan korkealle, kirjassa Andrea Rangel, kirjoneuleen uudet kuviot oli pöllökuvion ja kurkikuvion ohje ja kirjassa Jorid Linvik Suuri sukkakirja pöllö-, riekot- ja pikkulintukuviot. Ehkä joku lukijoistamme on törmännyt tähän ohjeeseen?
Apple otti käyttöön i-tuotemerkin vuonna 1998 ensimmäisen iMac-tietokoneen julkaisun yhteydessä. Julkistamisen yhteydessä Steve Jobs kertoi, että i-kirjain merkitsee seuraavia asioita: Internet, individual, instruct, inform, inspire. Merkityksiä hän perusteli ensinnäkin sillä, että kone oli tarkoitettu nimenomaan verkkoselaamista varten. Toiseksi kone oli yksilöllinen ja henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu (individual). Kolmanneksi sitä kaupiteltiin myös opetuskäyttöön (instruct, inform). Lopuksi haluttiin antaa vaikutelma, että laite olisi innoittava. Toisessa yhteydessä Jobs myös vihjasi, että i viittaa englannin yksikön ensimmäisen persoonan pronominiin "I", mikä myös korostaisi laitteen henkilökohtaisuutta ja yksilöllisyyttä....
Runon Viimeinen lintu on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Se ilmestyi alun perin hänen vuonna 1936 julkaistussa kokoelmassaan Tuli ja tuhka.
Kaj Chydeniuksen sävellyksen Koskenniemen tekstiin voi kuulla Mikael Saaren tulkitsemana Chydeniuksen laulelmia sisältävällä äänitteellä Rakkaani saapuu kun kutsun.
Kyseessä on kappale "Jawohl, jawohl", joka kertoo saksalaisista turisteista.
https://www.youtube.com/watch?v=0aQJ_ie3tL8
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=jawohl+jawohl&kieli=Su…
Pentti Kirstilän Hanhivaara-sarjan ensimmäinen teos on vuonna 1977 ilmestynyt Jäähyväiset rakkaimmalle.
Kaikki Hanhivaara-sarjan 10 osaa näet esimerkiksi alla olevasta linkistä Kirjasampoon:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hanhivaara-sarja
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan toisen paremmuuden, varakkuuden tms. aiheuttamaa harmin ja vihan tunnetta merkitsevä sana kateus on johdos germaanisperäisestä lainavartalosta, jonka yksinkertaisempi edustaja on kateellista merkitsevä kade (kateeksi, kateissaan, harv. kateellinen). Sanalle on tutkimuksissa esitetty kahtakin germaanista lainalähdettä, uudemman tutkimuksen mukaan lainalähteeksi sopisi paremmin kantagermaanin *skapez.
Terveisin
Marju Koskela
Laulun alkuperäinen teksti on Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama ruotsinkielinen runo, jonka Gabriel Linsén sävelsi nimellä ”Sylvias visa” (1863 tai 1864, tästä on erilaista tietoa eri lähteissä). Laulu alkaa: ”Jag gungar i högsta grenen”. Niiden suomenkielisten sanojen, joilla laulua nykyään lauletaan, tekijä on P. J. Hannikainen (1854-1924). P. J. Hannikaisen elämäkerrasta, jonka on kirjoittanut Matti Vainio, en nopealla selauksella löytänyt mitään mainintaa tästä laulusta. Vuoden 1975 ”Kangasalan joulu” -lehden toimituksen kirjoittamassa artikkelissa "Kesäpäivä Kangasalla" kerrotaan, että "Kangasalan Joulun” toimitus pyysi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran apua laulun suomennoksen käsikirjoituksen löytämiseksi, mutta...
Omakotitalo ei ole sanana suomen kielessä kovin vanha. Sana omakotitalo esiintyy vasta 1920-luvulta lähtien, sitä ennen käytettiin vastaavista taloista nimitystä pienasunto, yhdenperheentalo tai pieni asuintalo.
Omakotitaloista ja niiden rakentamisesta säädettiin ensimmäinen laki vuonna 1927, jossa myös määriteltiin omakotitalo ensimmäisen kerran. Omakotitaloksi kutsuttiin yhden- tai kahden perheen taloa, joka oli rakennuttajansa omana asuntona ja johon kuului pieni puutarha. Samalla valtio perusti lakisääteisen omakotitalorahaston (ARAVA-järjestelmä), joka myönsi lainoja korkeintaan 100 neliömetrin kokoiselle asunnolle 30 - 40 % lainaosuudella.
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(5701)
Myös...
Dragonlance-kirjoja on julkaissut suomeksi Kustannus Oy Jalava, joka on nykyään osa Art House -kustantamoa. Heidän ensi kevään julkaisulistallaan ei ole sarjan kirjoja. Asiasta kannattaa tiedustella suoraan kustantamolta: https://arthouse.fi/
Vuoden 2024 Myrskyluodon Maija -elokuvaa ei ole vielä julkaistu dvd.llä. Voit seurailla dvd:n julkaisutilannetta hakemalla verkon hakukoneesta (esim. Google) aika-ajoin hakusanoilla "Myrskyluodon Maija 2024 dvd".
Cats-musikaalin kappale Memory löytyy hyvin monesta nuottikokoelmasta. Tässä osa niistä (Porvoon kaupunginkirjaston sijaintitiedoilla):78.352 BIGThe big book of West End songs : piano, vocal, guitar. (Viivastonuottikirjoitus; sisältää sointumerkit)78.355 LLOCats : music from the motion picture soundtrack : piano/vocal selections / music by Andrew Lloyd Webber ; based on 'Old Possum's book of practical cats' by T.S. Eliot. (Viivastonuottikirjoitus; sisältää sointumerkit)78.352 LLO18 contemporary theatre classics(Piano)78.352 LLOAndrew Lloyd Webber. Women's edition(Musikaalikappaleita naisäänelle, sanat, melodia, sointumerkit, CD-levyllä taustat ja kokonaisesitykset ja Windowissa ja Macissa toimiva sävelkorkeudenvaihtaja)78.352...
Nimen Mietti alkuperästä ja merkityksestä on monenlaisia tulkintoja, joten yhtä varmaa vastausta ei voi antaa.Kustaa Vilkuna olettaa kirjassaan Etunimet (1976) nimen olevan Klemetti-nimen muunnos. Klemetti puolestaan on ruotsalais-suomalainen muoto latinan nimestä Clemens, joka tarkoittaa lempeää. Klemetti on todennäköisesti vanhin kristillisperäinen nimi Pohjoismaissa. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) esitetään myös muita teorioita Mietti-nimen merkityksestä. Se on voinut saada alkunsa miettiä-verbistä, ja se olisi annettu lapselle "mieleen johdattamaan miehuutta, miehen avuja ja miehen toimia". Näin on todennut A. V. Forsman jo vuonna 1891 väitöskirjassaan Tutkimuksia Suomenkansan persoonallisen nimistön...
