Näyttävistä "kultaisista" kuvista tulee ensimmäisenä mieleen Onni Mansneruksen kuvitus Aili Somersalon kirjaan Mestaritontun seikkailut. Siinä pitkähiuksinen Saraste-neito joutuu rangaistukseksi ylpeydestään kutomaan kultaista viittaa miltei maata viistävistä hiuksistaan. Langasta tosin ei kirjassa ole kuvaa, mutta Sarasteesta kyllä.
Aivoistahan tässä juuri on kyse. Kun tarkastelee peilikuvaa, aivot olettavat, että valonsäteet tulevat silmiin suoraan, heijastumatta mistään. Havainnoitsijan kannalta siis peilissä näkyvä kuva ("peilin takana" oleva peilikuva) on yhtä kaukana peilistä kuin sen etupuolella oleva kohde. Asiaa voi havainnollistaa oman peilikuvansa avulla: kun seisoo lähellä peiliä, myös peilikuva on lähellä. Jos menee kauemmas, myös peilikuva näyttää etääntyvän.
Lähteet:
Tiedä ja hämmästy. Valitut Palat, 1990
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille. Tammi, 2007
Täsmälleen muistamasi mukaista satua emme onnistuneet löytämään. Grimmin sadussa Lumivalko ja Ruusunpuna on kuitenkin samoja aineksia. Mahtaisiko tama olla etsimäsi? Sadussa köyhällä leskellä on kaksi tytärtä Lumivalko ja Ruusunpuna. Siinä on myös karhuksi muutettu prinssi, joka prinssiksi palattuaanl menee naimisiin toisen siskon kanssa, ja hänen veljensä toisen. Esim. satutuokio.fi-sivustolla on sadusta enemmän:
http://www.satutuokio.fi/lumivalko-ja-ruusunpuna
Grimmin satuja on koottu lukuisiin satukirjoihin, ja myös tama satu on monessa niistä.
Lähimmäs kysymyksessä muisteltua juonta taidetaan päästä Vonnegutin kirjassa Sähköpiano (Tammi, 1981). Kirjan ensimmäisessä luvussa on jakso, jossa kirjan päähenkilö Paul Proteus tarkastelee Iliumin Tehtaitten automaattisorveja ohjaavaa nauhaa, johon ”oli tallennettu mestarisorvarin liikkeet hänen valmistaessaan vajaan hevosvoiman tehoisen moottorin akselia”. Hän muistelee, kuinka ”työnjohtaja oli näyttänyt heille parhaimman miehensä -- ja leikkiä laskien lahjakkaat nuoret miehet olivat kiinnittäneet nauhoituslaitteet pöllämystyneen sorvarin sorvin säätimiin.” Palkinnosta ei kuitenkaan ole puhetta. Parhain mies on ”Rudy Hertz, kauan palvellut, eläkkeelle valmis sorvari. -- Rudy ei ollut täysin ymmärtänyt mitä nauhuri merkitsi, mutta siitä...
Kun haet teosta, voit rajata hakutulosta sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi kielen mukaan. Jos haet Jens Lapiduksen teoksia nimenomaan alkukielellä, klikkaa kielirajoitinta "ruotsi". Näin saat vain ruotsinkielisen aineiston.
Teoksen kieli käy ilmi myös, kun avaa teoksen tiedot klikkaamalla kirjan nimeä (kohdassa "kieli").
Jens Lapiduksen uutuus teos on alkukielellä "Top dogg" ja suomennoksen nimi on "Top dog".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kappale on nimeltään "Vihreällä niityllä". Se alkaa: "Hetkeksi jos vaan täytekynäs saan". Kertosäe alkaa: "Niityllä mä kerran kysyin armaaltain, lempensä jos saisin; vastas: kyllä vain". (Tosin nuotissa "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" laulun alkusanat ovat vähän erilaiset kuin muissa nuoteissa: "Hetkeksi jo vaan täytekynän saan".) Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Erkki Ainamo. Laulun alkuperäinen nimi on Auf der grünen Wiese, ja sen on säveltänyt Jára Beneš.
Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 8. Siinä on laulusta kosketinsoitinsovitus ja sanat suomeksi ja saksaksi. Suomeksi sen on levyttänyt Per-Erik (Pärre) Förars vuonna 1958. Hänen esityksensä löytyy cd-levyltä "Muksuilla...
Tiedustelemanne kirja löytyy (Manda-tietokannan mukaan) seuraavien kaupunginkirjastojen kokoelmista: Espoo, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kuopio, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Tampere ja Turku.
Kotikirjastonne voi tehdä näistä kaupunginkirjastoista teille varauksen etsimästänne kirjasta.
Runoa, joka alkaa tuolla rivillä, käytetään Ruotsissa esimerkiksi kuolinilmoituksissa. Joillakin sivuilla kirjoittajaksi manitaan Nils Ferlin, mutta näyttää siltä, että runo ei ole Ferlinin kynästä. Runosta on kyselty myös Ruotsin Bibblan svarar -palvelusta, mutta kirjastonhoitajat eivät ole pystyneet selvittämään runon kirjoittajaa. Myöskään runon suomennosta ei löydy.
http://bibblansvarar.se/sv/svar/vem-har-skrivit-dikten-vart-liv-ar-en-vindflakt
http://bibblansvarar.se/sv/svar/hej-jag-skulle-veta-vad-folja
Hei,
Oulun kaupunginkirjastosta löytyy nuottikirja Very Best of Coldplay, jonka 2017 ilmestyneessä painoksessa on molempien Paradisen ja Viva La Vidan nuotit.
Kirjan voi varata Outi -verkkokirjastosta osoitteessa https://outi.finna.fi/Record/outi.1864354
Ystävällisin terveisin,
Eurostudent-tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi "nuorten korkeakoulutukseen pääsyä, korkeakouluopiskelun olosuhteita, opiskelijoiden ajankäyttöä ja toimeentuloa sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Suomeen". Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa (https://minedu.fi/raportit-ja-tutkimukset) on julkaistu lukuisia kyselyn tuloksia pohtivia artikkeleita.
EUROSTUDENT VI –tutkimuksen keskeiset tulokset –raportissa (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80534/okm37.pdf) todetaan seuraavaa (s. 25):
”Korkeakouluopiskelijoista joka viidennen (20 %) vanhemmista ainakin toisella on ylempi korkeakoulututkinto yliopistosta. Opiskelijoiden vanhemmista 29 prosentilla on enintään ylioppilastutkinto tai...
Päättötodistusta voisi tiedustella koulun kunnan arkistosta tai Kansallisarkistosta (https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot). Koulusta luultavasti riippuu, missä sen arkistoja säilytetään tai onko niitä säilynyt lainkaan. Osoitteesta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulut löytyy tietoa kouluihin liittyvistä arkistoista.
Nykypäivänä mainitsemaasi muotoa 'Mrs. Jack Taylor' ei enää käytetä kuin harvoin, mutta entisaikaan se oli tapana. Nykypäivänä voidaan käyttää pariskuntaa esiteltäessä muotoa 'Mr. and Mrs. Jack Taylor', mutta vaimoa esiteltäessä muoto on 'Mrs. Elizabeth Taylor' tai mahdollisesti 'Doctor Taylor', jne. Nykypäivänä ei ole myöskään olennaista onko nainen naimisissa vai ei, joten muotojen 'Ms.' ja 'Mrs.' merkitys on nykyään olematon.
Käytäntöjen taustalla on pitkälle 1900-luvulle jatkunut käytäntö, jossa aviomies ajateltiin perheen ja pariskunnan keskeisenä hahmona. Kyse on siis patriarkaalisesta tavasta, joka on nykypäivänä liudentunut vähitellen pois yhteiskunnan kaikilta tasoilta. Vastaavanlaisia tapoja puhutella löytyy myös muista Euroopan...
Kaikkein äänekkäimmin ja sinnikkäimmin natsismin uhkaa vastaan lienee kampanjoinut kansallissosialistisen liikkeen pääkaupungissa Münchenissä ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti Münchener Post. Sen kirjoittajat ennakoivat jo varhain natsi-ideologiaan ja liikkeen mahdolliseen valtaanpääsyyn liittyvät vaarat. Hitler pitikin sitä yhtenä hankalimmista poliittisista vastustajistaan. Jo vuodesta 1920 aina siihen saakka kun Hitler lopetti sen toiminnan 1933 Münchener Post kampanjoi aktiivisesti ja sanoja säästelemättä Hitleriä ja kansallissosialisteja vastaan. Tässä vaiheessa monikaan ei ottanut Hitleriä niin vakavasti, että olisi pitänyt häntä ja hänen liikettään todellisena uhkana, niin kuin Münchener Post teki. Siitä syystä...
Moottoritiellä ei saa aja sähkömopolla. Traficom
Myöskään tavallisella mopolla ei ole moottoritielle asiaa. Liikenneturva vastaa näin:" Jos mikään ei kiellä niin kyllä mopolla voi valtatiellä ajaa. Jos pientareella ajo käy haitatta päinsä, on mopoa kuljetettava siellä. Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä ajo on mopolla kielletty." https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset/mopolla/mopolla-valtatiella#a9d1c9d4
Etsin tietoa hamsterin valjaista sekä kirjastossa olevista hamsterinhoito-oppaista että internetistä. Melko yleinen mielipide tuntui olevan, että hamsterille ei pitäsi laittaa valjaita ollenkaan, koska hamsterin ruumiinrakenne on sellainen, että hamsteri pääsee valjaista helposti karkuun. Valjaat saattavat myös puristaa liikaa. Mm. Suomen hamsteriyhdistyksen sivuilla kerrotaan näin. Ohjeita tai kaavoja valjaiden tekemiseen ei löytynyt. Koska valjaita ei hamsterille suositella, itsetehdyt valjaat tuskin ovat sen mukavammat tai turvallisemmat. Jos nyt kuitenkin haluat tehdä hamsterillesi valjaat voit ehkä tehdä ne kaupan valjaita mallina käyttäen. Halvemmaksi itsetehdyt valjaat tuskin tulevat.
Lähde:
http://www.hamsteriyhdistys.net/faq.php
Voit maksaa ne kirjastossa käydessäsi joko pankki- tai luottokortilla tai käteisellä. HelMet-kirjastojen myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa.
Yleensä Word ei tee tällaista ja viittaisi merkistökoodausongelmaan. Onko kyseinen tiedosto .doc tms muotoinen ja mikähän on sen merkistökoodaus ja tukeeko kone tätä merkistökoodausta, mitä on käytetty? Emme täällä näin äkkiseltään keksineet, miten asian voisi korjata wordillä, mutta jos tekstin copy-pasteaa notepadiin ja siellä kokeilee samaa, niin se voisi auttaa. Täällä veikkailtiin, että ehkä notepad pystyy yksilöimään merkit paremmin. Onko koneessa itsessään mikä merkistökoodaus tai oletko kokeillut tekstiä toisella koneella?
Voisiko kyseessä olla kirja nimeltä Midzi, tulitukka? Kirjan on kirjoittanut Madeleine Brent ja siinä punapäinen englantilaistyttö oppii ko. taitoja aboriginaalien parissa. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1987.
