Pioneerialan asiantuntija kertoi kyseessä olevan sähkösytytyskoje. Klassisissa malleissa sähkövaraus saadaan aikaan kampea pyörittämällä ja sitten painetaan nappia (tai näissä tosi old-school -laitteissa painetaan laukaisukampi pohjaan).
Laitteesta löytyy useita mainintoja Kansalliskirjaston digitoimista historiallisista sanoma- ja aikakauslehdistä. Kuvaa en valitettavasti löytänyt, mutta laitteen käyttöä on kuvaillut esim. pioneerivänr. Saarinen Rajan turva -lehdessä vuonna 1929:
"Odotamme vain, käsi sähkösytytyskojeen avaimessa, suojaisessa paikassamme kaikessa rauhassa, kunnes kaikki omat joukkomme ovat ehtineet omalle rannallemme ja yhä vain vaanimme hetkeä, jolloin viholliset marssivat sillalle ja sitten hirveä räjähdys, valtavat...
Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmässä 4.791 tarkoittaa englanninkielisiä sarjakuvia tai animaatioelokuvia.
https://finto.fi/hklj/fi/page/f4.791
Kyseessä on varmaankin Irja Askolan runo, joka alkaa rivillä Vaikeimpia ovat perjantait. Runo sisältyy Irja Askolan ja Anja Porion yhteisteokseen Mikä nainen (1985, useita painoksia, Kirjapaja, s. 104 -105).
https://finna.fi/
Kollegamme Merikarvian kirjastossa osasivat vinkata hakuteoksen, joka kertoi ainakin yhden mahdollisuuden nimen taustaksi. Alue on mäntykangasta (en hed), jossa on kasvanut pitkiä mäntyjä. Niistä on saatu hyviä hirsiä (ett timmer) laivanrakennukseen. Merikarvia on aluetta, jossa ruotsinkielen vaikutus on ollut suuri.
Lähde:
Waldenström, Stellan
Sastmola svenska ortnamn och bebyggelsehistoria
Björneborg, 2019
Suomessa on karkeasti arvioitu syntyvän vuodessa noin 4 000 tonnia lujitemuovijätettä. Tästä puolet on käytöstä poistettuja tuotteita, pääasiassa veneitä ja kuljetusvälineiden osia, ja loput tuotantojätettä. Lujitteista yleisin on lasikuitu 96% osuudella. Sen lisäksi käytössä on mm. hiilikuituja ja aramidikuituja.
Lujitemuovin sijoittaminen kaatopaikalle on ollut kiellettyä vuodesta 2016. Lujitemuovien kierrätystä on tutkittu, mutta kaupallisesti kannattavaa tapaa ei ole toistaiseksi onnistuttu luomaan. Luijitemuovijätettä voidaan myös polttaa. Kotitalouksien pienet lasikuituerät lajitellaan sekajätteeseen.
Lähteet ja lisätietoa:
Olli Saarela, Ilkka Airasmaa, Juha Kokko, Mikael Skrifvars, Veikko Komppa: Komposiittirakenteet (2019...
Suomen ammattikouluissa eli nykyisissä ammattiopistoissa on suoritettava yksi pakollinen ruotsin kielen kurssi.
Lähde: https://peda.net/ksao/oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6/yto-aineet/arkisto/vtp…
Tiana-nimeä ei mainita suomalaisissa etunimikirjoissa. Verkkolähteiden mukaan nimi on voitu pidentää nimestä Tia tai on lyhennetty nimistä Cristiana, Bastiana tai Tatiana. Kielestä riippuen nimi voi tarkoittaa mm. prinsessaa, päivänvaloa, iloa, kristittyä naista, tätiä.
https://www.momjunction.com/baby-names/tiana/#origin-meaning-and-histor…
https://en.wikipedia.org/wiki/Tiana_(given_name)
Mbps on lyhenne englanninkielisestä ilmauksesta megabits per second, eli suomeksi megabittejä sekunnissa. Bitti on sähköisen tiedon pienin yksikkö. Se on merkki, joka voi saada arvon nolla tai yksi. Megabitti tarkoittaa miljoonaa bittiä.Esimerkin tiedonsiirtonopeus 480 Mbps tarkoittaa siis, että kyseinen yhteys pystyy siirtämään 480 miljoonaa merkkiä sekunnissa.Lähteet:https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/mbpsBitit, bytet, tavut ja pikselit sekoittavat Internetin käyttäjiä
Katkelma on Tove Janssonin kirjasta Muumilaakson marraskuu (suom. Kaarina Helakisa). Teksti on kappaleessa 11. Sivunumero vaihtelee painoksen mukaan. Minulla on käsillä WSOY:n kustantama vuoden 2018 painos, ja siinä katkelma on sivulla 77.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannan mukaan elokuvan ulkokohtauksia on filmattu Helsingissä, Vantaalla, Kirkkonummella, Kilpisjärvellä sekä Tukholmassa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1100917.
Nimistöntutkija Viljo Nissilä on yhdistänyt Pyykkö- ja Pyykkönen-nimet linnunnimitykseen pyy. Nimien syntyyn ovat voineet vaikuttaa myös Pääkkö-nimet, joita on esiintynyt samoilla alueilla. Nimiin sisältyvä kkö-johdin on tavallinen hellittelynimissämme.
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Foylen sota (Foyle's war) on draamasarja, jonka tapahtumat sijoittuvat toiseen maailmansotaan ja sen jälkeiseen aikaan. Sarjaa on tehty 9 tuotantokautta. Ensimmäinen tuotantokausi on julkaistu vuonna 2002. Sarjan jaksot ovat kuitenkin noin puolentoista tunnin mittaisia, mikä saa sen ehkä vaikuttamaan elokuvalta.
Lisätietoja
Foylen sota (TV Series 2002–2015) - IMDb
Foylen sota | Yle Areena
"Jossakin tuolla Raision puolla ei enää juokse kissa / koska se kissa leipien päällä on eväspaketissa" on yksi laulunpätkistä Helismaan 1960-luvulla levyttämissä "nykyaikaisten kansanlaulujen" sikermissä. Se löytyy levyltä Repen nykyaikaiset kansanlaulut 4 (1:28–1:47):
Repen nykyaikaiset kansanlaulut 4 (youtube.com)
Tämä ei ollut Repen kansanlauluista ainoa, jossa kissat päätyivät margariinina leivän päälle. Jo ensimmäisellä Repen nykyaikaiset kansanlaulut -levyllä käsiteltiin tätä teemaa (4:10–4:34): "Kesäkissaani heitteille jättänyt en / muistojen joukkoon jo talletin sen / Kesäkissani Ähtävän muoviin mä möin / margariinina sitten sen syksyllä söin".
Repen nykyaikaiset kansanlaulut 1 (youtube.com)
Vastineita eri kielillä voi katsella esimerkiksi Wikisanakirjasta. Sieltä näemme, että "kaimalle" on muun muassa seuraavia vastineita: Englanniksi "namesake", viroksi "nimekaim", ja saksaksi "Namensvetter".https://fi.wiktionary.org/wiki/kaima
Verkkopalvelua, jossa taidehistorioitsijat vastaisivat taidetta koskeviin kysymyksiin ei löytynyt. Taidehistorioitsijoita on yliopistojen taidehistorian jms. laitosten palveluksessa, ehkä seuraavista linkeistä on hyötyä:
"Koulun laulukirjassa" (1934) on laulujen melodianuotinnos ja sanat. Laulu löytyy myös nuottikirjasta "Sävelmistä Koulun laulukirjaan" (1936), jossa on merkittynä kosketinsoitinnuotinnos ja sanat.
"Sävelmistö Koulun laulukirjaan" -teosta löytyy kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudulla Tikkurilan musiikkivarastossa olisi yksi kappale saatavana. Voit halutessasi myös kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Teoksen tiedot HelMet-aineistotietokannassa:
http://www.helmet.fi/record=b1850264~S9*fin
Järjestysnumerosi varausjonossa muuttuu kaiken aikaa sitä mukaa kuin sen edellä olevia varauksia saadaan toimitetuksi. Järjestysnumerosi siis muuttuu pienemmäksi. Tällä hetkellä varauksesi ovat jonoissa sijoilla 166/521 ja 412/421. Tarkastin kummankin varauksen jonot, ja molemmissa jonoissa sinun varauksiesi edellä olevat varaukset on tehty aikaisemmin kuin sinun varauksesi. Jonot ovat siis aivan oikeassa järjestyksessä ja molemmat varauksesi etenevät niin kuin pitääkin.
Tällaisissa jonotustilanteissa ei edes ole mahdollista "ajaa ohi". On periaatteessa mahdollista, että varausta tehtäessä kaikki sillä hetkellä jonossa olevat varaukset eivät näy järjestelmässä, mutta tällaisen tilanteen syntyminen edellyttää sitä, että samasta teoksesta on...
