Sisäministeriö on maahanmuutto-, pakolais- j a turvapaikka-asioita ohjaava ministeriö. Heillä on sivuillaan hyvin tietoa maahanmuutosta yleensä, mutta myös esim. turvapaikkahakijoiden vastaanotosta.
Sisäministeriö - Maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka: http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto
Sisäministeriö - Turvapaikanhakijat: http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat ,
ks. esim. Turvapaikanhakuprosessi, Usein kysytyt kysymykset turvapaikanhakijoista
Ulkomaalaisvirasto on viranomainen, joka Suomessa käsittelee turvapaikkahakemuksia. Maahanmuuttoviraston sivustoilla on paljon tietoa siitä turvapaikkahakemusten käsittelystä ja turvapaikkahakijoiden kohtelusta. Sivulla on myös listaus lainsäädännöstä, jota...
Mahdatko tarkoittaa nimenomaan sähkön käyttöliittymää; muitakinhan rakennuksissa on. Suomen sähköurakoitsijaliitto ry on julkaissut teoksen Sähköpiirustuskirja, siitä saatavissa painos vuodelta 1991. Sama julkaisija ja painvuosi on teoksella CAD-piirrosmerkit sähköpiirustuksia varten.
Jos taas tarvitset ajantasaista tietoa asiasta, esimerkiksi Käsikirja rakennusten sähköasennuksista, julkaisija Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry vuodelta 2013 sisältänee kattavasti tärkeimmän tiedon rakennusten sähkösuunnittelusta.
Voit hakea kyseiset kirjat Helmet -haulla "sähkösuunnittelu Suomen sähköurakoitsijaliitto" tai "sähkösuunnittelu" ja rajata haun julkaisuvuoden mukaan, jolloin saat ensimmäiseksi uusimmat teokset.
Näytät pitävän yhteiskunnallisista ja historiallisista romaaneista.
Voisit kokeilla aluksi klassikkoa:
Harper Lee / To kill a mockingbird Harper Lee
Uudempiakin löytyy. Saman tekijän viimeinen:Go set a watchman
Suomalainen käännös: Sofi Oksanen ; translated by Lola Rogers / Purge
Kiinasta: Mo Yan ; translated from the Chinese by Howard Goldblatt
/ The garlic ballads
Intiasta:
The lowland / Jhumpa Lahiri
Hieman vaihtoehtoista historiaa: Kate Atkinson - Life after life
Toivottavasti joku näistä osui lukusuoneen.
Fiktiivisissäkin tarinoissa lienee usein sekä fiktiota että faktaa jonkinlaisena sekoituksena. Toisaalta myös faktana kirjoitettu teos sisältää monesti paikkansa pitämätöntä tietoa. Ja fiktiivisestä teoksesta "itsensä" löytänyt saattaa loukkaantua. Rajan vetäminen ei ole ollenkaan aina itsestään selvää.
Tästä rajanvedosta on kirjoitettu paljon. Mm. Dorrit Kohnin teoksessa Fiktion mieli on aiheesta artikkeli nimeltä Fiktiiviset ja historialliset elämät: rajoja ja rajatapauksia (s. 29-50). Nettilähteitä ovat vaikkapa alla olevat:
http://www.ennenjanyt.net/1-01/i-mu.htm
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:historiallinen…
https://kirjakko.wordpress.com/2012/08/17/kirjalappaa-fakta-fiktio-ja-s…
http://www.ts.fi/kulttuuri/...
Tarkoitatko pianon pedaalia? Pianon pedaalin voi painaa pohjaan. Se vaikuttaa mm. äänen voimakkuuteen. Alla lisää tietoa:
http://hilkkapiipponen.com/pedaalinkaytto/
Kahviloiden ja ravintoloiden hävikkiruoan poisheittämiselle on vaihtoehtoja, ja näitä myös käytetään. Voi esim. miettiä, voisiko myydä ruokaa alennettuun hintaan joko itse tai jonkin mobiilipalvelun avulla. Elintarvikkeita voidaan myös luovuttaa ruoka-apuna kuluttajille joko suoraan tai hyväntekeväisyysyritysten kautta. Elintarvikevirasto Evira on laatinut ohjeen ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Se on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf
Tietoa löytyy myös MaRan eli Matkailu- ja ravintolapalvelut -järjestön Hävikkiä häätämään - ruokahävikin vähentäminen ravintoloissa -julkaisusta.
https://mara.fi/site/attachments/Havikin_vahentaminen_MaRa_1.pdf
En löydä tätä elokuvaa, jossa näyttelevät Barbra Streisand ja Kris Kristofferson, kuin videokasettina Lahden pääkirjastosta, https://finna.fi/Record/lastu.179514. Etsin monihaun avulla http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ . Dvd:tä näyttäisi saavan nettikaupoista, esim. https://www.amazon.co.uk/Star-Born-DVD-Barbra-Streisand/dp/B07FSN6VDW
On täysin mahdollista asua ja työskennellä Yhdysvalloissa tarvitsematta koskaan käydä New Yorkin kaupungissa. Noin vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 11% amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt sen osavaltion ulkopuolella, jossa he ovat syntyneet. Vähemmän kuin puolet amerikkalaisista (46%) on sellaisia, jotka ovat vierailleet elämänsä aikana useammassa kuin kymmenessä osavaltiossa. Sellaista tutkimusta en löytänyt, joka vastaisi suoraan siihen kysymykseen, kuinka moni amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt New Yorkissa - monia arvioita kuitenkin, ja selvä enemmistö näistä tuntui kallistuvan sille kannalle, että New Yorkissa milloinkaan vierailemattomien amerikkalaisten osuus saattaa olla jopa 50%....
Katso esimerkiksi Juha Seppälän romaanit Paholaisen haarukka (2008) ja Sankariaika (2018), Kjell Westön Leijat Helsingin yllä (1996) tai Hanna-Riikka Kuisman romaani Kerrostalo (2019). Lisää luettavaa löytyy esimerkiksi Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen termipankin kautta, katso
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:metafiktio
Varmaan kyse on vain siitä, mitä on tottunut katselemaan ja tunnistamaan.
Esimerkiksi univormupukuiset ihmiset näyttävät monista hyvin samanlaisilta, mutta itse univormua käyttävät erottavat kaltaisensa tarkasti. Samoin vauvat näyttävät vieraan silmin samankaltaislta, mutta ovat läheisilleen selvästi itsensä näköisiä.
Kyse voi olla myös siitä, miten olemme tottuneet muita huomioimaan. Monesti palveluammattilaiset esim. tarjoilijat, myyjät ja hoitohenkilökunta jäävät niin vähälle huomiolle, että hetken päästä heitä on vaikea erottaa toisistaan. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yle-testasi-toimittaja-paasi-sisaan-muun-muassa-suomen-pankkiin-nayttamalla-tikkaita-kulunvalvonnassa/800385/
Paitsi tottumattomuudesta ja voi...
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi jättää kirjoja. Yleensä on kuitenkin toivottavaa, ettei kerralla jätetä kovin montaa kirjaa. Joissakin tapauksissa kierrätyspisteestä voi löytyä aineistoa, joka voidaan ottaa kokoelmaan.
Löydät kyseiset kirjastot Helmet-palvelusivustolta kohdasta Palvelut, pudotusvalikosta otsikolla Kirjakierrätyspiste.
Täysin vertailukelpoisia, kaikkia maailman maita koskevia tilastoja lukemisesta ei taida löytyä. Verkosta löytyvien tilastotietojen lähteet ovat erilaisia kyselytutkimuksia, joiden laadintatavoista ei löydy kovinkaan paljon tietoa.
Euroopan osalta vertailukelpoista tilastotietoa lukemisesta laatii Euroopan komission tilastovirasto Eurostat. Tilastotietoja eurooppalaisten lukemiseen käyttämästä ajasta löytyy Eurostatin World Book Day -uutisesta. Tilastojen mukaan virolaiset käyttivät enemmän aikaa kirjojen lukemiseen kuin suomalaiset.
Muinaisessa Egyptissä ei ollut samanlaista koulujärjestelmää kuin nykyisissä yhteiskunnissa. Suurin osa muinaisen Egyptin lapsista sai hyvin vähän tai ei lainkaan muodollista opetusta, joten he oppivat ammatin läheisiltä aikuisiltaan. Käytännössä poika peri usein isänsä ammatin ja tyttö äitinsä.
Kouluja oli kuitenkin olemassa. Yleensä tällaiset koulut toimivat temppelien tai virastojen yhteydessä. Kouluissa lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Luku- ja kirjoitustaito mahdollisti sosiaalisen arvonnousun, mutta suurin osa näiden koulujen oppilaista oli todennäköisesti jo ennestään etuoikeutettujen ja rikkaiden perheiden lapsia. Muinaisen Egyptin arkkitehdit saivat alkeisopetuksen jälkeen ammatin...
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kuningattaren repliikki William Shakepearen näytelmässä Halmet kuuluu näin: "Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632.html
Eeva-Liisa Manner suomensi saman repliikin näin: "Minusta tuo nainen vakuutteli liiaksi." (1998, s. 81).
Veijo Meren suomennoksessa kyseinen repliikki kuuluu: "Mielestäni tuo nainen vannoo liikaa." (1987, s. 107).
Yrjö Jylhä suomensi tämän repliikin näin:"Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." (1955, vuoden 2000 painoksesssa s. 98)
Matti Rossi puolestaan käänsi tämän rivin seuraavasti: "Kuningatar vannoo liikaa." (2013, s. 143)
Helsingin kaupunginkirjastossa kopiot maksaa 40 senttiä per sivu. Kaksipuolinen kopio maksaa siis 80 senttiä. Värilliset ja mustavalkoiset kopiot ovat samanhintaisia, kuten myös A4- ja A3-kokoiset kopiot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Petri Tammiselta on ilmestyneet kirjat Meriromaani ja Rikosromaani. Matti Mäkelä on kirjoittanut kirjan Rakkausromaani.
Olisiko lukijoillamme ehdottaa lisää kirjoja?
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen...
Kirjasammon kirjahyllyhaulla löytyy lista Jalkapalloa lastenkirjoissa, joka aukeaa alla olevasta linkistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7355
Jalkapallosta kertovia lastenkirjasarjoja ovat esimerkiksi
Måns Gahrtonin Meidän oma futisjengi, ruotsiksi Mållösa United
Kalle Veirton Meidän omat –sarja
Tuija Lehtisen Pultti-sarja
Bengt-Åke Crasin PK Pantterit –sarja, ruotsiksi BK Pantern –sarja
Vähän vanhemmille suunnatusta listasta Jalkapalloa nuortenkirjoissa saattaisi myös löytyä sopivaa luettavaa. Lista aukeaa alla olevasta linkistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7361
Mikäli näiden vinkkien avulla ei löytynyt mieleistä luettavaa, voit ottaa yhteyttä Lukuvalmentaja Junioriin:
https://www.helmet....
