Laila Hirvisaaren tuotanto onkin laajin menetetyn Karjalan elämää kuvaavista kirjasarjoista. Sotakirjallisuudessa on luonnollisesti myös paljon Karjala-kuvauksia.
Tässä muutamia esimerkkejä löytämistäni kirjoista:
Raili Mikkanen: Unelmien varjot (ihmiskohtaloita 1900-luvun alun Karjalassa)
Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (evakkokuvaus)
Eeva-Kaarina Aronen: Maria Renforsin totuus (1900-luvun alun Vienan Karjala)
Eeva Kilpi: Rajattomuuden aika (lapsuus Karjalassa)
Antti Tuuri: Ikitie
Viihdekirjailijoista Kaari Utrio ja Kristiina Vuori kirjoittavat Karjalan historian sijoittuneita teoksia. Vanhempien kirjailijoiden joukosta löytyy ainakin Ester Erhomaa ja Iris Kähäri joiden tuotantoon kannattaa tutustua....
Etsitty kirja lienee Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi, 1989). Se koostuu kolmesta seikkailusta: Dinosaurusten jalanjäljillä, Bussilla halki avaruuden ja Aikajunalla antiikin Roomaan.
Mika Waltarin Sinuhe, egyptiläisen espanjankielistä käännöstä Sinuhé, el egipcio (traducción de Manuel Bosch Barret, Plaza & Janés, useita painoksia) näyttää olevan saatavilla sekä verkkokirjakaupoista että nettiantikvariaateista. Hinta liikkuu noin 15 euron kieppeillä. Verkkokaupat, joista kirjan voi tilata löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
Valitettavasti tätä laulua Elämäni laulukirja (sävellys Kassu Halonen ja Tapani Kansa, sanat Tapani Kansa) ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, joten ainoa keino lienee saada yhteys jompaankumpaan tekijään. Kansalle on julkinen sähköpostiosoite info@tapanikansa.fi, Haloseen voit yrittää saada yhteyttä Kassu Halosen taidetalon kautta p. 040 7096 157, taidetalo@hotmail.fi.
Heikki Poroila
Puolan paanit tarkoittavat keskiaikaisia puolalais-liettualaisia "herroja", ts. ylimystöä. Puolan kielessä on edelleen käytössä sana "pan", joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "herra".
Ks. Aamulehti 26.4.1927 s. 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506952?page=9&term=paanit
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on varattavia tiloja työskentelyyn. Tilat voi varata Varaamo-palvelun kautta. https://varaamo.hel.fi/ Varattavat tilat löytyvät ruudusta: "Pitää kokouksen tai työskennellä", jossa voi varata mm. päivämäärän ja varauksen minimipituuden. Valitettavasti osassa tiloja on mahdollista varata tila itselleen vain yhdeksi päiväksi kerrallaan, ja tehdä uusi varaus vasta, kun on käyttänyt edellisen ajan.
Hei!
Kysymästäsi toti/teelasi-astiastosta onnistui löytymään vain tieto, että Therm Raso on ollut saksalainen lasinvalmistaja Jenassa.
Tarkempaa arviointia astiastolle voi kysyä esim. seuraavista paikoista:
- Antiikki & Design-lehdestä löytyy "Mikä, missä, milloin"-palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja
- Bukowskis arviointi Online-sivusto, johon voi lähettää tarkempia tietoja ja kuvia esineistä; asiantuntijat arvioivat esineet ilmaiseksi
- Hagelstam-huutokaupat- sivustolta voi pyytää suuntaa-antavaa myöskin ilmaista arviointia; email: arviointi@hagelstam.fi
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
http://www.hagelstam.fi/osta-myy
...
Egnerin Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä -kirjasta on tosiaan kaksi eri käännöstä.
Ensimmäisen painoksen (1956) laulut on kääntänyt Aila Nissinen.
Vuonna 1979 ilmestyneen laitoksen laulut on kääntänyt Panu Pekkanen.
1980-luvulla ilmestynyt äänikirja tehtiin tästä versiosta. Nykyään
saatavissa taitaa olla taas kirjan alkuperäistä versiota.
Molempia kirjoja on saatavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Viktoria Aveyardin romaanissa Punainen kuningatar (2016) on päähenkilönä 17-vuotias Mare Barrow. Mare kuuluu punaisiin, rahvaaseen, jota hopeisten eliitti hallitsee. Punaisesta verestä huolimatta Marella on hallussaan väkevä voima, joka uhkaa rikkoa vallitsevan järjestyksen. Punainen kuningatar aloittaa Hopea -sarjan.
Kerake on vanha sana konsonantille. Näin ollen r, g, s, t ja r ovat kerakkeita.
Konsonantithan ovat "äänteitä joita tuotettaessa jk ääniväylän kohta supistuu ja jotka suomessa muodostavat tavuja vain vokaalien kanssa".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kerake?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/konsonantti?searchMode=all
Löysin esitelmän, jossa mainitaan runo Tyyne Saastamoisen tekemäksi. https://www.coccyxmed.fi/esitelmat-conferences/lahti-et-tyyne-saastamoinen/
Päivät putoavat kuin siemenet maahan, kasvaa puu,
jonka varjossa on hyvä olla, jos muistan olla onnellinen.
(Ehkä tämä on vain syksyä 1972)
Piki kirjaston hakutulos
Wikipedia kertoo nukkumatin perustuvan toisaalta skandinaviseen olentoon Nattmara. Mara oli ilkeämpi versio nukkumatista ja aiheutti ihmisille painajaisunia tai unihalvauksia.
"In Scandinavia, there was once the famous race of Nattmara. The mara (or, in English, "nightmare") appears as a skinny young woman, dressed in a nightgown, with pale skin and long black hair and nails. After turning into sand, they could slip through the slimmest crack in the wood of a wall and terrorize the sleeping by "riding" on their chest, thus giving them nightmares. (This appears to describe "apparitions" commonly seen and/or felt during episodes of sleep paralysis.) They would ride cattle which, when touched by the Mara, would have...
Pirkkalan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tieto:
"Voit tehdä varauksia kirjastossa, mobiilisovelluksessa tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen Pirkkalan kokoelmasta on maksutonta. Muualta PIKI-alueelta tuleva seutuvaraus on 2 €. Noutamattomasta varauksesta veloitetaan 1 €.
Mikäli etsimääsi aineistoa ei ole saatavissa Pirkanmaalta lainkaan, on mahdollista tehdä kaukovaraus. Tehdäksesi kaukovarauksen ole yhteydessä kirjaston asiakaspalveluun tai sähköpostilla osoitteeseen kaukolaina@pirkkala fi
Varauksia voi lainata vain sillä kortilla, jolla varaus on tehty. Pirkkalan kirjastot eivät luovuta varauksia muille kuin varauksen tehneelle henkilölle. Jos jonkun pitää hakea varauksesi puolestasi, ole yhteydessä kirjastoon etukäteen...
Sulkapalloseuroja on listattu osoitteessa https://www.sulkapallo.fi/laji/seurat. Pohjois-Karjalassa toimivat ainakin Ilomantsin Sulka, Joen Sulka, Outokummun Verkkopalloseura sekä Polvijärven Vauhti.
Kyseinen ketjua nimitetään myös lompakkoketjuksi. Löytämieni englanninkielisten artikkelien mukaan lompakkoketjuja olisivat käytetty ensimmäisenä moottoripyöräkulttuurissa 1950-luvulta lähtien. Osaksi syy niiden käyttöön on ollut käytännöllinen eli lompakko ei ole kadonnut ajaessa. Osaksi sen käytöllä on haettu muun pukeutumisen ohella pelotevaikutusta. Erilaiset nuorisokulttuurit ovat sittemmin kopioineet ketjujen käytön.
Valitettavasti näissä artikkeleissa ei ollut tarkempia lähteitä, joista olisin voinut varmistaa asian paikkaansapitävyyden. Jos muodin historia kiinnostaa enemmän, Helmet-kirjastoissa on varattavissa ja lainattavissa useita asiaa käsitteleviä teoksia. Hakusanoilla muoti historia suomenkielisiä teoksia löytyy 454...
Jazzrytmit-verkkolehden kirjoituksessa mainitaan rumpali Matti Oilingin (1942-2009) soittaneen 1960-luvulla Ruotsissa The Telstars -yhtyeessä sekä Jerry Williamsin yhtyeessä, mutta jutusta ei käy ilmi tapahtuiko tämä juuri vuonna 1963.
Ruotsin Haaparannassa perustettiin 1960-luvun alussa rautalankayhtye Soundcasters (myöhemmin Tonics). Kokoonpanoon kuului ruotsalaisten ohella torniolainen kitaristi Jake Voutilainen.
Muita mahdollisia rajanylittäjämuusikkoja voi etsiä Ruotsin pophistorian hakuteoksesta Stora popboken : svensk rock & pop 1954-1969 (ISBN 9197189448). Sitä on saatavissa Vaski-kirjastosta.
Ehkäpä myös joku palstaa seuraavista saattaisi tietää lisää.
Lähteet:
Artikkeli Matti Oilingista Jazzrytmit-verkkolehdessä
Tonics-...
Suomen kansankielessä on monia vi-alkuisia sanoja, joihin liittyy nopean liikkeen merkitys. Lönnrotilla ja Kalevalassa vikeltää esiintyy merkityksessä 'kääntää kumoon'. Sanan ja sen varianttien (mm. vikelehtää) tavallisimpia merkityksiä ovat 'kiemurrella' ja 'liikkua sukkelaan' – kaiketi Kalevalan 29. runon veneen kumoamisen voi ajatella äkillisenä kiemurana sen liikeradassa.
Vikeltämisellä on nähty olevan yhteys sanaan 'vikkelä', joka puolestaan on tulkittu kontaminaatioksi sanoista vikevä ('nopea, vauhdikas, raisu, taitava, näppärä') ja 'sukkela' ('nopea, nokkela; kummallinen, merkillinen, höperö').
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 6
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Kaisa Häkkinen,...
Laulu on Kas-kas kenkävoiteen mainosiskelmä. Sen on säveltänyt Erik Lindström ja sanoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Se on julkaistu esimerkiksi cd-levyllä "Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää" (Artie Music, 2015).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Tilinpidollinen termi saldo on lainaa italiasta ja merkitsee jäännöstä eli tulojen ja menojen erotusta, käytännssä esimerkiksi pankkitilillä olevaa rahasummaa. Italian saldo on substantiivijohdos verbistä saldare 'täydentää, tehdä kokonaiseksi', ja tämä juontuu puolestaan latinan verbistä solidāre, joka on johdos adjektiivista solidus 'luja, kiinteä, kokonainen'. Suomeen saldo on epäilemättä lainattu ruotsista, jossa sana on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen. Suomen kirjakielessä saldo-sanaa on alettu suomalaisena sanana käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla; se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
