Helsingin seudun kirjastot ovat kiinni itsenäisyyspäivänä, kuten aina ennenkin. Järjestelmässämme on tällä hetkellä pieni virhe, joka eräpäivän "hyppäämisen" juhlapäivien yli. Siksi lainaushetkellä kirjan eräpäiväksi voi tulla itsenäisyyspäivä tai juhlapäivä. Eräpäivät siirretään eteenpäin erillisellä ajolla. Itsenäisyyspäivän osalta siirtoajo on tehty ja uusi eräpäivä on 9.12.
Tuollaiseen tapaukseen ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/presidentinvaali/aanestaminenjaaan…. Kotona äänestäminen on mahdollista, jos äänestäjä ei ”pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia”. Silloin vaalitoimitsija saapuu kotiin, jotta äänestäminen on mahdollista.
Kotona äänestämisestä täytyy kuitenkin ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen kunnan keskusvaalilautakunnalle. Vuoden 2017 presidentinvaalissa määräaika on tiistai 16.1.2018 ennen kello 16. Ilmoitus tehdään yllä olevassa osoitteessa olevalla lomakkeella tai puhelimitse. Myös keskusvaalilautakuntien yhteystiedot löytyvät yllä olevan linkin takaa.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan jukara tarkoittaa tylsää puukkoa. Tylsälle puukolle kirjasta löytyy myös karjalainen murresana jukero, ja kysymyksessä mainittua "voi herran jukaraa" vastaava jukeri tunnetaan lievänä voimasanana Etelä-Karjalassa ("Mun oli niih harmi sittej jotta voi Herraj jukeri!"). Mahdollisesti pohjoissavolaisten sanonnassa jukara on vastaavasti alkuperäisestä merkityksestään voimasanaksi siirtynyt ilmaus. Useimpiin juka-alkuisiin sanoihin sisältyy jonkinlainen vastahankaisuuden ajatus: juka sinänsä tarkoittaa tottelematonta, jukaileminen on vastustamista, jukainen tarkoittaa sekä kierosyistä ja sitkeää puuta että pahankurista, jukaaminen on raahaamista, kiistelyä, vastaansanomista, jukautuminen kiinni...
Sanonta on ikivanhaa perinnettä, mutta se löytyy ainakin Zacharias Topeliuksen vuonna 1868 julkaistusta oppikirjasta Luonnon-kirja. Sen viimeisessä luvussa 15 "Suuresta avarasta maailmasta" on Kuuta käsittelevä alaluku, jossa on mm. seuraava teksti: "Muutoin saatat sinäkin muistaa sen tästä, jolla isä kerran muistutti poikaansa kuuta tuntemaan, sanoen: Etkös tuhma kuuta tunne? Idän puolen täytymässä, Luotehen vähenemässä." Itämurteissa sana "idän" kirjoitetaan tavallisesti "ijän". "Tuhma" tarkoittaa tässä tyhmää, ei huonotapaista.
Heikki Poroila
Olisiko kyseessä Katja Reiderin kirja Roosa ja Tryffeli? https://www.goodreads.com/book/show/4304002-roosa-ja-tryffeli-tryffeli-ja-roosa
Tosin myös Helme Heinen kirjoissa seikkailee reipas possu ystävineen ja muistelen isommista kirjoista tehdyn pieniä "mietekirja" versioita. Tosin en nyt löytänyt kuvaa puuhun kurkottelevasta possusta.ja hedelmätkin taitavat olla marjoja... https://arthive.com/artists/9827~Helme_Heine/works/279566~Friends_in_the_garden
Kolmaskin ystävällinen ja suosittu possu löytyy 1990-luvulta. Mick Inkpenin Possu pallero. Tosin Pallero on vähän pienempien kaveri. https://www.snazal.com/wibbly-pig-likes-4-books-set-mick-inkpen-collection--bananas-pictures--DEALMAN-U5-WibblyPig-4bks.html
Laitoin kysymyksesi Facebookin Language matters in the Pacific -ryhmään sekä yksityisviestinä sivulle South Pacific Institute of Communication and Languages.
Esimerkkejä Tyynen valtameren nimistä eri austronesialaisissa kielissä:
samoa: Vasa Pasefika
fidzi: Wasa Pasifika
havaiji: Moana Pākīpika
tok-pisin: Solwara Pasifik
tahiti: Moana Pātitifā
indonesia: Samudra Pasifik
sunda: Laut Pacific
maori: Te Moana-nui-a-Kiwa
Ainoastaan maorin kielessä ei näy vaikutusta Magellanin pacificosta.
Oma johtopäätökseni vastausten perusteella on, että tuolloin Magellanin aikaan ei paikallisilla lienee ole ollut käsitystä muista meristä, ainoastaan omastaan, jota kutsuttiin vain mereksi tai suolaiseksi vedeksi erotuksena makean...
Tietoja Antti Lizeliuksesta kannattaa hakea Suomen historian hakuteoksista esim. Suomen historia 4 s. 96-97
Tietoja on myös teoksissa:
Perälä, Väinö: Mynämäki 1260-1960
Osmo Ikola: Antti Lizelius suomen kielen viljelijänä.Sananjalka 18, 1976
Otava, T.: Antti Lizelius ja hänen "Suomenkieliset tietosanomansa”.1931
elämäkertatiedot:
http://www.genealogia.fi/genos/6/6_166.htm
muita linkkejä
http://users.utu.fi/anulah/tutkimus/tutkimus3.html
http://www.kultti.net/tutkimukset/kronikka/I.html
Lizeliuksen toimittaman lehden "Suomenkieliset tietosanomat" osia on luettavissa osoitteesta
http://digi.lib.helsinki.fi/
Kläpp -sanalla on kyllä kahdenlainen merkitys. Entisaikaan se on todella voinut tarkoittaa myös avioliiton ulkopuolista lasta. Tekstityksessä on kuitenkin nähdäkseni käännösvirhe, jos kyseessä oleva lapsi oli avioliitossa syntynyt. Suomen sana äpärä tarkoittaa vain avioliiton ulkopuolista lasta.
Till helgen on tuohon aikaan tarkoittanut "pyhäksi" kotiin. Lauantaina oltiin koulussa ja käsitettä viikonloppu ei silloin tunnettu siinä merkityksessä kuin nykyään.
"Sen seitsemän kertaa" on varmaan lyhennetty käännöksessä jostain syystä. Oikea raamatullinen sanonta on Pohjanmaallakin kyllä pitempi muoto.
Sisko on otettu almanakkaan vuonna 1929. Sisko-nimisiä naisia on tavattu jo 1800-luvulla, mutta yleinen nimestä tuli vasta 1900-luvun puolella. Yrjö Karilas suositti Siskoa käyttöön vuonna 1919, ja nimi tulikin hyvin suosituksi varsinkin 1930-50 -luvuilla, sillä nimi kuului tuolloin 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon ja sen sai lähes 20 000 lasta. Tämän jälkeen nimen kannatus on ollut laskussa, ja 2000-luvun alussa se valittiin vuosittain vain muutamille kymmenille tytöille.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007.
http://www.helmet.fi/record=b1806168~S9*fin
Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; toimittanut Pirjo Mikkonen. Helsingissä : Otava, 2005. Painos 4. uud. laitos
http://www.helmet.fi/record...
Kysymäsi teoksen voit saada kaukolainaksi asuinpaikkasi kirjaston kautta tekemällä kirjasta kaukolainapyynnön.
Teos: Heiskari, Jaakko: Kaaranneksen masuuni ja kalkkitie: Lapin vuoritoiminnan historiaa vv. 1640-1820.
Esimerkiksi Rovaniemen kaupunginkirjastossa, (Lapin maakuntakirjasto),
on tätä kirjaa 3 kappaletta hyllyssä. Lähettäjäkirjasto toimittaa kirjan siihen kirjastoon, johon olet tehnyt kaukolainapyynnön.
Linux Journal on tullut ainakin HelMet-kirjastoihin painettuna mutta nykyään lehti ilmestyy e-lehtenä. Vanhoja lehtinumeroita en löytänyt enää varastolehtiluettelostakaan. Linux Journal ei sisälly pääkaupunkiseudun kirjastoissa tarjolla olevaan verkkolehtiin.
Puisia malleja on, mutta ainakaan meillä ei ole tiedossa suomalaista tahoa, joka niitä myisi. Netin kautta hinta tulee luultavasti joka tapauksessa halvemmaksi, vaikka sellainen olisikin jossakin. Isosta Britanniasta löytyy myyjänä ainakin Hobgoblin Music (http://www.hobgoblin.com/local/sales/210/wooden-flutes/) ja Yhdysvalloista Lark in the Morning (http://larkinam.com/IrishFlutes.html - kannattaa tosin huomioida huomattavat tullimaksut, jos tilaa EU:n ulkopuolelta).
Yritetty on, kaiveltu yhtä jos toista lähdettä, mutta ainakaan itse en ole onnistunut näitten sanojen takana olevaa laulua tunnistamaan. Ainakaan se ei näyttäisi olevan mikään tunnetummista "Keltaiset lehdet" -nimisistä lauluista. Olisiko kysyjällä mitään lisävinkkejä, joiden avulla etsintää voisi tehostaa? Onko kyseessä tuore laulu vai vanhempi tapaus? Kaikki lisätieto voisi helpottaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Turun kaupunginkirjaston varastosta voi pyytää teoksen täyttämällä kirjastossa varastohakulapun tai soittamalla kirjastoon (tietoaineisto puh. 022620630 tai kaunokirjallisuus, taiteet 022620622)ja pyytämällä teoksen varastosta. Varastossa olevaan kirjaan voi myös tehdä suoraan Vaskista tavallisen maksullisen (1 €) varauksen, jolloin asiakas saa ilmoituksen, kun teos on noudettavana.
Varastosta noudetaan kirjoja vain arkisin ja kirjan saa lainattavaksi seuraavana arkipäivänä klo 14 jälkeen pääkirjaston. Jos tilaa perjantaina, saa teoksen siis vasta maanantaina.
Laura Kolben teos "Kämp : hotelli ja sen kaupunki" löytyy Lukki-kirjaston kokoelmista Vihdistä, Lohjalle sitä ei ole vielä tilattu.
Kustantaja on ilmoittanut kirjan julkaisuajaksi 26.4.2016. Teille on tehty varaus ja kirjasto ilmoittaa kun kirja on noudettavissa. Olette varausjonossa toisena.
Sosiaaliturvaoikeudet Saksassa -opas löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…. Vastaava opas Suomesta löytyy puolestaan osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…. Niissä on selostettu sosiaali- ja terveyspalveluita saman kaavan mukaan, joten vertailu maiden välillä on varmaan kohtuullisen helppoa
Emme löytäneet kuvaukseesi sopivaa kirjaa. Tällaista ehdotettiin:
Russel Hoban: Hiiri ja hänen lapsensa. Kirjassa pikkuhiiri katselee koiranruokatölkkiä, jossa on kuva kokinhattuisesta koirasta, joka kantaa tarjotinta, jossa on koiranruokapurkki, jossa on kuva kokinhattuisesta koirasta, joka kantaa tarjotinta jne. Pikkuhiiri yrittää pysyä perässä. Käännös on vuodelta 1975.
Ilmaisu olisi suomeksi "kuusiluokkainen kansakoulu".
Maan itsenäistymisen jälkeen (1918) Virossa tuli käyttöön kuusiluokkainen kansakoulu, joka oli kaikille pakollinen. Kansakoulun jälkeen oli mahdollista jatkaa oppikouluun tai ammattikouluun.
Lähteet:
Tuglas-seura
Lembit Andresen: Eesti kooli ajalugu. Algusest kuni 1940. aastani. Avita, Tallinn, 1995.
Helsingin Oulunkylän kaupunginosaan ja sen historiaan voit tutustua esimerkiksi seuraavien teosten parissa.
Anja Kervanto Nevanlinna: Vanhan Oulunkylän kerrostumat (2014)
Maunu Harmo: Vihreä idylli : Oulunkylä – Åggelby (1987)
Vireä idylli : Oulunkylää ja oulunkyläläisiä (toimittaja Heikki J. Eskelinen, 2005)
Pauli Saloranta: Oulunkylän kotikaupunkipolut: Kantakylä, Mäkitorppa, Veräjämäki (2014)
Tito Colliander: Lapsuuteni huvilat (kirjailijan muistelmasarjan ensimmäinen osa, 1973)
Ainoa Oulunkylään sijoittuva kaunokirjallinen teos Helmet-kirjastojen kokoelmissa näyttäisi olevan Katariina Sourin Polku (2012)
Suosittelen käyntiä Oulunkylän kirjastossa. Voit tutustua siellä olevaan Oulunkylä-...
Anna Sewellin nuortenkirjan Uljas musta tarina muistuttaa hiukan hukkaamaasi kirjaa. Siinä Uljas musta -niminen hevonen kertoo tarinaansa minämuodossa. Alkuun sen elämä on hyvää, myöhemmin seuraa monia dramaattisia vaiheita, mutta lopussa se pääsee hyvään kotiin. Kirja on alunperin ilmestynyt jo 1877, ja ensimmäinen suomennettu painos ilmestyi 1954:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4df4e0e7-98ef-48e1-a148-f971f047532b
