Jean-Paul Gaultierin tuotannosta ja hänen urastaan pitäisi olla tietoa ainakin seuraavissa teoksissa:
Camp, Walter de: Ja homot loivat naisen (Like, 2015).
The fashion world of Jean Paul Gaultier : from the sidewalk to the catwalk (Montreal Museum of Fine Arts, 2011)
Icons of fashion : the 20th century (Prestel, 1999)
Stevenson, N. J.: Muodin vuosikymmenet : 1800-luvulta nykypäivään (Tammi, 2012)
Tagariello, Maria Luisa: Masters of fashion : the leading figures behind the dream (White Star, cop. 2014)
Stevens, Dakota: A Guide to top French fashion designers and fashion houses (Six Degrees Books, 2010)
Gaultier tuskin itse kertoo mitään noissa kirjoissa, mutta ainakin niissä kerrotaan hänestä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei valitettavasti näyttäisi olevan Hevoshulluja vuodelta 2005. Sen sijaan niitä on mahdollista saada kaukolainana Varastokirjastosta Kuopiosta. Siellä pitäisi olla koko vuosikerta.
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukolaina on maksullinen, mutta Helsingin kaupunginkirjastossa koko lehden vuosikerran saa Varastokirjastosta 4 euron varausmaksulla.
Toinen mahdollisuus on lukea Hevoshulluja Kansalliskirjastossa, jonka Kansalliskokoelmassa kyseinen vuosikerta on. Lehdet täytyy kuitenkin tilata etukäteen osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html löytyvällä lomakkeella, ja luonnollisesti niitä saa lukea...
Nämä tilastotiedot ovat Tilastokeskuksen asunnot- ja asuinolot -tilaston tietokantataulukossa numero 6 "Asunnot talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 2015"
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asu__asas/?tablel… josta pitää tehdä poiminta taulukosta. Käytössäolotilanne, joka kuvaa tyhjää, on "ei vakinaisesti asuttu".
Pääkirjasto on kiinni sunnuntaisin, joten ryhmätyötilaa ei ole mahdollista käyttää silloin. Omatoimikirjastoissa ei taas ole kokoushuoneita asiakaskäyttöön. Ihan googlaamalla löytyy joitakin maksullisia kokoustiloja Kouvolasta. Ehkä niistä löytyisi teille sopiva.
Tässä muutama linkki Unicefin ja EPCD:n sivuille. Valitettavasti tiedot eivät ole aivan viime vuodelta.
Education from the Bottom Up: UNICEF's Education Programme in Somalia 2015
https://www.econstor.eu/handle/10419/93689
Unicef
https://www.unicef.org/somalia/education.html
EPDC Education policy and Data Center http://www.epdc.org/
http://www.epdc.org/sites/default/files/documents/EPDC%20NEP_Somalia.pdf
Suomenkielistä kirjaa en löytänyt Kansalliskirjastosta, Yliopistokirjastoista tai yleisistä kirjastoista.
Verkkoaineiston löysin wikipediasta:
Markku Tyynilä: Mannerheim, Carl Erik (1759–1837) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen).
Carl Erik Mannerheimista voisi kysellä vielä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Kansalliskokoelmassa Helsingissä näyttäisi olevan muutama koulutuskortiston osa.
Maastoleikit sekä suunnistus 1 ja 2.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/19LMI3QY8565JKA5NSJI99T9FNMMS59N4…
Muita osia voisi metsästää Suomen partiomuseosta Turusta.
http://partiomuseo.fi/en/galleria/
Voisiko yrityksen nimi jonka haette olla Barker Textiles (Barker-Littoinen Oy)? En löytänyt tietoa Brahe Textiles yrityksestä.
Barkerista voi löytää jonkun verran tietoa netistä, mutta myös näissä kirjoissa:
Leinonen, Kaarina (toim.): Wechteristä Valvillaan: Suomen tekstiiliteollisuus 250 vuotta (1987)
Hyllyssä 64.3 LEI
Juva, Einar W.: John Barkering Puuvillatehdas 1843-1933 (1933)
Hyllyssä 64.3 JUV
Molemmat kirjat löytyvät Turun pääkirjastosta.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Haanojan kirjaston henkilökuntaan. He todennäköisesti pystyvät selvittämään mihin varaamasi DVD on joutunut. Varausten pitäisi todellakin olla varaushyllyssä asiakkaiden itse noudettavissa, mutta joskus tapahtuu sekaannuksia. Valitteluni asian aiheuttamasta turhasta vaivasta.
Luonnonkivien käytöstä rakentamisessa löytyy sekä kirjoja että opinnäytetöitä. Niitä voi etsiä tietokannasta Finna.fi https://finna.fi/ hakusanayhdistelmillä rakentaminen luonnonkivi / rakentaminen talot luonnonkivi / muuraus luonnonkivi.
Tässä joitakin Finnasta löytynyt teokisia:
Aki Raatikainen, Luonnonkivien käyttö pientalorakentamisessa, AMK-opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu, 2013.
W. Keinänen, Rakennusopin tietokirja, WSOY 2001
Mikael Westermarck, Luonnonmukaiset rakennusaineet, Rakennustieto 1998
Carolus Lindberg, Rakennustaide ja rakennustekniikka, WSOY 1938
David Reed, The art & craft of stonework : dry-stacking, mortaring, paving, carving,...
En onnistunut löytämään kuin maksullisen englannin kielisen ohjeen verkosta, https://www.ravelry.com/patterns/library/nightingale-4. Selasin kirjastomme käsityölehtiä usealta vuodelta (Suuri Käsityö, Novita, Kauneimmat käsityöt - viimeisestä oli vain uusimmat paikalla) ja käsityökirjoja. Novita-lehden tilaajalahjalehdessä vuodelta 2019 oli villasukkaohje, jossa oli lintuja, sen nimi oli Koivun oksaan korkealle, kirjassa Andrea Rangel, kirjoneuleen uudet kuviot oli pöllökuvion ja kurkikuvion ohje ja kirjassa Jorid Linvik Suuri sukkakirja pöllö-, riekot- ja pikkulintukuviot. Ehkä joku lukijoistamme on törmännyt tähän ohjeeseen?
Laila Kinnusen esittämän ”Kehtolaulun” ovat Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan säveltäneet Sammy Fain ja Jerry Seelen, tosin yhden viitteen mukaan kysymyksessä on kansansävelmä. Laulun alkuperäinen nimi on ”Hush-a-bye”, ja laulu on tullut tunnetuksi Michael Curtizin ohjaamasta elokuvasta ”The jazz singer” (1952). Joskus siitä näkyy käytettävän myös nimeä ”Lu lulla lu”. Laulun melodia perustuu otteeseen ranskalaisen säveltäjän Ambroise Thomas’n oopperan ”Raymond, ou Le secret de la reine” alkusoitosta.
Laila Kinnusen esittämän suomenkielisen version nimi on ”Kehtolaulu” ja se alkaa: ”Kuuletko laulun lapsonen”. Tämän sanoituksen on tehnyt Jyrki Lindström. Näillä alkusanoilla en löytänyt laulusta nuottia, mutta...
Suomessa kirja on kahdessa yliopistokirjastossa: Oulun Yliopiston kirjasto
ja Turun Yliopiston kirjasto. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Voit etsiä itse teoksia pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi Kirjoita asiasanaksi meripelastus. Kirjaston asiakastyöasemilla voit etsiä myös lehtiartikkeleita Aleksi ja Arto tietokannoista samalla asiasanalla.
Vuoden 1809 valtiopäiväasiakirjojen mukaan H.Tervosen henkilötiedot pitävät paikkansa. Lähde: Protocoller hållna hos det hedervärda bonde ståndet vid landtdagen i Borgå år 1809.Hfors 1893, s. 278.
Pirjo Tuominen kirjoittaa 1800- ja 1900-luvun historiaan liittyviä romaaneja, kuten Kenraalitar (Gummerus 1981), joka aloittaa Suuriruhtimaanmaa –sarjan. Raija Orasen Maan aamu –sarja liittyy Suomen itsenäisyyden aikaan. Elisabeth Ahon kirjat, kuten Valkea kuin uni: historiallinen romaani Urajärven kartanosta vuosilta 1830-1851 (Otava, 2002), liittyy myös 1800-luvulle, tosin ei Karjalaan vaan Asikkalan Urajärven kartanoon. Sitä seuraa vuosisadan vaihteen molemmin puolin sijoittuva Lilly: historiallinen romaani 1861-1918: (Otava 2002). Myös Eira Pättikangas ja Panu Rajala kirjottavat 1800- ja 1900-lukujen historiasta, kuten Pättikankaan Punainen silkkinauha (Karisto 2005) ja Rajalan Senaatin ratsumies (Otava 2003), jolle on myös jatkoa....
Välitän toiveesi Helsingin kaupunginkirjaston hankitaosastolle. DVD-levyä voidaan hankkia, mikäli tekijänoikeudet hallitseva taho on myöntänyt sille lainausoikeudet.
Todennäköisin selitys kuvaamaasi tilanteeseen (kun et kerro, mistä kirjasta on kyse) on se, että kirjasta on julkaistu useampia laitoksia. Jos näillä laitoksilla on eri ISBN-tunnistenumero, ne näkyvät myös tietokannassa eri teoksina, vaikka sisältö olisi sama. Tällaisissa tapauksissa voi toiseen versioon olla varauksia, kun toista löytyy runsaasti eri kirjastojen hyllystä.
Tavallista on, että kun kirjasta otetaan uusi painos, siihen kiinnittyy varauksia, koska se tulee näkyviin uutuusluetteloon.
Asialla on vaikea tehdä mitään, koska monissa tapauksissa, joskaan ei suinkaan kaikissa, eri ISBN-numero tarkoittaa jollain tavalla muutettua versiota, mistä syystä julkaisut on tarkoituksenmukaista pitää erillään.
On myös mahdollista, että...
