En löytänyt lauluun nuottia suomenkielisillä sanoilla, mutta laulun englanninkielisillä nimillä nuotteja löytyy. Esimerkiksi nimellä "Forever (He is glorified)" laulu sisältyy nuottiin "A to Z praise and worship hits : 40 piano arrangements of contemporary Christian favorites : easy piano" (arranged by Carol Tornquist; Alfred Music, [2017]). Nuotissa on sovitus kosketinsoittimelle, sointumerkit ja englanninkieliset sanat. Nimellä "Forever (We sing hallelujah)" laulu sisältyy nuottiin "More of the best praise & worship songs ever : piano, vocal, guitar" (2nd edition; Hal Leonard, [2018]). Nuotissa on laulun sanat englanniksi, melodianuotinnos, nuotinnos kosketinsoittimelle, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.
Laulun...
Hei,
Kyseinen astia kuuluu Kupittaan saven 1960-luvun Karjala-sarjaan, jonka on suunnitellut Gudrun Raunio (jonka GR-signeeraus näkyy pohjassa). Pohjassa olevasta toisesta signeerauksesta (koristelijan) en löydä äkkiseltään tietoa.
Hei
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan aara on kyntölaite, aura.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_f565758819502656ded44d4e7bf3b8e8&word=aara&list_id=121
Wikisanakirjassa puolestaan sanan kerrotaan tulevan vironkielen sanasta ara, joka tarkoittaa papukaijaa.
https://fi.wiktionary.org/wiki/aara
Opetushallituksen sivulla on säännellyt ammatit Suomessa. Kultaseppää ei listauksesta löydy. https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
Asiaa kannattaa kuitenkin vielä kysyä Suomen kultaseppien liitosta. https://www.suomenkultaseppienliitto.fi/
Hei,
Sumalaisen arjen historian mukaan (osa 1 Savupirttien Suomi) savupirtit saivat alkunsa varhaisella keskiajalla, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella niitä tapasi yleisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Tästä myös: Suomalainen Kuvalehti 14.1.1928, löytyy netistä Kansallliskirjaston digitoiduista lehdistä). 1895 oli savupirttien osuus enää 3,7%, mutta esim. Pohjois-Savossa vielä neljännes asumuksista oli tällaisia. Viimeiset savupirtit liene olleet käytössä 1950-luvulla.
Uloslämpiävä uuni saapui Suomeen 1500-luvulla, mutta yleistyi siis eri alueilla eri vauhtia. Lounais- ja Länsi-Suomesta savupirtit väistyivät savijohdollisten uunien yleistyttyä 1600-luvulta alkaen. Itä-Suomessa tämä tapahtui hitaammin. Merkittävämmin...
Tässä joutuu hieman selailemaan kirjoja ja lehtiä, koska kirjaston tietokannassa ei ole tarkkoja kuvauksia ompelumalleista. Tein tarkennetun haun sanoilla ompelu ja lapset. Rajasin vielä kirjaan ja aikuisten tietokirjaan. Löysin 40 mahdollista osumaa. Linkki Vaski-kirjastojen hakuunKannattaa käydä myös selailemassa lähikirjastossa hyllyä 65.424.Myös Ottobre Design TALVI 6/2022, KIDS, lehdestä löytyy vetoketjullinen lasen kylpytakki.Myös maksullisia kaavoja on tarjolla esim. Ompelukaavat.fi sivustolla Linkki sivulle
Kappale on Hurjan pojan koti. Se on kansanlaulu, jota ovat laulaneet muun muassa Tapio Rautavaara ja Tommi Läntinen.Sanat löytyvät esimerkiksi täältä tai Suomalaisia kansanlauluja -nuottikirjasta.
Porkkanan herkullinen oranssi osa on juurimukula eli turvonnut pääjuuri eli juurikas (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:juurimukula)."Mukula" on yläkäsite, jolla voidaan tarkoittaa monenlaisia maan alla olevia, ravintoa varastoivia kasvin osia (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:mukula).Teknisesti ottaen porkkana siis on mukula, vaikka useimmat ihmiset eivät varmaan arkikielessä kutsuisi sitä mukulaksi vaan juurekseksi.Paalujuuri taas on puun vahva, alaspäin kasvava juuri (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:paalujuuri).
Mikäli olet ottanut käyttöön suomi.fi-viestit, jolloin sinulle ei tule paperipostia, voit perua ne suomi.fi-sivustolta löytyvien ohjeiden mukaisesti: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit/suomi-fi-viestien-kayton-lopettaminenMikäli kyse on jostain muusta paperilomakeasiasta, ota yhteyttä Verohallintoon jonkin heidän kanavansa kautta: https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Lehtiartikkeleita NIcaraguasta löytyy ainakin seuraavista lehdistä: HS 2000-09-07; Rauhan puolesta 1999/4; Kotiliesi 2000/9; Kumppani 1999/4, 5; Ympäristö 1999/7; Kehitys 1999/1, 2; Kehitys 1998/4; Kumppani 1998/6; Takoja 1998/5; KU 1998-12-4; HS 1998-12-24; Kumppani 1998/3; Suomen kuvalehti 1998/33.
Internetistä löytyy runsaasti linkkejä Nicaraguasta, pääasiassa kuitenkin englanniksi. Hakuja voit tehdä useammasta internetin hakujärjetelmästä, tulokset vaihtelevat jonkin verran. Voit kokeilla esimerkiksi Fastia ja Alta vistaa. Ota hakusanoiksi joko Nicaragua tai Nicaragua and forests. Hakujärjestelmät löytyvät osoittesta http://www.kirjastot.fi ,kohdasta Tiedonhaku.
Maakohtaisia linkkejä on koottu myös Makupaloihin ja Monikulttuuriseen...
Sekä André Groenista että Vihreästä Oksasta on hankala löytää tietoa. Kummastakaan ei ole mainintaa Tuusulan kirjaston tietoteoksissa, eikä internetistäkään ollut tässä kysymyksessä juuri apua.
Fennica-tietokannassa (Suomen kansallisbibliografia) on mainittuna kolme eri teosta, joissa kirjoittajana on André Groen. Kustantamo Vihreä Oksa on puolestaan julkaissut kahdeksan Fennicasta löytyvää kirjaa, näistäkin kaikki vuosien 1943-45 välillä.
André Groenilta löysin seuraavat teokset:
- Fästning med gyllene kanoer (Stockholm : Fritzes bokförlag, 1949).
- Jagande efter vind : roman (övers. av Björn Palm; Helsingfors 1944).
- Tuulen tavoittelua : romaani (Helsinki : Vihreä Oksa, 1946). (Alkuteos on nimeltään De laatste bewoner van het "Huis in...
Rilkellä on ollut runsaasti suomentajia, mainitsemienne lisäksi (Hellaakosken suomennoksia en ole tavannut) ainakin Aila Meriluoto, Anna-Maija Raittila, Arvi Kivimaa, Elina Vaara, Uuno Kailas, Juhani Ihanus ja Reijo Wilenius. Valitettavasti en kuitenkaan ole löytänyt suomennosta Strophen-runosta. Runosuomennoksista on olemassa jatkuvasti täydentyvä tietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Joitakin Rilken runosuomennoksia löytyy myös aikakauslehdistä Takoja (1993, nro 1, s. 16 ja 1992, nro 1, s.37) ja Aamun koitto 2004, nro 23-24, s. 5), mutta nämä eivät nyt ole olleet ulottuvillani.
Kansallisdiskografia VIOLA ei tunne yhtään "Korpin polkka" -nimellä liikkuvaa esitystä, mutta muodolla "Korpin polska" löytyy kaksi äänitystä. Ensimmäinen löytyy Seurasaaren Pelimannien LP-levyltä "Jalalla koreasti" (Finnlevy p1971 SFLP9514), joka löytyy ainakin HelMet-musiikkivarastosta ja josta sen voi tilata.
Toinen, todennäköisesti erittäin hankalasti tavoitettava versio on vuonna 2004 julkaistulla C-kasetilla "Kittilän kesäpäivien kansantanssiohjelman musiikki".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Voit saada ilmoituksen saapuneesta varauksesta joko kirjeenä tai sähköpostiviestinä. Oletko tarkistanut, onko sähköpostiosoitteesi oikein kirjaston yhteystiedoissasi ja olet valinnut sähköpostin ilmoitustavaksi? Voit tarkistaa tiedot kirjautumalla HelMet.fi-sivuihin omiin tietoihin tai pyytää kirjastosta henkilökuntaa tarkistamaan tietosi. Jos sähköpostiosoitteesi ja ilmoitustapasi on oikein, tarkista sähköpostisi roskapostitiedot, sillä ilmoitukset ovat voineet mennä roskapostiin.
Voit valita saapumisilmoituksen myös tekstiviestinä, mutta tämä palvelu maksaa 0.25 euroa yhdeltä ilmoitukselta ja sinun täytyy pyytää tekstiviestinä palvelua. Lisäohjeet: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMettekstivies…
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
Sitaatin kirjoittaja ei ole valitettavasti selvinnyt. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelulistalle. Jos sitä kautta tekijä löytyy, palaan asiaan.
