Lehtien varaaminen tapahtuu hiukan toisin kuin kirjojen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
http://luettelo.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
Siirtolaisuusinstituutin sivulla on linkkikokoelma, josta voi tehdä hakuja esimerkiksi siirtolaisrekisterin passiluetteloista, matkustajaluetteloista jne. http://maine.utu.fi/emregfree/nimihaku.php . Rajoitettu haku on ilmainen.
Yleisradiossa on sarja Amerikansuomalaisista https://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop36990/amerikansuom… . Myös amerikansuomalaiset ovat lähteneet rakentamaan Neuvostoliittoa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/21/amerikansuomalaiset-sirkka-ja-… . https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/20/suomalaisia-pietarissa
Siirtolaisuusinstituutin julkaisu Jouni Korkiasaari: Visuaalinen tilastokatsaus Suomen siirtolaisuuden historiaan. http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/maahan-_ja_maastamuutto/visu…...
Sodanjälkeisen Saksan ja Berliinin arjesta on kirjoitettu melko runsaasti, mutta suomennoksia on olemassa valitettavan vähän.
Vaski-kirjastoista löytyy esimerkiksi kulttuurihistorioitsija Wolfgang Schivelbuschin teos In a Cold Crater: Cultural and Intellectual Life in Berlin, 1945-48 (1998). Schivelbusch keskittyy pääasiassa Berliinin kulttuurielämään sodanjälkeisessä Berliinissä. Vaski-kirjastoista löytyy lisäksi Marta Hillersin omaelämäkerrallinen teos Nainen Berliinissä: Päiväkirja 20.4.-22.6.1945 (1954). Tässä anonyymisti julkaistussa kirjassa tekijä kuvailee omaa elämäänsä sodan viimeisinä päivinä sekä sodan jälkeen. Tietoa sodanjälkeisestä elämästä löytyy jonkin verran sotahistorioitsija Antony Beevorin teoksesta Berliini 1945 (2002...
Ilmari Kiannon (vuoteen 1906 Calamniuksen) runo Mä lammen löysin julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisina hetkinä : Toinen kokoelma laulurunoja (1898). Runo sisältyy myös mm. kokoelmaan Ilmari Kiannon kauneimmat runot (1964) sekä Ilmari Kiannon Valittujen teosten osaan 4 (1923).
https://finna.fi/Record/helmet.1185874#toc
Runon voi lukea myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä (22.08.1903 no 17), jossa oli arvostelu Kiannon (Calamniuksen) kokoelmasta Hiljaisina hetkinä : Toinen kokoelma laulurunoja.
Tässä linkki lehteen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/727337?term=M%C3%A4%20lammen%20l%C3%B6ysin&page=2
http://www.kianto.org/kirjailija.html
Suosikista löytyy hajanumeroita 1970-1980-luvuilta Varastokirjastosta. Mikrofilmeinä sitä ei kirjastoista löydy. Apu-lehden kanssa sama tilanne. Ilta-Sanomista löytyy mikrofilmejä 1970-1980-luvun lehdistä Pasilan kirjastosta.Noin vanhoja Iltalehden numeroita ei löydy missään tallennemuodossa kirjastoista. Kaikki saatavilla oleva materiaali mahdollista saada kaukolainoiksi. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko Kyyti-Finnan kaukolainalomakkeella tai asioimalla lähimmässä kirjastossasi. Kirjastot aukeavat normaalisti 8.6. Nuo mikrofilmit joutuu lukemaan kirjastossa. Meillä voi tallentaa tarvitsemansa artikkelit muistitikulle ja tietysti muistitikulta voi tulostaa.
Yhtä noppaa heitettäessä ykkösen todennäköisyys on 1/6.
Yhdellä nopalla todennäköisyys sille, että tulee ykkönen on siis: 1/6 ≈ 0,17 ≈ 17%
Kahta noppaa heitettäessä todennäköisyys sille, että yksi kahdesta on ykkönen (eli 1. TAI 2. on ykkönen) on: 1/6+1/6 = 2/6 = 1/3 ≈ 0,33 ≈ 33%
Jos sinulla olisi kolme noppaa, ja tarvitsisit vähintään yhden ykkösen (eli 1. TAI 2. TAI 3. on ykkönen) tällöin: 1/6+1/6+1/6 = 3/6 = 1/2 = 0,5 = 50%
Eli kun tapaukset ovat erilliset, on laskentakaava tämänlainen:
?(? ??? ?) = ?(?) + ?(?), jos tapaukset eivät riipu toisistaan...
Latinaa on lausuttu eri aikoina ja eri paikoissa hieman eri tavoin. Ei voida sanoa, mikä näistä tavoista olisi se oikea tapa lausua latinaa. Klassisessa latinassa c-kirjain lausuttiin aina k:na. Myöhemmässä latinassa c-kirjain taas voitiin lausua i-, e- ja y-kirjaimien sekä ae- ja oe-diftongien edellä hieman s-kirjaimen tapaan.
Nykyisin eri maissa on omia ääntämissääntöjään. Näin ollen esimerkiksi ranskalainen latinan harrastaja saattaa ääntää latinaa eri tavalla kuin suomalainen, englantilainen tai norjalainen. Suomessa latinan c-kirjain opetetaan lausumaan klassisen latinan tapaan k:na.
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik.
Verkossa toimii valtava määrä erikokoisia kauppoja, mutta tässä tapauksessa kysymyksestä puuttui ratkaiseva tieto, joka voisi auttaa eteenpäin. Täytyisi nimittäin tietää, onko kysyjän "dvd" elokuva, musiikkivideotallenne vai jotain ihan muuta. DVD on vain pakkausmuoto, mutta monet verkkokauppiaat ovat erikoistuneet johonkin erityiseen sisältöön näitä isoja verkkokauppoja paremmin. Jotkut elokuva-alan kaupat ovat erikoistuneet ns. indietuotantoihin, toiset taas myyvät vain ns. listaelokuvia. Sama koskee musiikkielokuvia, sillä oopperavideoita tarjoava kauppa ei välttämättä ole hyvä paikka etsiä jonkin raskaan rockin bändin konserttitaltiointia.
Olisi siis hyvä, jos kysyjä voisi palata tähän asiaan vähän tarkemmalla kysymyksellä.
Heikki...
Kaukopalvelulomakkeen löydät tästä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
huomaa, että kaukopaövelu on maksullista. Voit myös tehdä kirjasta hankintaehdotuksen sivulla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kirjailijan sivuilta osoitteesta http://www.katherineneville.com ei löytynyt tietoa, että sarjalle olisi tulossa jatkoa, mutta noiden kahden teoksen jälkeen hän on julkaissut romaanin ”The Magic Circle”, jossa on ilmeisesti samantapaista teemaa kuin aikaisemmissa.
Nevillen kirjoja kustantaneesta Bazarista kerrottiin, ettei tuo suomentamaton teos ole mukana heidän kustannusohjelmassaan. Sitä ei siis näillä näkymin luultavastikaan saada suomeksi.
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Vanhempia kirjoja, joita Helmet-kirjastojen kokoelmissa jo on, ei useinkaan oteta vastaan jo pelkästään tilanahtaudenkin takia. Helmet-verkkokirjaston kautta voi selvittää, mikä omien kirjojen tilanne on kirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
Isoja määriä kirjoja emme tosiaan voi ottaa kerralla vastaan. Monissa kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, jonne voi tuoda itselleen tarpeettomia kirjoja. Pisteet eivät ole suuria, joten kovin monta kirjaa kerrallaan ei niihinkään kannata viedä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Sivustohaku
Kirjastot hankkivat suurimman osan kirjoista välittäjien kautta. Kannattaa siis tarjota sarjakuvia välittäjien kautta, niin ne saattavat päätyä kaikkialle Suomeen samalla vaivalla.
Välittäjiä ovat Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi), BTJ (http://www.btj.fi) ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastoille aineistoa toimittava Booky.fi (https://www.booky.fi).
Tekijänoikeuslainsäädäntö ei sisällä pelaamista koskevia säädöksiä. Syy lienee historiallinen: lain säätämisen aikaan (1961) ei kenenkään päähän pälkähtänyt, että pelaaminen (korttipeli, tammi, Afrikan tähti) voisi olla jotenkin rahastettavaksi. Jos laki muotoiltaisiin nyt, todennäköisesti peliteollisuus keksisi vaatia yksinoikeutta ainakin julkiseen pelaamiseen. Tällaisia säädöksiä ei ainakaan vielä ole, joten pelaaminen kirjastossa ei ole tekijänoikeudellisesti huomioon otettavaa toimintaa. Sen sijaan ikärajasäädökset ovat muuttumassa siten, että 1.1.2012. alkaen myös muiden kuin K-18 -pelien ikärajoja on valvottava, jos pelaamisen järjestää esimerkiksi jokin kunnallinen organisaatio.
Heikki Poroila 28.10.2011
Etsin Defenderin sivulta, mutta tietoa johdon materiaalista ei löytynyt. Sen sijaan löytyi mahdollisuus kysyä, luultavasti se on ainoa tapa saada asia selville, jollei pakkausmerkinnöissäkään ole tätä tietoa. Linkki kysymyslomakkeeseen on tässä, http://eng.defender-global.com/helpdesk/question/product/48/3125 .
Otan osaa suruunne. Kun kortilla ei ole lainoja tai muita asioita kesken, sen voi poistaa missä tahansa toimipisteessä. Lähetän toiveen Helmet-palvelunumerosta Helmet-palautteeseen. Vantaan kaupunginkirjaston pääkirjasto on Tikkurilassa, yhteystiedot ja puhelinnumerot löytyvät täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh… .
Voit mennä Uudenkaupungin kirjastoon ja pyytää Turun kaupunginkirjastosta kaukolainaksi Turun Sanomien mikrofilmit kyseisiltä ajoilta. Siellä on mikrofilmiskanneri, jonka avulla voit tutkia lehtiä ja tulostaa tarvittaessa sivuja.
Koko vuotta 1970 tai 1971 ei kannata tilata, koska filmejä on niin paljon, vaan pyytää filmit kesäajalta, jolloin Ruisrock oli kyseisinä vuosina. Esim. ensimmäinen Ruisrock vuonna 1970 oli heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Ari Närhen tutkimus Rockfestivaali uutisena: Ruisrock Helsingin Sanomissa 1970-1989 (1990) löytyy myös Vaskista https://vaski.finna.fi/
Hilma Heikkilän runoja on ilmestynyt kahdessa teoksessa: Runoja (toinen tekijä Anna Saari, 1935) ja Annikki Wiirilinnan toimittama Hilma Heikkilän runoja (1978)
Näiden sisällöstä ja siitä, sisältyykö Elämäni kangaspuut jompaankumpaan tai molempiin, ei löydy tietoa. On myös olemassa Helena Variksen runoteos nimeltä Elämäni kangaspuihin loi Luoja loimet. Onko mahdollista että tekijä olisikin Helena Varis?
Kirjastopalvelu ei ymmärtääkseni välitä ainakaan tällä hetkellä lehtiä kirjastoon. Osoitteesta http://corp.btj.se/?id=12375&cid= löytyvän tiedotteen mukaan BTJ Sverige AB siirsi Ruotsissa ja Suomessa toimivan lehtivälityksen PRENAX AB:lle 28.8.2017 alkaen. Sitä ennen BTJ Finlandin lehtivälitys oli siirtynyt Suomen Tilaajapalvelu Oy:lle.
