Ei ihme ettet ole montaa sopivaa kirjaa löytänyt. Noidista kyllä kirjoitetaan suomeksi, mutta usein ne ovat nuortenkirjoja tai noidat eivät ole pääosassa. Vielä harvempi on käännetty mainitsemillesi kielille.
Löysin kuitenkin yhden sopivan kandidaatin: Marko Hautalan Torajyvät vuodelta 2011. Se on käännetty saksaksi 2013.
Suomalaisen kirjallisuuden seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokantaa. Se on kaikille avoin ja avautuu tässä osoitteessa : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Tietokannasta on mahdollista hakea esimerkiksi kaikki ranskannokset ja katsoa sitten esimerkiksi googlen avulla kertooko mikään kirjoista noidista.
Myös Vaski-tietokantaa voi käyttää avuksi tekemällä tarkennetun haun, jolla etsii vaikkapa...
Kyseistä teosta ei löytynyt ainakaan suurimpien kirjastojen kokoelmatietokannoista. Tarkistin yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Monihaulla maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista. Teoksen ensimmäinen painos on ilmestynyt 1993, mutta siitä on viime kesänä ilmestynyt pokkariversio. Voit halutessasi tehdä kirjasta hankintaehdotuksen. Nopeammin kirjan saat jättämällä kaukolainatilauksen; kirjaa näytti olevan ruotsalaisissa kirjastoissa. Porin kaupunginkirjastossa pohjoismaiset kaukolainatilaukset maksavat 20 mk tilattaessa + 20 mk kirjaa noudettaessa.
Useitakin Kurkelineja on elänyt Oulussa ainakin 1700- ja 1800-luvuilla. Jacob Kurkelinia emme onnistuneet löytämään. Tiedot löytyvät Oulun seurakunnan digitoiduista kirkonkirjoista:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5619660
http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Oulun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1834-1842+(IAa%3A21%2C+Talolliset+ja+hyyryl%C3%A4iset)&ay=887019&sartun=93093.KA&atun=184528.KA&ay2=103663
http://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulu_rk1793
Hiski-tietokannan kautta löytyy myös Kurkelineja:
http://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa siitä, kuinka jatkaa etsimistä:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat
Edit Polónin säveltämä laulu Vanha Sanna sisältyy Ossi Ahlapuron esittämänä CD-levyyn Enkelten laulut II : hyvän olon hitit (2012). Levy on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Voitte tilata levyn omaan lähikirjastoonne.http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2164402__S%22vanha%20sanna%22__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Suomen suurruhtinaskunnan 10 pennin kolikkoa valmistettiin pääsääntöisesti vain kuparista. Muista materiaaleista lyötyjä koerahoja ja työnäytteitä on kyllä olemassa (1867 10-penninen kullasta, 1890 ja 1917 nikkelistä), mutta hopeista ei luetteloista löydy. Arvelisin, että se, joka on rahan rei'ittänyt, on sen hopeoinutkin. Reiän sijaintiin en osaa ottaa kantaa.
Lähteet:
Suomessa käytetyt rahat
Ismo Parikka, Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi puolestasi. Jos haluat, että varauksesi lainataan sinun kortillesi, laita hänelle mukaan vapaamuotoinen valtakirja, jolla valtuutat lainaamaan ko. teoksen kortillesi. Varauksen noutava henkilö voi myös lainata teoksen omalle kortilleen. Kerro myös hänelle, mistä teoksesta on kyse ja mikä on varauksen viimeinen noutopäivä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nokkakärryjä on lainattavissa muutamassa Helmet-kirjastossa Helsingin puolella. Kärryt ovat tällä hetkellä lainassa, eikä niitä voi varata. Voit tarkistaa nokkakärryjen saatavuuden Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanan nokkakärry.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ilmaisia tietokoneohjelmia, jotka soveltuvat valokuvien ja videoiden muokkaamiseen, on nykyään tarjolla paljon. Suomenkielisiä kuvankäsittelyohjelmia löytyy esimerkiksi hakemalla sanoilla "ilmainen kuvankäsittelyohjelma" ja englanninkielisiä hakusanoilla "free photo editing software". Joiltakin sivustoilta löytyy vertailuja, joissa selitetään tarkemmin, mitä eroja ohjelmien välillä on.
Videoiden muokkaamiseen tai lyhyeiden elokuvien tekemiseen tarkoitettuja ohjelmia löytyy, kun hakee sanoilla "free video editing software".
Ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia on listattu täällä:
https://www.techradar.com/news/the-best-free-photo-editor
https://www.digitaltrends.com/computing/best-free-photo-editing-softwar…
Ilmaisia...
Kirjaa mainostetaan, että se "ällistyttää kummallisilla tosiasioillaan, tarinoillaan, haastatteluillaan ja erikoisartikkeleillaan." Varmastihan ei voi tarkistamatta tietää, mutta voisi olettaa, että osa jutuista on totta ja osa "tarinoita". Alla linkki kirjan mainokseen:
https://www.readme.fi/kirja/ripleyn-usko-tai-ala-2019/
Kävin konsultoimassa hankintapuolella työskentelevää kollegaa, ja hän kertoi, ettei Helsingin kaupunginkirjastossa kukaan muovita kirjoja työkseen. Suurin osa kirjastoista tulee valmiiksi muovitettuina kirjaston tukkutoimittajilta. Siellä siis on henkilöitä, jotka työkseen muovittavat kirjoja muovituskoneilla ja vaikeampia tapauksia käsin.
Helsingin kaupunginkirjasto saamia lahjoituksia ja muita kirjoja, jotka eivät ole valmiiksi muovitettuja, muovitetaan Niemikotisäätiössä. Se tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa, josta yksi osa on kirjojen muovittamista, joten sitä ei voi ihan suoraan rinnastaa vakituiseen työhön. Siitä löytyy lisätietoa osoitteesta https://niemikoti.fi.
Asiaa on aika mahdotonta kertoa koko Suomen kirjastojen tasolla,...
Hei,
presidentti voi virkakautensa jälkeen hyvin asettua ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ja tulla valituksi kansanedustajaksi. Näin on tapahtunutkin. Itsenäisen Suomen ensimmäinen presidentti - K.J. Ståhlberg - valittiin kansanedustajaksi vuonna 1930. Viisi vuotta sen jälkeen, kun hän oli lopettanut virkakautensa presidenttinä.
Tämä on mahdollista, koska perustuslaissa presidentin viran aikaisempaa hoitamista ei ole katsottu esteeksi vaalikelpoisuudelle. Perustuslain mukaan kaikki eivät toki voi asettua vaaleihin ehdokkaiksi, kuten esimerkiksi sotilasvirassa olevat henkilöt, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet tai oikeuskansleri. Presidentin tehtävän aiempi hoitaminen ei kuitenkaan muodosta estettä...
Kansallinen mediatutkimus eli KMT, joka selvittää sanoma- ja aikakauslehtien lukijamääriä kertoo, että vuonna 2019 painetun Aku Ankan keskimääräisen numeron lukijoita oli 336 000 ja digitaalisen lehden keskimääräisiä lukijoita 4 000.
Sivustolla kerrotaan, että KMT uudistui kokonaan vuonna 2019. Vuoden 2019 tutkimuksen tuottamat luvut eivät siksi ole vertailukelpoisia edellisten vuosien lukujen kanssa. Alla linkki tilastoihin:
https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2020/03/Lukijamaarat2019.pdf
Aku Ankan pitkäaikainen päätoimittaja Aki Hyyppä taas kertoo Kouvolan Sanomien haastattelussa (17.3.2020), että Aku Ankan lukijamäärä vuonna 2019 oli 680 000. Se saadaan, kun lasketaan...
Etelä-Amerikan maista suurin väestöntiheys on Ecuadorissa. Eri verkkolähteet ilmoittavat vähän erilaisia lukuja: wikipedia 53,8/ km² ja esimerkiksi worldometer 71/ km².
https://en.wikipedia.org/wiki/South_America
https://www.worldometers.info/world-population/population-by-country/&n…;
Ympäristössämme on erilaisia radioaktiivisia aineita, joista valtaosa on luonnollisista lähteistä (esim. uraani, torium, kalium). Näiden tuottaman säteilyn vähäisiin määriin eliöt, mukaan luettuna ihminen, ovat sopeutuneet. Radioaktiivisia aineita on luonnollisesti myös maan sisällä.
Maapallon sisällä, sen kuoressa, tapahtuu radioaktiivista hajoamista. Tässä hajoamisprosessissa syntyy runsaasti säteilyä, joka on kuin lämpöä. Radioaktiivisen hajoamisen prosessissa syntynyttä säteilyä kutsutaan radioaktiiviseksi säteilyksi. Tiettyjen radioaktiivisten alkuaineiden hajoaminen maan kuoressa onkin suurin maansisäisen lämmön lähde.
Toisin sanoen: radioaktiivinen säteily itsessään ei synnytä lämpöä, vaan lämpöä/...
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kuningattaren repliikki William Shakepearen näytelmässä Halmet kuuluu näin: "Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632.html
Eeva-Liisa Manner suomensi saman repliikin näin: "Minusta tuo nainen vakuutteli liiaksi." (1998, s. 81).
Veijo Meren suomennoksessa kyseinen repliikki kuuluu: "Mielestäni tuo nainen vannoo liikaa." (1987, s. 107).
Yrjö Jylhä suomensi tämän repliikin näin:"Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." (1955, vuoden 2000 painoksesssa s. 98)
Matti Rossi puolestaan käänsi tämän rivin seuraavasti: "Kuningatar vannoo liikaa." (2013, s. 143)
Lyhyesti: jos polkupyörän vanteelle ja pyörälle tavoitellaan sekä mahdollisimman suurta lujuutta ja jäykkyyttä että toisaalta tavallisen polkupyöränostajan kukkarolle sopivaa hintaa, alumiinivanne teräspinnoilla on vielä toistaiseksi liki ainoa vaihtoehto. Ainakin tällaisen tulkinnan voi lähteiden perusteella tehdä.
Kilpapyörissä kyllä testataan ja käytetään erilaisia kevyempiä ja aerodynaamisempia materiaaleja ja rakenneratkaisuja vanteisiin ja pyöriin, mutta toistaiseksi niiden hinnat ylittänevät tavallisen kuluttajan kipurajan. Esimerkiksi hiilikuitupuolien ja -levyjen käyttö pinnojen asemasta tekee pyörästä kevyemmän ja vähentää ilmanvastusta, joista molemmista on toki etua kilpapyöräilyssä. Toisaalta etenkin levykiekko, jossa pinnat...
Kreikkalaiseen Thaddaios-nimeen perustuvat venäjän Fadei, Fadja ja Fadka ovat karjalaisessa ristimänimistössä muotoutuneet asuihin Vata, Vatu, Vatka jne. Isännimestä on nimi sitten siirtynyt sukunimistöömme. - Vata on selitetty myös Vasilin kansankieliseksi asuksi.
Karjalaisperäisellä Vatasella ei ole yhteyttä lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa paikan- ja henkilönnimistössämme esiintyvään Vatajaan. Vataja tarkoittaa 'viljelysmaata ja savimaata', Etelä-Pohjanmaalla myös 'lakeutta, vesialuetta ja vesiperäistä maastoa'.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
En löytänyt suomenkielistä versiota animaatiosarjan "Olipa kerran elämä" ("Il était une fois la vie") tunnuskappaleesta "Hymne à la vie". Myös suomeksi dubatuissa kuvatallenteissa tunnuskappaleen esittää Sandra Kim ranskaksi. Kappaleen on säveltänyt Michel Legrand ja sanat on kirjoittanut Albert Barillé.
MTV:lle voit antaa palautetta yhtiön verkkosivujen kautta:
https://www.mtvyritys.fi/yhteystiedot
