Marcel Aymén romaaneista on suomennettu ainoastaan La Jument verte, Vihreä tamma (suom. Olli Nuorto). Teos on lainattavissa Kuopion pääkirjastossa. Muita suomennoksia ovat mainitsemanne novelli Mies joka kulki läpi seinien sekä näytelmä Muiden kaulat (suomentanut ja radiolle sovittanut Ritva Arvelo). Novelli löytyy mm. teoksesta Huumoria ympäri maailman (toim. Jarl Hellemann), tämäkin teos löytyy pääkirjastosta. Näytelmä on mahdollista tilata kaukolainana.
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksista on kaksi saksannosta, Des Feldschers Erzählungen. Erster Cyclus, Gustav Adolph und der Dreissigjährige Krieg (Leipizig, 1880, saksantajaa ei mainittu) ja Die Erzählungen des Feldschers (Leipzig, 1926, saksantanut Rita Öhquist). Molemmat löytyvät Kansalliskirjaston lisäksi Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastoista Helsingistä.
Kansalliskirjastossa teokset saa lukusalilainaan. Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastojen tietokannoista ei käy ilmi, saako teoksia mahdollisesti kotilainaan, joten asiaa pitää tiedustella suoraan kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä.
https://finna.fi
http://www....
Tällaista artikkelia ei valitettavasti löytynyt Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä tältä ajalta. Olisiko lehti ollut joku muu?
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:n mukaan ravintola Georgen toiminta on loppunut 1.1.2008:
https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=764590&tarkiste=8D…
Kyseessä voisi olla Susan Vreelandin Sininen neito (WSOY, 2001). Kuvaus kirjasta löytyy esim. Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6908#.VzmuReTUWd4.
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
Joensuun seutukirjastossa aikakauslehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Lehden uusinta numeroa ei lainata, mutta aikaisempia kyllä. Lainan voi uusia viisi (5) kertaa välillä palauttamatta edellyttäen, että lehdestä ei ole varauksia.
Helmet-palvelusivuston käytössä on ollut viime aikoina tilapäisiä häiriöitä mm. kirjautumisessa ja hakutoiminnoissa. Nyt häiriötilanne on jo ohi. Mikäli mainitsemanne ongelma toistuu, pääsette Omiin tietoihin perinteisen Helmet-haun kautta osoitteessa luettelo.helmet.fi.
Pahoittelen häiriöstä aiheutunutta vaivaa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yleisradion äänitetietokannan, Fono.fi:n mukaan Anna mennä -alkusanoilla alkaa mm. Matin ja Tepon kappale Anna mennä vaan vuodelta 1977, Mamban samanniminen kappale vuodelta 1986 sekä Paha Kaksonen- yhtyeen uudempi esitys Anna mennä 2000-luvulta.
Fono.fi -tietokannan ns kirjastoversio on kaikkien käytössä osoitteessa www.fono.fi
Kappalehaku hakee myös alkusanoja.
Toivottavasti näillä neuvoilla tärppää!
Alexander Hamiltonista on kirjoitettu pari suomenkielistä verkkoartikkelia. Toinen niistä löytyy Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Alexander_Hamilton .
Suomen kuvalehden USA:n setelirahauudistusta koskevassa jutussa on mainintoja Hamiltonista. Artikkelin osoite on
https://suomenkuvalehti.fi/americana/rasisti-sai-vaistya-orjan-tielta/?shared=2765-0ed0b130-1 .
On suositeltavaa tutustua Ari Helon alla mainittuun kirjaan. Sitä on saatavilla kirjastoista. Kirjassa on käsitelty myös Alexander Hamiltonia.
Helo, Ari: Yhdysvaltain demokratian synty: unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys: sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät...
Helsingin työväenopiston opiskelijat ovat maalanneet sähkökaappeja useammallakin kurssilla työväenopiston 100-vuotisen historian kunniaksi. Helen Sähköverkko oli mukana projektissa. Niitä ovat maalanneet myös muiden oppilaitosten opiskelijat, jotka eivät liity tähän projektiin.
Työväenopiston mukaan listaa tai tietoa tekijöistä ei ole koottu. Alla on linkki uutiseen työväenopiston projektista:
https://www.helen.fi/uutiset/2015/uutta-taidetta-helsingin-sahkonjakokaappeihin/
Alla myös linkki karttaan, josta löytyvät työväenopiston maalaamien sähkökaappien sijainnit. Töölönlahdella ei ole yhtään, joten muistamasi kaappi on jonkun muun maalaama:
https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=1C9HOX534c8O0AEB4ihN6WaT4Zu0&ll=60....
Yleisesti hyväksytty käsitys on, että ihmisiä on elänyt Suomessa ainakin noin 11 000 vuotta sitten. Tuolloin mannerjäät peittivät vielä osia Pohjois-Suomesta. Ensimmäisenä saapuivat pienet pyyntiryhmät, jotka talveksi palasivat kotiseudulleen. Vähitellen asutus muuttui ympärivuotiseksi. (Lähde: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle.)
Tähän MTV3-kanavalla vuonna 1997 esitettyyn televisiosarjaan tehtiin samana vuonna cd-levy, jossa on musiikkia sarjasta. Se on nimeltään Kun taivas repeää : suurten tunteiden tv-sarja. Lisää tietoa äänitteestä Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Levy on Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta sieltä sitä ei lainata. Muista kirjastoista sitä ei löydy. Nettidivareidenkaan kautta en onnistunut löytämään. Kannattaisi ehkä kysyä MTV:stä
https://www.mtv.fi/palaute
Suomen murteiden sanakirjan mukaan jukara tarkoittaa tylsää puukkoa. Tylsälle puukolle kirjasta löytyy myös karjalainen murresana jukero, ja kysymyksessä mainittua "voi herran jukaraa" vastaava jukeri tunnetaan lievänä voimasanana Etelä-Karjalassa ("Mun oli niih harmi sittej jotta voi Herraj jukeri!"). Mahdollisesti pohjoissavolaisten sanonnassa jukara on vastaavasti alkuperäisestä merkityksestään voimasanaksi siirtynyt ilmaus. Useimpiin juka-alkuisiin sanoihin sisältyy jonkinlainen vastahankaisuuden ajatus: juka sinänsä tarkoittaa tottelematonta, jukaileminen on vastustamista, jukainen tarkoittaa sekä kierosyistä ja sitkeää puuta että pahankurista, jukaaminen on raahaamista, kiistelyä, vastaansanomista, jukautuminen kiinni...
Kysyitpä hauskan kysymyksen.
Lähdin selvittelemään sitä Google-kartan avulla, hakusanana Kirjasto.
Suomessa on niin paljon vesistöjä, että aluksi kaikki kirjastot näyttävät olevan jokin veden rannalla.
Tarkemmin katsottuna ne kuitenkin ovat usein noin. puolen kilometrin päässä vesistöistä.
Yritin katsastaa Googlen katunäkymällä, että kirjastosta on näköyhteys veteen eli mereen, järveen tai jokeen.
Tässä listassa ei varmaan ole läheskään kaikkia ranta-kirjastoja. Toivottavasti kommentoijat auttavat.
Meri:
Pyhtään kirjasto http://www.pyhtaa.fi/fi/asukkaat/kirjasto
Tietokeskus Wellamo https://www.merikeskusvellamo.fi/tietokeskus
Oulun pääkirjasto https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/paakirjasto
Tiedekirjasto Tritonia...
Julkkisten kuolemista tuskin on olemassa mitään yhtenäistä tiedotuslinjaa. Lehdet saattavat nostaa kuolemantapauksia esiin, ja silloin toki nyt aktiivisesti julkisuudessa olevan henkilön kuolema saattaa olla uutisarvoisempaa kuin jonkin sellaisen henkilön, joka on joskus ollut tunnettu mutta jota ei ehkä nyt enää kovin moni muista. Vastaavasti taas aivan tavallisten ihmisten kuolemasta ei välttämättä kovin näyttävästi uutisoida, ellei kuolema ole jollakin tavalla dramaattinen, esimerkiksi rikoksen kautta tapahtuva, eikä toki silloinkaan yleensä tuoda esiin ihmisen nimeä.
Toisaalta kuolleen ihmisen tunnettavuus voi olla alakohtaista. Esimerkiksi Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehti uutisoi usein dekkarikulttuurin kannalta...
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tätä vastausta ei kannata pitää millään tavalla pätevänä laintulkintana.
Nähdäkseni asia riippuu täysin siitä, mitä hakuilmoituksessa on vaadittu hakijalta. Jos koulutusta on edellytetty, ovat koulutetut valinnassa etusijalla. Työkokemuksen edellyttäminen taas asettaa etusijalle ne, joilla se kriteeri täyttyy. Jos hakijoita on monta ja he täyttävät vaaditut ehdot, työnantaja voi tarkastella heidän muita ansioitaan ja soveltuvuutta täytettävään tehtävään. Koulutus voi olla yksi soveltuvuuden kriteeri, jos sitä ei ole erikseen edellytetty.
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja...
Kaivattu kirja lienee Peter Uttonin Kuuletko sen lähestyvän? (Kustannus-Mäkelä, 1996). Siinä Saara valmistaa suussa sulavia Nami-Naksuja, jotka houkuttelevat esiin olohuoneen lattian läpi porautuvan kammottavan, jättiläismäisen olennon, joka karjuu "Nami-naks, nami-naks, na na na naaAAA!"
Kyseessä voisi olla Yökyöpelit -lastenohjelma, vaikkei Seela Sella esittänyt kummitusta vaan roolinimi oli Mahtimummeli Päätäi Väätäinen.
Yökyöpelit on Ylen tuottama 13-osainen lastenohjelma, joka esitettiin Pikku Kakkosessa kevättalvella 2015. Sarja perustuu Yökyöpelit-lastennäytelmään, jonka ensi-esitys oli Helsingin Kaupunginteatterissa keväällä 2011. Näytelmän ja televisiosarjan pohjana ovat Laura Ruohosen kirjoittamat ja Erika Kallasmaan kuvittamat kirjat Allakka pullakka ja Yökyöpelit.
Musiikin on säveltänyt Anna-Mari Kähärä, ja kappaleet on julkaistu myös albumilla Yökyöpelit. Ohjelman koreografiasta vastasi Marjo Kuusela. Juoni: Agenttinero Narun ( Martti Suosalo)auto katoaa merkillisesti ja autoa etsiessään agenttinero päätyy...
Löytämäsi kirja on ilmestynyt suomeksi tänä vuonna: Eläimet tuomiolla : eläinten oikeudenkäynnit ja kuolemantuomiot / E.P. Evans (2019). Aiheesta on tehty myös opinnäytetyö: Jumalista, demoneista tai kadonneen maailmanjärjestyksen etsinnästä eli keskiajan eläinoikeudenkäyntien historia / Annika Kiviharju (Helsingin yliopisto, Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos, 1999). Hannele Klemettilän Keskiajan julmuus -kirja käsittelee myös eläinten oikeudenkäyntejä. Alla kirjan esittelyä Lakimiesuutiset-lehdessä:
https://lakimiesuutiset.fi/pyveleit-ja-rikollisia-elimi/
Muutamia esimerkkejä aihettasi kuvaavista teoksista:
Tietokirjallisuutta:
Snyder, T. & Hyrkäs, S. (2014). Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä. Helsinki: Siltala.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Rautkallio, H. (1995). Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.
Lewin, M. & Stenman, P. (2008). Neuvostoliiton vuosisata (2. p.). Helsinki: Like : Suomen rauhanpuolustajat.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Muistelmia:
Matthews, O. & Iso-Markku, J. (2009). Stalinin lapset: Sodan ja rakkauden arvet....
