Medic on kotimainen terveystieteen tietokanta, jota tuottaa Meilahden kampuskirjasto Terkko: https://www.terkko.helsinki.fi/medic-tietokanta Sitä on mahdollista käyttää esimerkiksi Helmet-kirjastojen asiakastietokoneilla.
Medicin kautta löytyy terveyteen liittyvää tutkimustietoa silikoneista, mutta useimmat artikkelit näyttävät liittyvän proteeseihin ja tekoniveliin:
http://www.terkko.helsinki.fi/medic/?hakusanat=silik*&sivu=haku&mista=a…
Google Scholar -hakupalvelun kautta voi hakea tieteellisiä julkaisuja. Alla haun tulokset erikseen haettaessa englannin- ja suomenkielisillä hakusanoilla:
http://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=silicones+cosmetics&btnG=
http://scholar.google.fi/scholar?q=silikonit+kosmetiikka&btnG=...
Suomen tilastollisen vuosikirja listaa kuolleet kuolemansyyn mukaan. Listaus ei ole yleisyysjärjestyksessä, vaan tautiluokituksen nimikkeistön mukainen.
Tilastolliset vuosikirjat verkossa:
http://www.doria.fi/handle/10024/67152/browse?order=DESC&type=dateacces…
Tämän kansanlaulun nuotit löytyvät seuraavista julkaisuista:
"Suuri harmonikkakirja : 88 suosikkisävelmää" (Warner Chappell 1997 - tässä ei todennäköisesti ole sanoja, mutta en pysty varmistamaan)
"Love : Kun katsoit minuun" (F-kustannus 2005, tässä on varmasti myös sanat, jotka on kirjoittanut Mirja Raes).
Molemmat kokoelmat löytynevät kirjastojen kokoelmista hyvin.
Heikki Poroila
Hei!
Lainojen uusiminen, varausten tekeminen ja omien tietojen hallinnointi edellyttää verkkokirjastoon kirjautumista. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla (pin-koodi). Pin-koodin saa käymällä jossakin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukana tulee olla kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Puhelimitse tai sähköpostilla pin-koodia ei anneta.
Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät verkkokirjasto Finnasta https://kuopio.finna.fi/
Kun tekijänoikeus raukeaa - ja Jaakko Nikkisen osalta se on rauennut vuoden 2017 alussa -, myös Ilkka-lehden kanssa mahdollisesti tehty sopimus mahdollisesta yksinoikeudesta julkaisemiseen raukeaa. Kenellä hyvänsä on siten oikeus julkaista nämä lehdessä aikoinaan julkaistut tekstit. Oikeus ei liity mitenkään siihen, että kuvatuista tapahtumista on kulunut 100 vuotta.
Jos kysyjän isoisän kuolemasta on vähemmän kuin 70 vuotta, täytyy lupa tekstien julkaisemiseen saada isoisän elossa olevilta perillisiltä. Tämä ei kuitenkaan rajoita mitenkään oikeutta julkaista Jaakko Nikkisen siteerattuja tekstejä. Siteeraus ei synnytä mitään oikeuksia siteerattuun tekstiin.
Heikki Poroila 26.11.2017
Kysymääsi teosta ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta ainakaan toistaiseksi. Pääkaupunkiseudulla se näyttäisi kuuluvan Kauppakorkeakoulun kirjaston kokoelmaan. http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Valitettavasti ainakaan Viola-tietokannan mukaan tästä Simo Sauson säveltämästä ja Heikki Nopasen sanoittamasta laulusta Niin paljon kauniita tyttöjä on ei ole julkaistu nuottia. Ainoa keino saada tästä nuotti taitaa olla palkata taitava nuotintaja, kun levytyksiä kuitenkin on, tai yrittöö saada yhteys säveltäjään tai sanoittajaan.
Heikki Poroila
Varsin lähelle kysymyksessä kuvailtua kirjaa tulee Pollux-hevoskerho-sarjassa ilmestynyt Jenny Hughesin Morvonan hevoslegenda.
"150 vuotta sitten Morvonan saaren edustalle haaksirikkoutui laiva, josta legendan mukaan pelastautui upea hevonen... Vanhan tarinan alkuperä kiinnostaa 15-vuotiaan Tian kirjailijaisää. Niinpä edessä on lähtö Morvonaan."
Kyseessä on Aila Nissisen runo "Onko se totta?", joka löytyy kirjasta "Pieni aarreaitta 3 Runoaitta" WSOY 1993 ja lukukirjasta "Lasten oma lukukirja" vuodelta 1958.
Levy Vauva - uinu suloisesti musiikin siivin toimi hienosti. Siitä löytyy klassista musiikkia ja myös hieman uudempaa. Lopussa on myös ääniä kohdussaoloajalta, mm. äidin ja sikiön sydämen lyönnit. Levyltä löytyvät:
Bach Air
Saint-Saens Joutsen
Vivaldi Vuodenajat, Talvi; Kevät
Tsaikovsky Romanssi
Händelin Largo
Massenet Meditation
Schumann Träumere
Donizetti Una furtiva lagrima (panhuilu)
Sarasate Mustalainen
Mozart Piankonsertto 21
Brahms Valssi
Williams Schindlerin lista -teema
Sikiön ja äidin sydänäänet
Sikiön ääni kohdussa
Kyseessä on kansansatu, josta on olemassa monia erilaisia variaatioita. Yhdessä versiossa viimeinen myöhässä oleva lintu on satakieli, joka saa korvaukseksi värittömyydestään upean lauluäänen.
Suomeksi satu löytyy mm. teoksesta "Harakan aarre ja muita lintusatuja" (WSOY, 1999), jossa se on käännetty nimellä "Kuinka linnut saivat höyhenensä" (suom. Marjatta Kurenniemi):
https://helle.finna.fi/Record/helle.251825
"Satumatka maailman ympäri" (Kolibri, 2002) teos sisältää sadun "Kuinka linnut saivat värikkäät höyhenensä", mikä lienee versio samasta sadusta:
https://helle.finna.fi/Record/helle.308372
Tässä on syytä kääntyä lainoppineen puoleen. Todettakoon kuitenkin lainkohdat, jotka ilmeisesti tulisivat sovellettavaksi.
Rikoslaki 24 luku säätää kotirauhasta
6 §
Salakatselu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,
on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
11 §
Määritelmä
Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut...
Hotelli Jeriksestä Muoniosta kerrottiin, että sekä jierra- että jeris-sana tulee saamenkielisestä sanasta jieris, joka tarkoittaa hyvää apajapaikkaa. Alkuperäisessä merkityksessä sana on tarkoittanut etenkin kalapaikkaa.
Jerisjärvelle on tultu aikoinaan hyvinkin pitkän matkan takaa kalastamaan, koska se on ollut hyvin kalaisa järvi.
Kaikki em. nimet ovat siis peräisin saamen kielestä.
Kirjassa Kotimaisia nykykertojia kerrotaan Merete Mazzarellasta. Kirjan ovat toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa.
Hänen kirjansa Ensin myytiin piano, Esitettävänä elämä, Juhlista kotiin sekä Täti ja krokotiili ovat osittain omaelämäkerrallisia.
Vänrikki Stoolin tarinat julkaistiin suomeksi jo vuonna 1848. Albert Edelfeltin kuvittamat Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät vihkoina vuonna 1898. Vuoden 1919 laitoksen painosmäärät löytynevät WSOY:n tilastokirjoista, joita kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole. WSOY:n arkistosta niitä kannattaa kysellä. Runebergsbiblioteketista (Svenska Litteratursällskapet i Finland)tieto saattaisi myös löytyä.
Kirjoista en valitettavasti runoa löytänyt, selasin esim. Neuvostolyriikkaa osat 1-4. Tulenkantajat lehdessä vuodelta 1930 numerossa 4 löytää kyseinen runo Uuno Kailaan vapaasti suomentamana. Kyseinen lehti on luettavissa sekä Kaisatalossa että Kansalliskirjastossa. Jos runo jostakin kirjasta vielä löytysi, niin palaan asiaan.
Kyllä uuden salasanan saaminen vaatii kirjastokäyntiä ja henkilöllisyyden todistamista. Kyyti kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.kyyti.fi/palvelut/kayttosaannot
Löytyisikö seuraavista ensimmäisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Löytyisikö seuraavista toisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Tiedoissasi ei tällä hetkellä näy voimassa olevia varauksia. Helmet.fi-sivulla on esiintynyt tällä viikolla ylläpitoajoista johtuvia katkoksia, siksi kirjautuminen verkkopalveluun ei ole onnistunut. Pääset tällä hetkellä kirjautumaan omiin tietoihin "vanhan HelMetin" puolelta osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/. Voit uusia siellä lainasi ja tehdä varauksia normaalisti.
