Kirjastoissa on käytettävissä erilaisia asiakastietokoneita. Suurimmassa osassa on nykyään automaattinen selaushistorian poisto. Oman kirjastonsa tilanteen voi varmistaa kysymällä aiaa henkilökunnalta paikan päällä.
Kyseessä näyttäisi olevan Max Beckmannin (1884–1950) maalaus Die Alte Schauspielerin vuodelta 1926.
http://www.art-magazin.de/kunst/17856-bstr-max-beckmann-new-york/128709…
http://www.thecultureconcept.com/max-beckmann-in-new-york-the-met-fitti…
https://de.wikipedia.org/wiki/Max_Beckmann
Tarkoitako Ylöjärvellä sijaitsevaa Soppeenmäen radiomastoa? Masto on rakennettu vuonna 1960. Alla olevista linkeistä lisää tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soppeenm%C3%A4en_radiomasto
https://ylojarvenuutiset.fi/2013/07/13/euroopan-ihmeesta-vireaksi-vanhukseksi/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan termin "kukoistaa" synonyymi on "kukkia", joten kantasana on "kukka", ei "kukko". Kukkimisen lisäksi termiä käytetään abstraktimmin terveyden, hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kuvaajana.
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaankin Outoja oivalluksia ja huimaavia tarinoita -niminen sarja, jota esitettiin Ylellä vuosina 1999 - 2000. Sarjan ruotsinkielinen nimi on Udda upplevelser och hisnande historier.
Ohjelmasta löytyy lisää tietoa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI:n) ylläpitämän Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta:
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Outoja+oivalluksia+ja+huimaavia+tarinoita+VOD%3AYES&sort=broadcast_asc
Ohjelman osat ovat katseltavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä, jotka ovat pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjasto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) ja Eduskunnan kirjasto.
RTVA:n katselupisteet https://rtva.kavi.fi/cms/page/...
Kirjan kestävyyteen vaikuttaa merkittävästi sidosasu. Sidotuissa kirjoissa käytetään joko liima- tai lankasidontaa, joista lankasidonta on kestävämpi, mutta myös kalliimpi. Nidotun kirjan sivut taas irtoilevat helposti, vaikka osaa niistä voidaankin kirjastokäyttöä varten vahvistaa niittaamalla. Joidenkin arvioiden mukaan yhden kirjan pitäisi kestää noin 70 lainauskertaa elinkaarensa aikana. On myös arvioitu, että kovakantinen eli sidottu kirja kestäisi keskimäärin 100 ja pehmeäkantinen eli nidottu noin 40 lainauskertaa. Helsingin kaupunginkirjaston kirjansitoja on arvioinut, että kirjat kestäisivät nykyään vain noin 20 lainauskertaa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aikuistenosaston kirjastonhoitajan mukaan muovitettu pokkarikin saattaa...
Finnasta löysin VHS-kasettimuodossa Utsjoen kirjaston kokoelmasta. Tässä on linkki https://www.finna.fi/Record/lapinkirjasto.30770. Sieltä voi tarkistaa paremmin saatavuustietoja ja kysyä esimerkiksi kaukolainaamisen mahdollisuutta. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu linkistä löytyy lisätietoa kaukolainaamisesta ja omasta kirjastostakin voi kysyä lisää.
Lisäksi voisi yrittää tiedustella Filmtownista, jossa se näyttää olevan vuokrattavissa. https://www.filmtown.fi/elokuvat/seikkailu/tiennayttaja/ Linkistä löytyy "tarkista saatavuus klikkaamalla ikonia" kohta, josta löytyy eri toimipisteiden yhteystiedot sekä sijainnit, joista voisi elokuvaa kysellä.
Aivan tuoreita suomenkielisiä tietokirjoja apartheidista ei ole, mutta tässä muutamia:
Tietokirjallisuutta:
Mikko Uola: Suomi ja Etelä-Afrikka : kanssakäyminen ja käsitykset toisesta osapuolesta 1800-luvulta apartheid-kysymyksen kärjistymiseen (1974)
Marko Auer: Apartheid : 5 erää Etelä-Afrikan todellisuudesta (1986)
Kimmo Kiljunen ja Satu Lehtonen: Mustavalkoinen Etelä-Afrikka : apartheid, Suomi ja kansainvälinen eristäminen (1990)
Nelson Mandela: Pitkä tie vapauteen : omaelämäkerta (1995)
David Mason: Matkaopas historiaan : Etelä-Afrikka (2005)
Annu Kekäläinen: Valkoista mustalla : kertomuksia väristä, väkivallasta ja...
Kirjapaino ja kustantaja Oy Taidekorttikeskus Ab toimi vuosina 1941-52. Se oli erikoistunut postikortteihin, paperinukkearkkeihin ja satukirjoihin. Yhtiö johtajana oli alunperin saksalainen graafikko ja valokuvaaja Hans Brückner. Hän piirsi osan yhtiön kustantamista postikorteista. Sota-aikana Taidekorttikeskuksen graafikkona toimi myös Tove Jansson. Erityisesti Janssonin piirtämät postikortit ovat nykyään haluttuja keräilyharvinaisuuksia.
Lähteitä:
https://www.porssitieto.fi/kirjoitus/saksalaisyhtiot2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Br%C3%BCckner
Joulupukki-lehden runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoimana:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354573?page=2
Sama runo löytyy mm. kirjasta Lapsuuden joulu. Osa 2: kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen.
Tietoa tekijästä ei kummassakaan ole. Kirjassa on maininta vuoden 1920 Joulupukki-lehdestä. Valitettavasti emme siis saaneet selville tekijää. Joululehtiin kirjoittivat monet niin tunnetut kuin tilapäärunoilijatkin.
Myös Kaarlo Korhosen Äidin joululaulu löytyy digitoituna:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354741?page=14
Suomen kirjailijat 1809-1916 -kirjassa mainitaan Kaarlo Korhonen -niminen kirjailija, jolta on julkaistu...
Voisiko olla kyseessä Taru Väyrysen Pimeän pelko? Sen tapahtumapaikkana on myös nuorisokoti ja aiheena siellä vallitsevat epäkohdat ja vaikeudet. Lisää nuorisokotiin, koulukotiin tai vastaaviin sijoittuvia nuortenkirjoja löytyy aiemmasta vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/heipsan-mulla-ois-aikan-tehtavana. Lisään listan tähän:
Tummien perhosten koti / Leena Lander. (1991, 321 s.)
Tyttö elää kesäänsä / Tuija Lehtinen. (2014, 267 s.)
Tuulensuoja / Tittamari Marttinen. (2008, 258 s.)
Kaikki elävä / Riikka Pelo. (2019, 612 s.)
Kahden maailman tyttö / Marja-Leena Tiainen. (2011, 261 s.)
Leiri / Kalle Veirto. (2012, 196 s.)
Kissan kuolema / Taru Väyrynen. (1990, 174 s.)
Pilven varjo / Taru Väyrynen. (1989,...
Hatsa on baarimestari Uudessa Apteekissa (viralliselta nimeltään Seurusteluravintola Kaskenkatu 1), joka on Markku Haapion Vareksen Turku -oppaan mukaan Mäen Vares-kirjojen eräänlainen keskipiste. "Siellä harvemmin tapahtuu mitään mainittavaa, mutta se on kaikkien tarinoitten alku- ja loppupiste, solmukohta, suvantopaikka ja kiitorata." Kyypakkaus taas on Vareksen ystävä alamaailmasta, "kaveri kadun varjoisalta puolelta", "mies, jolla ei ollut verokirjaa eikä velkaista tiilitalonpätkää". Molemmat ovat tuttuja henkilöitä Vares-sarjan aikaisemmista kirjoista.
Fono-fi tietokanta löytää 30 äänitettä, joilta valssi löytyy.
Esittäjinä ovat Tapio Rautavaara, Eemeli, Kauko Käyhkö, Tuomas Iso-Ahola ja Ville Kosola http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=kalastaja+eemelin+valssi&culture=fi&Page=1
Näistä Tuomas Iso-Ahola on saattanut tenavatähtenä laulaa myös Kalastaja-Eemelin valssia. https://www.tanssiin.fi/lannen-lokarilla-hurmannut-tenavatahti-voittaja-julkaisi-ensisinglensa-aikuisena-tahtaa-tangotahdeksi/
Varsin lähelle etsittyä osuu Mika Waltarin Satu kilpa-ajovaunusta ja kuorma-autosta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1929 Waltarin satukokoelmassa Dshinnistanin prinssi. Siinä Ford-mallinen kuorma-auto ja komea kilpa-ajoauto kertovat korjaamolla toisilleen, miten ne sinne päätyivät. Kielellisesti uusittuna satu oli myöhemmin mukana alakoulun lukukirjoissa (mm. Urho Somerkiven Lasten viides lukukirja ja Aikamme lukukirja. 3) nimellä Satu kilpa-autosta ja kuorma-autosta, varustettuna maininnalla "Mika Waltarin mukaan". Kolmatta osapuolta tässä autojen keskustelussa ei kuitenkaan ole. Varsinkin rättisitikan mukaan saaminen olisi edellyttänyt Waltarilta sangen huomattavia satusedän taitoja: Citroën 2CV:n valmistus aloitettiin nimittäin...
Sanaa ”pienimö” ei löydy suomen kielen sanakirjoista, joten voitaneen olettaa, että kyseessä on Markus Kajon keksimä termi. Sanan ”pienimö” on tarkoitus hauskuuttaa lukijaa, koska sitä käsitellään sanan ”suurimo” yhteydessä.
Laittamasi tekstiviittaus on opinnäytetyöstä, joka käsittelee kieltä Markus Kajon teoksessa Kettusen toinen tuleminen. Kettusen toinen tuleminen on fiktiivinen pakinateos, joka sisältää lyhyitä ja humoristisia kertomuksia. Opinnäytetyön keskeinen teema on normipoikkeamat eli kielenkäytön vakiintuneista säännöistä poikkeaminen. Opinnäytetyössä todetaan, että Kajon tekstissä luodaan komiikkaa merkityksillä leikittelyn avulla. Tämä tieto tukee ajatusta, että ”pienimö” on Kajon luoma kielellinen tyylikeino.
Jos...
Kirjastot ottavat kokoelmiinsa valikoiden vain pieniä määriä lahjoituksia. Asiaa kannattaa kysyä etukäteen kirjastosta. Venäjänkielinen kirjasto Sellossa on keskittynyt venäjän- ja ukrainankieliseen aineistoon Helmet-alueella, mutta venäjänkielistä kirjallisuutta on toki saatavana muissakin kirjastoissa.
Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia lainkaan. Osassa kirjastoja on kirjakierrätyspisteitä, joihin voi tuoda pieniä määriä kerrallaan.
Venäjänkielinen kirjasto
Hei,
Kyseessä voisi olla Lehmä, kissa ja valtameri (La vache, le chat et l'océan, 2006), jota ainakin Nelonen näytti tuohon aikaan. Aika kivan svengaava tunnusmusiikki introssa on ja possua lukuunottamatta alkutunnari sopisi kuvaukseen aika hyvin.
Suosittelen nuorten aikuisten puolelta ainakin näitä:Sarah Crossan: KuunnousuJason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuusElizabeth Acevedo: Runoilija X ja/tai Maata jalkojen alleJ. S. Meresmaa: Khimaira Dess Terentjevan kirjoista voisi kokeilla Freestylea tai Zenoa
Maan vetovoima riippuu Maan massasta. Tämä ei muutu vuodenaikojen mukaan. Paikalliset vaihtelut Maan painovoimakentässä johtuvat siitä, että Maa ei ole muodoltaan symmetrinen ja pyörii. Lisäksi painovoimakentän voimakkuuteen vaikuttavat pinnanmuodot, maaperän koostumus ja syvemmät rakenteet. Ihmisen kokema vetovoima riippuu myös sitä, kuinka kaukana hän on maapallon ytimestä ja onko hän lähempänä napoja vai päiväntasaajaa. Korkealla vuorella gravitaation vaikutus on pienempi kuin merenpinnan tasolla, ja päiväntasaajalla suurempi keskipakoisvoima heikentää gravitaation vaikutusta.Satelliittiavusteisissa gravitaatiotutkimuksissa on havaittu, että vetovoima vaihtelee hieman paikallisesti vuodenajasta riippuen. Vaihteluiden oletetaan johtuvan...
