Outikirjastoissa on japanilaista populaarikulttuuria käsittelevä kirja Valaskivi, Katja : Pokemonin perillset (2009) ja englanninkielinen kirja Koyama-Richard, Brigitte : Japanese animation : from painted scrolls to Pokemon (2010). Ja lisäksii Outikirjastoissa on useampi Pokemon dvd-levy. Oulun yliopiston Pegasus-kirjastossa on kandidaatintyö Siivikko, Maarit : Lasten piirretyt tunteiden ja ajatusten herättäjinä – tarkastelun kohteen Pokemon (2002). Kaukolainaksi voi saada esim. kirjan Tobin, Joseph : Pikachu’s global adventure : the rise and fall of Pokemon (2004) ja kirjan Barbo, Maria S.: Virallinen Pokemon-käsikirja (2000)
Tässä muutamia ehdotuksia, jotka ovat suosittuja lastenosastolla:
- Lassi ja Leevi (huumoria)
- Lucky Luke (seikkailuja)
- Simpsonit (huumoria)
- Tex Willer (seikkailuja)
- Tintti (seikkailuja)
Matkailuaiheisia VHS-kasetteja ei Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa enää ole. Dvd-levyinä matkaoppaita ei ole ilmestynyt yhtä paljon kuin VHS-kasetteja aikanaan, mutta joitakin sarjoja on kuitenkin olemassa. Discovery atlas –sarjassa on mm. Ranskan, Italian, Venäjän, Intian, Meksikon, Brasilian ja Australian matkaoppaat. Panorama DVD- matkaoppaat on Thaimaasta ja Malesiasta ja Matkavideo.fi:n dvd-levyt Gran Canarialta ja Teneriffalta.
Verkkokirjastosta https://vanamo.verkkokirjasto.fi/ voit tarkistaa, löytyykö haluamastasi kohteesta dvd-levyä. Kirjoita hakukenttään maan nimi + matkaoppaat (esim. Intia matkaoppaat) Tarkenna sitten hakutulosta materiaalilla dvd (näytön oikeasta reunasta). Esim. Intia-haku tuottaa yhden osuman.
'Il pirlo' on usein aperitiivina nautitun italialaisen juomasekoituksen nimi. Se sisältää valkoviiniä, Camparia ja soodavettä. Nimensä sen uskotaan saaneen putoamista tai kaatumista tarkoittavasta Brescian murteen sanasta 'pirlo', mikä kuvaisi tapaa, jolla Campari sekoittuu kaadettaessa viiniin.
Pirlo on myös italialainen sukunimi, jonka tunnetuin kantaja lienee jalkapalloilija Andrea Pirlo. Internet-haku löytää lisäksi mm. Pirlo-nimisen pakkausalan yrityksen ja ravihevosen.
Nimiasioita säätelee Suomessa nimilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Epäselvissä tapauksissa Nimilautakunta (http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/ministerio/neuvottelu-jalautaku…) voi antaa nimestä lausunnon.
Pirlo Wikipediassa: https://it....
Lahden pääkirjastolta löytyy Etelä-Suomen Sanomien vuosikertoja mikrofilmeinä vuodesta 1914 saakka. Hakemasi ajankohdan lehti pitäisi siis löytyä. Kotilainaan niitä ei ole mahdollista saada, mutta kirjastosta löytyy mikrofilmien lukulaite jolla lukeminen sekä skannaus/tulostaminen onnistuu.
Lisätietoja palvelusta: http://lastukirjastot.fi/110026/fi/articles/mikrofilmit
Veikkauksen tulosarkistosta https://www.veikkaus.fi/fi/tulokset#!/tarkennettu-haku/pitkaveto löytyy vanhat tulokset ja kertoimet. Latvia-Sveitsi ottelu (Kohde 725) pelattiin 20.5.2014, se päättyi tulokseen 2-3 Sveitsin hyväksi ja kerroin Sveitsille oli 2.25.
Et mainitse kysymyksessäsi kenestä Väinö Mäkelästä on kyse.
Elokuva-alan vaikuttaja Väinö Mäkelä kuoli 25.2.1965.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(elokuva-alan_vaikuttaja)
Väinö Mäkelä Kansallisbiografiassa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5055
Jääkäriluutnantti Väinö Mäkelä kuoli 20.12.1965.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(j%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri)
Opettaja, kirjailija Väinö Mäkelästä löytyy vain kuolinvuosi, joka on 2003.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(opettaja)
Kestävyysjuoksija Väinö Mäkelä kuoli 19.12.1982.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(kest%C3%A4vyysjuoksija)
https...
Suomenkielisen Wikipedian illalista käsittelevä artikkeli on tynkä eli keskeneräinen. Yhtään lähdettä ei ole esitetty sen väitteiden tueksi, joten ne voi jättää omaan arvoonsa ainakin siihen asti, että artikkelia täydennetään asianmukaisesti.
Englanninkielisen Wikipedian vastaava artikkeli kertoo, että illallinen (supper) voi olla monen ruokalajin kokonaisuus tai kevyt iltapala. Tässä artikkelissa on sentään muutama lähde, mutta niiden todistusvoima on vähäinen. Lähteeksi on kelvannut linkki taideteoksen kuvaan, ja viitteiden ainoa faktapitoinen artikkeli käsittelee vain Yhdysvaltain koillisosan ruokaperinnettä.
Kollektiivisesti ylläpidetyn verkkotietoteoksen ongelma Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on se, että osaavia...
Agricola on kääntänyt Uuden testamentin ja se alkaa näin:
Se Wsi Testamenti . 1548 .
Alcupuhe sen wdhen Testamentin päle .
NInquin se VANHA TESTAMENTI yxi Ramattu ombi / iossa Jumalan Laki / ia kesky on kirioitettu / ia ne Teghot seke quin tapactunuet ouat / nijlle iotca ne samat Jumalan Lait pitenyet ouat ette ei pitänyet
Teksti löytyy verkosta kotimaisten kielten keskuksen Vanhan kirjasuomen korpuksesta, http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri2ut1_rdf.xml
Löysin karttakirjan Viipurin karttakirja 1939, josta löytyy Viipurin kartta vuodelta 1939 ja siinä näkyy tuo mainitsemasi Vesikaivonkatu (s. 37). Kadun nykyinen nimi on Ulitsa Vodnogo Kolodtsa. Kun karttaa tarkastelee satelliittikuvana, saa vaikutelman siitä, että nykyisin kyse on tehdasalueesta.
Viipurin Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimitteita 5 kirja löytyy digitaalisessa muodossa netistä. Kirjassa s. 25 mainitaan myös Vesikaivonkatu. Mielenkiintoista luettavaa Viipurin kadunnimistä ja kaupunginosien synnystä. Tässä linkki.
https://wiipuri.fi/app/uploads/2018/08/Toimite-5.pdf
Finna.fi:stä löytyy kuvia mm. Viipurin Höyryleipomosta. Tässä esimerkkinä linkki yhteen kuvaan.
https://www.finna.fi/Record/musketti_lprmuseot....
Termokromaattisuudella tarkoitetaan lämpöherkkyyttä, aineen ominaisuutta vaihtaa väriä lämpötilan muutoksen seurauksena. Arkisia esimerkkejä termokromaattisuudesta ovat esimerkiksi väriä vaihtava sormus tai tuttipullon värin vaihtuminen, kun neste on lämpötilaltaan sopivaa juotavaksi. Lämpöherkkää materiaalia voidaan käyttää myös esim. indikaattorina lämpöherkkien tuotteiden kuljetusolosuhteiden varmistamisessa.
Hakusanoilla " thermochromic paint" tai "colour-change paint" löytyy verkosta lisätietoa lämpöherkkien pigmenttien käytöstä väriaineissa. Kotiverstas-sivuston keskustelua termokromaattisista maaleista kannattaa myös vilkaista https://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=836.0
Lämpöherkkien pigmenttien...
Eurostudent-tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi "nuorten korkeakoulutukseen pääsyä, korkeakouluopiskelun olosuhteita, opiskelijoiden ajankäyttöä ja toimeentuloa sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Suomeen". Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa (https://minedu.fi/raportit-ja-tutkimukset) on julkaistu lukuisia kyselyn tuloksia pohtivia artikkeleita.
EUROSTUDENT VI –tutkimuksen keskeiset tulokset –raportissa (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80534/okm37.pdf) todetaan seuraavaa (s. 25):
”Korkeakouluopiskelijoista joka viidennen (20 %) vanhemmista ainakin toisella on ylempi korkeakoulututkinto yliopistosta. Opiskelijoiden vanhemmista 29 prosentilla on enintään ylioppilastutkinto tai...
Hei!
Valitettavasti kyseiseen kappaleeseen ei löydy julkaistuja nuotteja ja sanoja. En myöskään löytänyt siihen sanoja netin lyriikkasivustoilta, joten voin vain neuvoa kirjoittamaan sanat itse kuuntelun tai karaoke-videon pohjalta. Kappale löytyy mm. karaoke-dvd:ltä Laulava sydän. DVD 1, Agents :jaksot 1-6, joka on tällä hetkellä saatavilla Jyväskylän pääkirjaston musiikkiosastolla. Se löytyy myös cd-levyltä Reijo Taipale, Juhlalevy, niin ikään nyt saatavilla pääkirjaston musiikkiosastolta.
Iskelmien sanoja voi löytää hakemalla niitä kirjaston tietokannasta osoitteessa keski.finna.fi kappaleen nimellä, joko tarkennetun haun nimeke-kentässä tai lainausmerkkien kanssa perushaulla, tyyliin "vuodet elämää on". Lainausmerkkejä ei...
Aila Meriluodon kokoelmaan Lasimaalaus sisältyvän Kahlaajatyttö-runon avaussäkeet kuuluvat kokonaisuudessaan näin: "Kahlasin veteen miettivin jaloin. / Katselin kauan. Nähdä aloin." Runossa on kaikkiaan kuusi loppusoinnutettua säeparia.
Lehtiartikkeleita NIcaraguasta löytyy ainakin seuraavista lehdistä: HS 2000-09-07; Rauhan puolesta 1999/4; Kotiliesi 2000/9; Kumppani 1999/4, 5; Ympäristö 1999/7; Kehitys 1999/1, 2; Kehitys 1998/4; Kumppani 1998/6; Takoja 1998/5; KU 1998-12-4; HS 1998-12-24; Kumppani 1998/3; Suomen kuvalehti 1998/33.
Internetistä löytyy runsaasti linkkejä Nicaraguasta, pääasiassa kuitenkin englanniksi. Hakuja voit tehdä useammasta internetin hakujärjetelmästä, tulokset vaihtelevat jonkin verran. Voit kokeilla esimerkiksi Fastia ja Alta vistaa. Ota hakusanoiksi joko Nicaragua tai Nicaragua and forests. Hakujärjestelmät löytyvät osoittesta http://www.kirjastot.fi ,kohdasta Tiedonhaku.
Maakohtaisia linkkejä on koottu myös Makupaloihin ja Monikulttuuriseen...
Sekä André Groenista että Vihreästä Oksasta on hankala löytää tietoa. Kummastakaan ei ole mainintaa Tuusulan kirjaston tietoteoksissa, eikä internetistäkään ollut tässä kysymyksessä juuri apua.
Fennica-tietokannassa (Suomen kansallisbibliografia) on mainittuna kolme eri teosta, joissa kirjoittajana on André Groen. Kustantamo Vihreä Oksa on puolestaan julkaissut kahdeksan Fennicasta löytyvää kirjaa, näistäkin kaikki vuosien 1943-45 välillä.
André Groenilta löysin seuraavat teokset:
- Fästning med gyllene kanoer (Stockholm : Fritzes bokförlag, 1949).
- Jagande efter vind : roman (övers. av Björn Palm; Helsingfors 1944).
- Tuulen tavoittelua : romaani (Helsinki : Vihreä Oksa, 1946). (Alkuteos on nimeltään De laatste bewoner van het "Huis in...
Rilkellä on ollut runsaasti suomentajia, mainitsemienne lisäksi (Hellaakosken suomennoksia en ole tavannut) ainakin Aila Meriluoto, Anna-Maija Raittila, Arvi Kivimaa, Elina Vaara, Uuno Kailas, Juhani Ihanus ja Reijo Wilenius. Valitettavasti en kuitenkaan ole löytänyt suomennosta Strophen-runosta. Runosuomennoksista on olemassa jatkuvasti täydentyvä tietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Joitakin Rilken runosuomennoksia löytyy myös aikakauslehdistä Takoja (1993, nro 1, s. 16 ja 1992, nro 1, s.37) ja Aamun koitto 2004, nro 23-24, s. 5), mutta nämä eivät nyt ole olleet ulottuvillani.
