Suosittelen nuorten aikuisten puolelta ainakin näitä:Sarah Crossan: KuunnousuJason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuusElizabeth Acevedo: Runoilija X ja/tai Maata jalkojen alleJ. S. Meresmaa: Khimaira Dess Terentjevan kirjoista voisi kokeilla Freestylea tai Zenoa
Maan vetovoima riippuu Maan massasta. Tämä ei muutu vuodenaikojen mukaan. Paikalliset vaihtelut Maan painovoimakentässä johtuvat siitä, että Maa ei ole muodoltaan symmetrinen ja pyörii. Lisäksi painovoimakentän voimakkuuteen vaikuttavat pinnanmuodot, maaperän koostumus ja syvemmät rakenteet. Ihmisen kokema vetovoima riippuu myös sitä, kuinka kaukana hän on maapallon ytimestä ja onko hän lähempänä napoja vai päiväntasaajaa. Korkealla vuorella gravitaation vaikutus on pienempi kuin merenpinnan tasolla, ja päiväntasaajalla suurempi keskipakoisvoima heikentää gravitaation vaikutusta.Satelliittiavusteisissa gravitaatiotutkimuksissa on havaittu, että vetovoima vaihtelee hieman paikallisesti vuodenajasta riippuen. Vaihteluiden oletetaan johtuvan...
Foylen sota (Foyle's war) on draamasarja, jonka tapahtumat sijoittuvat toiseen maailmansotaan ja sen jälkeiseen aikaan. Sarjaa on tehty 9 tuotantokautta. Ensimmäinen tuotantokausi on julkaistu vuonna 2002. Sarjan jaksot ovat kuitenkin noin puolentoista tunnin mittaisia, mikä saa sen ehkä vaikuttamaan elokuvalta.
Lisätietoja
Foylen sota (TV Series 2002–2015) - IMDb
Foylen sota | Yle Areena
Helsingin Messuhallissa eli nykyisessä Töölön kisahallissa järjestettiin ilmeisesti useampaan otteeseen Neuvostoliiton teollisuusnäyttely. Kyseessä on kuvien perusteella ollut korkean profiilin tapahtuma, johon voisi kuvitella luokkaretkeläisten suuntaavan Linnanmäen ja Korkeasaaren lomassa. Yksi näyttely on ilmeisesti pidetty vuonna 1959. Alla olevien kuvien kuvausvuodesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta 1950-luvulta kuitenkin. Näyttääkö tutulta?
Kaikki kuvat: Väinö Kannisto, valokuvaaja. Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin kaupunginmuseo. Neuvostoliiton teollisuusnäyttely. 1950-luku.
Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1959 -postileima.
En löytänyt suomenkielistä versiota animaatiosarjan "Olipa kerran elämä" ("Il était une fois la vie") tunnuskappaleesta "Hymne à la vie". Myös suomeksi dubatuissa kuvatallenteissa tunnuskappaleen esittää Sandra Kim ranskaksi. Kappaleen on säveltänyt Michel Legrand ja sanat on kirjoittanut Albert Barillé.
MTV:lle voit antaa palautetta yhtiön verkkosivujen kautta:
https://www.mtvyritys.fi/yhteystiedot
Kyseessä on Marjatta Kurenniemen lastenruno, joka alkaa rivillä Tulevana vuonna tuohikuussa, on luettavissa ainakin teoksista Vilkku (tekijät Marjatta Kurenniemi, Kari Vaijärvi, Maria Kaura-aho, 1979, useita lisäpainoksia) sekä Kolme kissimissiä ja muita runoja, joka tosin julkaistiin vasta vuonna 1995.
Vilkku-teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Suomealaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista se on lainattavissa.
https://finna.fi/Record/helka.9923697373506253?sid=3943104857
Kyseessä voisi olla joku Rakel Hyvärisen Vihreä varis -sarjassa ilmestyneistä kirjoista, esimerkiksi Sputnik, Tohtorin Helena tai Poika joka tahtoi piirtää.
The Library of Parliament do have some papercopies of Finnish law texts. The Contracts of Employment Act (320/70) are availabe as a printed version too.
Would you please send us your contact information. We send you papercopies.
Our address is
library.informationservice@parliament.fi
Voit tehdä kaukolainapyynnön oheisesta linkistä aukeavan lomakkeen kautta:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
kaukolainaksi voi tilata aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa.
Kaupunginkirjaston toimipisteistä jokainen kirjasto tekee itsenäisen päätöksen, miten lahjoitettavia kirjoja otetaan vastaan. Kirjan vastaanottamiseen vaikuttaa paljon kirjan lainauskuntoon saattaminen. Jos kirja löytyy jo kirjan ISBN tunnuksella yhteisestä HelMet järjestelmästä, kirjan lainaukseen saaminen on vaivatonta. Mikäli ISBN numerolla ei kappaleita löydy, Hankintatoimistossa tehdään kirjan sisällönkuvaus, muovitus ym. kirjan kirjaston kokoelmiin saamiseksi. Tämä voi viedä aikaa, koska koko ajan kokoelmiin tulee uutta kirjaa, joka täytyy saada nopeasti lainattavaan kuntoon. Lisäksi asiaan vaikuttavat mm. kirjan ikä, onko jo useampi kappale samaa kirjaa, kirjan kunto ja miten oletetaan kirjalla olevan kyseisessä kirjastossa...
Molemmat lehdet löytyvät Lahden pääkirjastosta.
Juoksija-lehden tämän vuoden numeroita voi lukea pääkirjaston toisessa kerroksessa lukusalissa. Vanhempia lehtiä voi lainata pääkirjaston aikuistenosastolta. Pari uusinta vuosikertaa löytyy osastolta, vanhempia voi saada varastosta.
Hiihto-lehti tulee myös lukusaliin, tämän vuoden numerot löytyvät sieltä ja vanhemmat aikuistenosastolta tai varastosta.
Kyseessä on Jorma Eton ja toimituskunnan toimittama teos Lapin taikapiiri : Lapin evakkojen maailma 1944 - 1945. Teoksen julkaisi Lapin maakuntaliitto vuonna 1977.
Näyttää siltä, että teosta ei ole oman kirjastoverkkonne kokoelmissa, mutta sen saa kyllä tilaamalla kaukolainaan muualta Suomesta. Voitte kysyä kaukolainatilauksesta omasta lähikirjastostanne.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
Hirvensalmen historia 1 löytyy Kouvolan kirjastosta. Siitä voit tehdä Kyyti-kirjastojen seutuvarauksen:
https://www.kyyti.fi/tags/seutulainaus
Muut kirjat on mahdollista kaukolainata. Kaukolainavarauksen voit tehdä kirjastossa tai verkkolomakkeella. Alla lisää tietoa:
https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus
Kirjastotyö on monipuolista ja vaihtelevaa, joten monenlaisesta osaamisesta on hyötyä. Työelämässä tarvittava osaaminen riippuu paljon työtehtävistä ja työnimikkeestä, joten yleispätevää listausta on vaikea tehdä. Kannattaa lähteä liikkeelle omien mielenkiinnonkohteiden kautta ja miettiä myös sitä, millaisissa tehtävissä haluaisit tulevaisuudessa työskennellä.
Aineistontuntemus on tärkeää. Avoimen yliopiston puolelta kirjallisuuden tuntemusta voi kartuttaa esimerkiksi suorittamalla kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen perusopintoja. Suosittelen kartuttamaan myös e-aineistojen hallintaa ja osaamista. Kannattaa opetella käyttämään kirjastojen erilaisia e-aineistoja.
Pedagogisesta osaamisesta on hyötyä ja avoimen...
Kirjastomme sukunimioppaista ei Usenius-nimeä valitettavasti löydy. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Usenius on tai on ollut 75 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Eve Hietamiehen romaania Yösyöttö (2010) ei ole käännetty englanniksi tai saksaksi. Teoksen käännösoikeuksia ei myöskään ole toistaiseksi myyty saksannosta tai englanninnosta varten.
https://finna.fi
http://www.finlit.fi/fili/
Ihan täsmälleen kysymyksessä siteeratun kaltaista säettä en onnistunut löytämään, en edes Eeva Tikan runotuotannosta. Sangen lähelle etsittyä osuu Elisabet Laurilan runo Maani, joka sisältyy hänen vuonna 1972 julkaistuun kokoelmaansa Elisabetin runoja. Vuonna 1978 ilmestynyt Kootut runot sisältää samaisesta runosta laajemman kaksisäkeistöisen version.
Maani
Sininen maani
Valkoinen maani
Punainen maani
Suomi itsessäni
jota kannan mukanani
maailman halki --
