Lentokonealan tutkinnoissa on tiettyjä terveydentilavaatimuksia. Opiskelijaksi ottamisen esteenä saattaa olla esim. värisokeus. Avioniikka-asentajilta edellytetään hyvää värinäköä.
Lisätietoja terveydellisistä vaatimuksista saat oppilaitoksilta, eli tilanne kannattaisi vielä varmistaa sieltä käsin.
Lisätietoja:
https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/hakijan-terveystila/terveydelliset-vaatimukset-tekniikan-ja-liikenteen-alalla/
http://www.tyonako.fi/tiedostopankki/6/Varinako_ja_tyo.pdf
http://www.tyonako.fi/tyonakeminen/ammattien_nakovaatimukset/
https://sivistysvantaa.fi/varia/artikkelit/varia/ammatillisettutkinnot/artikkelisivu.html
Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri.
Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/
Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m…
Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä...
Symmetry -lehdessä 2021 julkaistussa artikkelissa Atypical Brain Asymmetry in Human Situs Inversus: Gut Feeling or Real Evidence? on käyty läpi tutkimuksia, joita on tähän mennessä tehty situs inversuksen vaikutuksesta aivoihin. Laajemmin tai kokonaisuudessaan katsottuna aineistosta ei kirjoittajien mukaan löydy ainakaan selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä, toisin kuin joillakin muilla lajeilla on tähän mennessä todettu. Tästä huolimatta monesta tutkimuksesta on ainakin löytynyt joitakin viitteitä siitä, että situs inversuksen omaavilla ihmisillä vasen aivopuolisko on yleisesti hiukan edempänä suhteessa oikeaan, kun tavallisesti on päinvastoin (ns...
Rekisteröidyssä parisuhteessa oli Suomessa ajankohtana 31.12.2022 yhteensä 2 166 henkilöä, eli noin tuhat paria.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto, tietokantataulukko Siviilisääty iän ja sukupuolen mukaan.
Sukujuuria etsimässä : käytännön sukututkimus -kirja kiteyttää asian näin: "Parhaassa tapauksessa sukututkija voi Suomessa päästä aina 1540-luvulle saakka, mikäli esivanhemmat ovat olleet talonpoikia. Joidenkin aatelissukujen kohdalla voidaan päästä vielä sitäkin kauemmas. Toisinaan tutkimus voi pysähtyä jo 1800-luvulle. Kirkonarkistot ovat saattaneet tuhoutua esimerkiksi tulipalon tai sotien vuoksi. Sukututkimus voi katketa myös aviottomaan lapseen. Koska jokainen suku on erilainen, ei voi ennustaa sukututkimuksen etenemistä eikä sitä, mihin se tulee johtamaan."
Kirkonkirjoista kirja kertoo seuraavaa: "Kirkonkirjoja on säilynyt eri seurakunnista varsin vaihtelevasti, mutta ottaen huomioon maamme sotaisan historian, seurakuntien...
Kansainvaelluksia on historiassa useina eri aaltoina. Suurin niistä ajoituu Rooman valtakunnan loppuvuosiin ja keski-ajan alkuun.
Tutkittua tietoa on tarjolla monissa historiankirjoissa esim. Edward Gibbon:Rooman valtakunnan rappio ja tuho. 2. osa. Luvut XVII - XXVI tai Grimberg:Kansojen hisoria osa 7
Vesa Jaakkola tiivistää hyvin kansainvaellusten syitä Salon Seudun Sanomissa 29.9.2015: "
Kirjoitetussa historiassa varsinaiset kansainvaellukset ajoittuvat kahdelle kaudelle: ensin 3:nnelle – 5:nnelle vuosisadalle ja toinen kaudelle 500 – 900. Sen jälkeenkin monet kansat ovat siirtyneet alueilta toisille moniin suuntiin, useista syistä.
Pakottavista syistä kuten sodista on seurannut pakolaisuutta. On toisaalta tavoiteltu parempaa...
Kyseessä lienee Tarquin Hallin Delhiin sijoittuva kirjasarja "Intian mitä yksityisimmän etsivän" Vish Purin tutkimuksista (äidin avustuksella). Meillä sarjasta on tähän mennessä julkaistu neljä osaa: Vish Puri & kadonneen palvelijattaren tapaus (2008; suomeksi 2012), Vish Puri & nauruun kuolleen miehen tapaus (2010; suomeksi 2013), Vish Puri & kohtalokkaan voikanan tapaus (2012; suomeksi 2014) ja Vish Puri & lemmenkommandojen tapaus (2013; suomeksi 2015). Viides Vish Puri -tapaus The case of the reincarnated client (2019) on toistaiseksi suomentamatta.
Kyseinen runo on 13. runo A. E. Housmanin runosarjasta A Shropshire Lad. Lähettämästäsi sitaatista puuttuu keskeltä kaksi riviä."The heart out of the bosom / Was never given in vain; / ’Tis paid with sighs a plenty / And sold for endless rue." Aale Tynnin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat näin:"Ei sydäntä ilmaiseksi / anneta pois milloinkaan; / tuhat tuskaa saadaan siitä / ja murhe loppumaton." https://www.gutenberg.org/files/5720/5720-h/5720-h.htmTuhat laulujen vuotta (toimittanut ja suomentanut Aale Tynni, 1957, s.599)
Taiteilijoiden signeerauksia voi yrittää selvittää esim. Juha Vallin Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelin avulla https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278__Ssigneerausmatri… .Apua kannattaa kysyä myös tunnetuilta huutokauppakamareilta:- Helander https://www.helander.com/- Hagelstam https://www.hagelstam.fi/- Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/?gclid=EAIaIQobChMIt7WM5aXY-wIVRPgYCh3A-gl…
Verkkohaun perusteella vaikuttaa siltä, että virallinen pronomini molemmille kulkuneuvoille on "it", mutta jos niistä käytetään sukupuolittunutta persoonapronominia, se on yleensä "she".
Ison-Britannian Imperial War Museums kertoo, että she-sanan käytön taustalla voi olla ajatus äidistä tai jumalattaresta, joka ohjaa ja suojelee laivan miehistöä. She-sanan käyttö voi johtua myös vanhemmista kielihistoriallisista syistä.
She-pronominia käytetään laivojen lisäksi muistakin kulkuneuvoista, kuten lentokoneista ja autoista, mikä mahdollisesti periytyy she-sanan käytöstä laivojen yhteydessä.
Näin siis yleensä - arkikielessä englanninkieliset saattavat kuitenkin viitata erilaisiin esineisiin, kasveihin, kulkuneuvoihin tai muihin...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta löytyy tietoa vain nimistä, jotka Suomessa on annettu. Tarkkaa tietoa siis siitä, kuinka monta Adea tällä hetkellä on elossa, ei löydy. Lisäksi mikäli nimeä on annettu vain vähän, tarkkaa lukemaa ei ole mainittu tietosuojasyistä. Nimipalvelun mukaan nimeä on annettu 1800-luvulta lähtien alle 84 ihmiselle.
Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Google Lens -sovellus vei kysyjän lähettämässä kuvassa olevan hyönteisen jäljille. Kyseessä on melko varmasti sulkaperhosten heimoon kuuluva perhonen. Lajin määrittely onkin sitten kinkkisempää, sillä Suomen Lajitietokeskuksen mukaan Suomessakin on havaittu yhteensä 43 sulkaperhoslajia: https://laji.fi/taxon/MX.60637 Voisiko ko. laji olla esimerkiksi pietaryrttisulkanen (Gillmeria ochrodactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/pietaryrttisulkanen/ Tai kärsämösulkanen (Gillmeria pallidactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/karsamosulkanen/ Perhosten mailla -kirja kertoo, että sulkaperhosten ulkonäkö haljenneine, liuskamaisine siipineen on hyvin erikoinen. Sulkaperhoset ovat hentoja ja pitkäraajaisia, ja niiden lepoasento...
Tulospalkkausta yleensä käsitteleviä teoksia ovat mm. Kari Alhon Tulospalkkaus, EMU-ajan palkkausmuoto vuodelta 1998 ja Maire Kokon Tulospalkkaus vuodelta 1997.
Toimihenkilöitä käsittelevät kirjat Toimihenkilöiden tulospalkkaus vuodelta 1995 ja Tulospalkkaus valtionhallinnossa 1991. Kaikkia näitä kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Artikkelitietokanta Aleksista löysin muutaman artikkelin aiheesta. Ne eivät tosin ole kovin uusia. Artikkelit ovat Tuottavuus-lehdessä (1991, n:o 3, s. 10-13 ja 1989, n:o 3, s. 52-54) ja Suomen kunnallislehdessä (1989, n:o 5, 50-51).
Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta.
Äänet ovat nykyään matalammat, sillä puhetyylinä suositaan matalampaa ääntä. Matalaa ääntä pidetään kauniina. Vanhoissa elokuvissa näyttelemisen piti näkyä ja kuulua.
Tästä aiheesta enemmän sivulla
http://yle.fi/alueet/lahti/2011/03/kimittava_aani_madaltui_vakuuttavaks…
Häräntappoase DVD:nä on Kouvolan pääkirjastossa mutta ei Kuusankosken kirjastossa. Se on juuri nyt lainassa mutta siihen voi tehdä varauksen. Kirjana Häräntappoase on sekä Kouvolan että Kuusankosken kirjastossa.
Helmet-kirjastokortin saat käymällä jossain Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa. Kortin voit halutessasi täyttää osittain jo etukäteen osoitteessa www.helmet.fi ja sieltä oikeasta yläkulmasta kohdasta "Kirjaudu" valitse kohta "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi". Kirjastokortin tehdään sitten Sinulle välittömästi jossain Helmet-toimipisteessä. Osa on auki seitsemänä päivänä viikossa. Aukioloajat löytyvät www.helmet.fi-sivustolta. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyyden tarkistamista. Siksi on yhden kerran tultava paikan päälle. Kortin saatuasi voit käyttää etäpalvelujamme missä tahansa.
Netissä Suomen 1000 markan kolikosta vuodelta 1960 näytetään pyydettävän 20 euron molemmin puolin. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten tarkemman arvion omasta kolikostasi saat, kun näytät sitä vanhojen rahojen asiantuntijalle eli numismaatikolle.
Kansalliskokoelmassa Helsingissä näyttäisi olevan muutama koulutuskortiston osa.
Maastoleikit sekä suunnistus 1 ja 2.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/19LMI3QY8565JKA5NSJI99T9FNMMS59N4…
Muita osia voisi metsästää Suomen partiomuseosta Turusta.
http://partiomuseo.fi/en/galleria/
Mustavalkoinen kopiointi onnistuu Turun pääkirjastossa katukerroksen Uutistorilla ja Kirjallisuus ja taiteet -osastolla sekä uudisrakennuksen toisessa kerroksessa, tieto-osastolla. Värikopiointi on mahdollista vain Uutistorilla. Kopiot maksavat 20 senttiä sivu.
Valitettavasti en löytänyt tietoja taiteilijasta. Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä FINNA - tietokannasta hänestä löytyi muutama maininta. Asiaa voisi kysellä vielä esim. Taideyliopistojen kirjastosta.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=nybom+kersti&type=AllFields&fil…
https://lib.uniarts.fi/
