Laulun nimi on Rinsessan sukkanauha, se löytyy Heikki Kinnusen levyltä Extra. Sanat ja sävel sisältyvät Veikko Lavin lauluista koottuun nuottijulkaisuun Tunteella ja huumorilla, tässä kokoelmassa laulun nimi on Prinsessan sukkanauha.
Isä Matteon tutkimusten kausi 11 oli nähtävissä Yle Areenassa 90 päivän ajan syksyllä 2018. Kausi 12 puolestaan oli katsottavissa Yle Areenassa syksyllä 2020. Jos toivot, että kyseiset kaudet laitettaisiin uudestaan Yle Areenaan, kannattaa laittaa asiasta palautetta Ylelle.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/10/isa-matteon-tutkimukset-jatkuv…
https://areena.yle.fi/1-50357594
Teoksessa Edessä avoimet meret:Runoja antoisiin eläkevuosiin löytyy kysytynlaisia runoja. Tämä teos löytyy kirjaston kautta kuten seuraavatkin, joista voi olla hyötyä:
Vuosien varjot ja valo / Räty-Hämäläinen, Aino
[Helsinki] : Palmenia-kustannus, 2002
Vuodet kuin kuiskauksia /
Helsinki : WSOY, 2005
Tässä iässä /Heilala, Eeva
Helsinki : Tammi, 2009
Ilta / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2002]
Ero / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2003]
Suruttoman saattohoito / Kejonen, Pekka
Helsinki : WSOY, 2005 (Vantaa : Dark)
Koipitoipilas : runoja /Villa, Kyllikki
Helsinki : Like, 2009
Pää tallella : runoja ikääntyville /
Helsinki : LK-kirjat, 2008
Juliana-nimi on miehen nimen Julianus sisarnimi. Julianus puolestaan on vanha roomalainen nimi, joka on johdettu sukunimestä Julius.
Julius-sukunimen on arveltu merkitsevän maitopartaista nuorukaista tai Jupiter-jumalalle pyhitettyä. Juliusten sukuun kuuluivat mm. Gaius Julius Ceasar ja keisari Augustus. Gaius Julius Ceasarin syntymäkuukausi heinäkuu on useissa kielissä saanut nimensä tuon kuuluisan roomalaisen mukaan (july, juli, Julius).
Juliaana nimi on ollut almanakassa Nikomedeiassa Istanbulin itäpuolella n. 303 Diocletianuksen vainoissa surmansa saaneen naismarttyyri Julianan muistoksi.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Lmepiäinen: Nimipäiväsanat (Gummerus, 1994)
Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri (Otava, 1969)
Ohessa sovelluksia. Käyttökokemusta vastaajalla tosin ei ole.
windows’phone sovellus: Library
http://www.saguiitay.com/windows-phone/library/
android-sovellukset: My Library, My Library Manager
https://play.google.com/store/search?q=library&c=apps&hl=fi
iOS sovellus: Book List - Bookshelf Manager
https://itunes.apple.com/us/app/book-list-bookshelf-manager/id476621639…
Standardisoimisliitto on julkaissut siivousalan pohjoismaisen INSTA 800 -standardin suomeksi tunnuksella SFS 5994. Lisätiedot www.sfs.fi . (Vastaus päivitetty kommentin perusteella 24.8.2015)
Kirjastostamme ei löytynyt kuin pari teosta, jossa mainitaan Naistenklinikan toimineen Orivedellä toisen maailmansodan aikana. Ne löytyvät alla olevasta listasta. Siinä on myös muutama osoite, joista voisi etsiä tietoa / kysellä lisää.
Tutkin myös erilaisista tietokannoista (Helmet, Linda, Arto, Pirkitta) niin HYKSin kuin Oriveden opiston historiaa toisen maailmansodan ajalta – tuloksetta.
Oriveden opisto 1909-1959 : 50 vuotta kansanopistotyötä / kirjoittanut Arvo Oksanen. - Vammala : Oriveden opisto, 1959
s. 56-57 muutaman kappaleen selostus Naistenklinikan toiminnasta opistolla.
Orivesi : maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi / Hannu Sinisalo. - [Orivesi] : Oriveden kaupunki, 1990
s. 218 muutama sana naistenklinikasta; viitataan...
Kansaneläkelaitoksen toiminta alkoi Suomessa joulukuussa 1937. Vanhuuseläkkeitä on maksettu vuodesta 1949 alkaen. Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy Kansaneläkelaitoksen tilastoja vuodesta 1957 alkaen, jolloin uusi kansaneläkelaki tuli voimaan. Näiden tilastojen mukaan kansaneläkkeen suuruus oli vuonna 1957 8000 silloista markkaa, josta perusosa oli 2000 mk ja täysi tukiosa 6000 mk (täyteen tukiosaan oli oikeutettu yksinäinen henkilö kalleimmassa kuntaryhmässä), ja vuonna 1958 indeksitarkistuksen jälkeen 8800 mk (2200 mk +6600 mk). Vuonna 1960 perusosan korotuksen jälkeen kansaneläke oli 9500 mk (2900 mk +6600 mk). Vuoden 1961 alussa suuruus oli 10800 mk(2900+7900), joulukuussa 1961 indeksitarkistuksen jälkeen 12000 mk (3200+8800)....
1) Lyhyt vastaus, jonka antoi Kaavilla vuonna 1963 kansakoulunopettajana toiminut mies: nettopalkka oli 750 mk ja bruttopalkka vähän päälle 1000 mk.
2) Varkauden kaupungin arkistosta saimme täsmällisempää tietoa. Alakansakoulun opettajan peruspalkka oli epäpätevälle 442,80 mk, pätevälle 492 mk. Ikälisät kertyivät kumulatiivisesti: 1. ikälisä pätevälle 21 mk, toinen 43 mk, kolmas 70 mk, neljäs 101 mk ja viides 132 mk. Ikälisät epäpätevälle: 18,90 mk, 38,70 mk, 63 mk, 90,90 mk ja 118,80 mk. Palkkaan kuului vielä kalliin paikan lisä. IV luokka oli kallein, III seuraava ja II pienin ja I kalleusluokassa ei ollut lisää ollenkaan. Varkaus kuului III ryhmään; lisät peruspalkassa 32 mk, sitten 34, 35, 37, 39 ja 40 mk. - Yläkansakoulun...
Inkeri Nummisen toimittamassa Arvo Ylpön muistelusten ja päiväkirjamerkintöjen kokoelmassa Arvo Ylpön vuosisata arkkiatri kertoo syntymästään seuraavasti:
"Olen syntynyt ilmeisesti hieman ennen aikojani, koskapa syntymäni oli aiheuttanut sellaisen tohinan ja kiireen Iso-Mikkolan talossa. Olin sentään 27-vuotiaalle äidilleni jo viides synnytys."
"Syntymäpainostani ja pituudestani minulla ei ole varmaa käsitystä, mutten ilmeisesti ihan pieni ole ollut, reilusti kuitenkin alle kolme kiloa painanut."
Ylppö itse ehdotti "keskosnimitystä käytettäväksi ei obstetrisena aika-, vaan äskensyntyneen lapsen ruumiilliseen kehitykseen kohdistuvana käsityksenä" eli hän piti vastasyntyneen kokoa raskauden kestoa merkitsevämpänä kriteerinä. Sen mukaisesti...
Heikki Paunosen slangisanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kertoo, että friidu on esiintynyt Helsingin slangissa jo 1900-luvun alussa. Tyttöä tai naista tarkoittavat sanat ovat slangissa muutenkin hyvin edustettuina, ja vuosisadan alusta niitä on kerätty yli kaksikymmentä erilaista. Friidu ja bööna pitivät käytössä pintansa kauan, kunnes 1960-70-luvuilla yleisimmäksi tyttöä tarkoittavaksi sanaksi tuli kimma. Friidun alkuperä on mimmin tapaan erisnimessä.
Stadin slangi ry. on valinnut Stadin friidun ja kundin vuosittain vuodesta 1996 asti (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=65).
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisen PLUSSA-aineistohaun saatavuustiedoissa näkyvä PIKALAINA tarkoittaa, että teoksen laina-aika on aina 2 viikkoa, joskus musiikkiaineiston kohdalla vain 1 viikko. Normaali laina-aikahan on neljä viikkoa, kesälaina-ajat ovat 6-5 viikkoa. Pikalainojen laina-aika ei pitene kesälläkään. Pikalainoiksi merkitään kysyttyjä uutuuskirjoja ja kurssikirjallisuutta. Pikalainoja ei voi myöskään tilata yli kuntarajojen, oman kunnan sisällä kylläkin.
Lakeja tai asetuksia, joissa käsitellään hirvenmetsästystä ovat metsästyslaki, metsästysasetus ja laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta.
Muita lakeja, joilla on on yhteyksiä hirvenmetsästykseen ovat ainakin ampuma-aselaki ja ampuma-aseasetus.
Lisäksi on mahdollista, että viranomaiset (esim. kunnat)ovat antaneet joitakin säännöksiä joilla voi olla yhteyttä hirvenmetsästykseen.
Lait ja asetuksen löydät Valtion säädöstietopankista osoitteesta http://www.finlex.fi
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on satoja espanjankielisiä lastenkirjoja. Espanjakielistä Aku Ankkaa tai Mikki Hiirtä kokoelmista ei kuitenkaan löydy.
Voit etsiä espanjankielistä lastenkirjallisuutta Helmet-haulla vaikkapa näin. Kirjoita Helmetin aineistohakuun esimerkiksi hakusanat lastenkirjallisuus kuvakirjat. Jos jätät kuvakirjat-sanan pois, saat tulokseen myös vähän enemmän tekstiä sisältäviä lastenkirjoja. Rajaa sitten hakutulos tulossivun vasemmassa laidassa olevalla kielirajoittimella espanjankielisiin teoksiin. Voit tilata kirjoja omaan lähikirjastoosi. Varaaminen on maksutonta.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipaikoista eniten lastenkirjoja espanjaksi on Pasilan, Rikhardinkadun, Itäkeskuksen ja Kallion kirjastoissa. Sinun...
Säkeet ovat Viljo Kajavan runosta Satakielelle, sen viimeiset säkeet. Satakielelle-runo on ilmestynyt ensi kertaa kokoelmassa Luomiskuut (1939)Runo löytyy myös Viljo Kajavan koottujen runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri (1984)
Kissakahvilan tapaista paikkaa, jossa koirat asuisivat, ja jossa koiria voisi kahvilla ollessaan ihastella, ei ole.
Oman koiran kanssa kahville sen sijaan pääsee. Tassut kartalla -sivusto on koonnut tietoa koiraystävällisistä ravintoloista ja terasseista:
https://tassutkartalla.fi/palvelut/helsinki/ravintola/
Englanninkielisten nimisivustojen mukaan Janelle on johdettu nimestä Jane. Nimen Janelle variaatioita: Janel, Janelba, Janell, Janella, Janellie, Janely, Janiella, Janielle, Jannelle, Jenell, Jenelle, Jinella, Jinelle, Johnelle ja Jonelle.
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Janelle
Jane on englantilainen lyhentymä Johannasta, pitempiä muotoja ovat mm. Janet, Janetta ja Janette. Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen).
Lähde: Suuri etunimikirja / Lempiäinen, Pentti
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Janelle on maassamme sangen harvinainen nimi. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Aatos on ollut Suomen almanakassa 8.11. v:sta 1909, ensi kerran nimi tiedetään annetun v. 1864. Aatos-nimen lähtökohtana on ylevää ajatusta merkitsevä vastaava suomen kielen sana. Aatosta on myös käytetty Adolfin ja Aatamin puhuttelumuotona. Aatos on Suomen ortodoksisessa kalenterissa 300-luvulla eläneen marttyyri Aadamin johdanaisnimi.
(Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999)
Rauha on 1850-luvulla käyttöön tullut suomalaisuusaatteen synnyttämä nimi. Almanakassa se on ollut 29.12. vuodesta 1908. Sitä on käytetty Salomonin ja Fredrikin suomalaisena vastineena. Miehennimenä on joskus esiintynyt myös Rauho. H.A. Reinholm mainitsi Rauhan nimiehdokasluettelossaan 1879. Nimi oli varsin suosittu naisennimi etenkin 1900-1930-luvuilla. Nimi voi ilmaista lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia. Lisää etunimistä: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Nykysuomen sanakirjan mukaan Ruona tarkoittaa kalanpyydystä,
jonka havaspussi on pohjaansa kohti soukkeneva ja nielutonta rysää, jolla pyydetään myötävirtaan laskeutuvaa kalaa."Lohipatoon laskettiin kahdeksan ruonaa". Suomen sanojen alkuperä -kirjassa tarkennetaan vielä, että kyse on rysämäisestä kalanpyydyksestä, jota käytetään purossa tai lahdessa. Sanan alkuperä on tuntematon. Mistä Ruonan kylä on tarkalleen ottaen saanut nimensä jää valitettavasti selvittämättä?
Lähteet: Suomen sanojen alkuperä:etymologinen sanakirja 3: R-Ö. Jyväskylä 2000
Nykysuomen sanakirja 4: O-R. Porvoo, 1956
