Lempi Pursiaisen Savon tytön tarina -sarjassa on ilmestynyt neljä kirjaa:
- Pienenä tyttönä Savossa (1)
- Savon tytön tie (2)
- Savon tyttö ja sotavuodet (3)
- Savon tyttö etsii elämää (4)
Lähde: Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944267352
She walks in beauty on yksi niistä yhdeksästä Byronin Hebrew melodies -kokoelman kolmestakymmenestä runosta, jotka Valter Juva on tulkinnut suomeksi valikoimassa Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (WSOY, 1916). Siinä sen nimenä on Hän ihanana hiipii luo.
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokannasta ei löytynyt annetuilla tiedoilla vastausta.
Ylellä on oma tietokantansa, jossa ohjelmien sisältöä on kuvailtu tarkemmin.
Kannattaa ottaa yhteyttä Yle Arkiston asiakaspalveluun:
eva.andberg@yle.fi
Hei,
Pikkuserkusta on kysytty kirjastonhoitajalta esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-pikkuserkku
Vanhempiesi serkkujen lapset ovat sinulle siis pikkuserkkuja.
En löytänyt tietoa, kuinka kauan ihminen selviäisi noin kuumassa. Sitä kannattaa tiedustella lääkäriltä, esim. Terveys.fi-palvelussa on Kysy terveydestä osa, jonka puoleen kannattaa kääntyä.
Viimeisten löylynheiton MM-kisojen finaalissa vuonna 2010 venäläinen osanottaja kuoli ja suomalainen paloi pahoin saunassa, jonka lämpötila on eri lähteiden (IL, IS, ESS:n lehtijuttujen mukaan) ollut 116-120 tienoilla. Finalistit olivat olleet saunassa 6 minuuttia. Saunassa oli ollut paljon kosteutta, joten se oli vaikuttanut tapahtumien kulkuun, samoin kuin muut seikat. IL haastatteli Suomen Saunaseuran puheenjohtaja Lasse Lehtosta, joka haastattelussa toteaa että ihminen kestää130-140 -asteisessa saunassakin, jos olosuhteet ovat kuivat, mutta...
Kulttuurintutkimus on monitieteistä ja ensisijaisesti länsimaisen nykykulttuurin tutkimukseen keskittyvää humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kulttuuriantropologialla taas tarkoitetaan antropologian alalajia, joka tutkii ihmisten kulttuureja.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella kulttuuriantropologiaa kulttuurintutkimuksen erikoistumisalana. Oulun yliopistossa kulttuuriantropologia kuuluu Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimusyksikköön. Kulttuurintutkimus on siis tavallaan yläkäsite kulttuuriantropologialle.
Lisätietoa:
Oulun yliopisto: Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet
Suomeksi ei amiraali Nelsonista kokonaista elämäkertaa löytynyt. Eero Ekmanin teoksessa Sankareita, valtiomiehiä, kruunupäitä (1991) käsitellään Nelsonia yhden luvun verran. Englanniksi löytyvät pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista mm. seuraavat teokset :
EDGINGTON, Harry : Nelson : the hero..and the lover. 1981.
HATTERSLEY,Roy : Nelson. 1974.
GRABSKY, Phil : The great commanders : Alexander, Caesar, Nelson, Napoleon...1993. Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi.
Helsingin yliopiston kirjaston http://www.lib.helsinki.fi/ kokoelmista löytyvät esim. COLEMAN, Terry : Nelson : the man and the legend. 2001.
VINCENT, Edgar : Nelson : love and fame. 2003....
Tie Helsingistä Lahteen on rakennettu jo 1930-luvulla.
Ns. uuden tien rakentamispäätökset on tehty vuonna 1955. Tietä rakennettiin tämän jälkeen pätkissä. Viimeinen osa Mäntsälä-Lahti valmistui 1958. Kyseessä oli tien päällystystyöt, varsinainen tieosuus oli olemassa jo 1930-luvulta.
Yes, we do have the Slumdog Millionaire soundtrack in the libraries of Helsinki area. At the moment all the copies are borrowed and there are reservations on them. If you want to borrow it, you should make a reservation through www.helmet.fi. If you have not used the helmet reservation system before, go to the nearest library and ask them to show you how to make a reservation or ask a library employee to make the reservation for you.
Kannattaa tutustua Amnesty Internationalin kuolemanrangaistussivustoon
http://www.amnesty.org/en/death-penalty
Kuolemanrangaistuksesta löytyy tietoa suomeksi Suomen Amnestyn sivuilta http://www.amnesty.fi Kirjoita hakulaatikkoon kuolemanrangaistus
Kirjamateriaalia löytyy jonkin verran Helmet-hausta, esimerkiksi:
Silmä silmästä : kuolemanrangaistuksen historiaa / Terho, Sampo, 2007
Kun valtio tappaa.. : raportti kuolemanrangaistuksesta, 1989
Kuolemanrangaistus : Amnesty Internationalin raportti, 1981
Teoksessa Kun aika loppuu on Lars Björnen artikkeli Kuolema esivallan toimesta – kuolemanrangaistuksen historia:
Kun aika loppuu : kuolema historiassa / toimittanut Eero Kuparinen, 1999
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=...
Romaaneja eri maista ja kulttuureista on ilmestynyt suomeksi paljon, mutta jokainen niistä omanlaisensa.Keräsimme sinulle joitakin nimiä, jotka aiheeltaan olisivat sellaisia kuin toivoit.
Afrikkaan sijoittuvia tarinoita ovat mm. Adichien Purppuranpunainen hibiscus ja Doris Lessingin Ruoho laulaa ja miksei Blixenin Europpalaisena Afrikassa sekä Farahin Aavikon tyttäret
Cecilia Samartinin Nora & Alicia sijoittuu Kuubaan, Isabel Allenden Rakkaus ja varjo kertoo Chilestä.
Espanjan sisällisodan ajoista kertovat kirjat Duenasin Ommelten välinen aika sekä Hemingwayn Kenelle kellot soivat.
Kamilla Shamsien Poltetut varjot kertoo Intiasta. Jakaranda puun lapset sijoittuu Iraniin ja suosittu muistelmateos Sassonin Prinsessa Saudi-Arabiaan
Yleisesti ottaen kustantajilla ei ole tekijänoikeutta, vaan pelkästään tekijöiden kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuva yksinoikeus julkaista tekijöiden tekstit tietyssä muodossa ja yhteydessä. Vanhat tekstit ovat itsessään tekijänoikeudellisesti vapaita, mutta sellaisesta tehtyyn käännökseen on kääntäjällä tekijänoikeus, joka on voimassa kuten varsinainenkin tekijänoikeus.
Yliopistopainon "epämääräisyys" asiassa voi johtua siitä, ettei kääntäjien kanssa ole aikoinaan tehty kunnollisia sopimuksia. Jos sopimuksia ei ole tehty, Yliopistopainon oikeudet rajautuvat kustannettuun kirjaan ja sen levittämiseen. Kustannussopimukset yleensä sitovat tekijää niin, ettei hän voi vapaasti hyödyntää tekstiään sopimatta asiasta kustantajan kanssa. Mutta...
Lena Stiesselin lastenkirja Poni Pontus hississä ilmestyi vuonna 1979. Kirjaa kannattaa siis kysellä antikvariaateista. Kätevintä on etsiskellä nettiantikvariaateista. Niiden osoitteita löydät helposti googlettamalla esimerkiksi sanalla "antikvariaatti". Mikäli kirjaa ei löydy nettiantikvariaateista, voit jättää kirjan tiedot antikvariaattien puutelistalle.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Voisikohan kyseessä olla Sara Razai ja Djävulen är en lögnare -kirja? Razai oli haastateltavana Efter Nio -ohjelmassa 29.8.2016 (uusinta 30.8.2016).
Ohjelma Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3160482
Sara Razai: https://www.forlaget.com/author/sara-razai/
Mitään tällaista koottua luetteloa ei varmaankaan ole tehty.
Helsingissä vastuu orpolapsista oli vuonna 1906 ensisijaisesti kaupungin terveydenhoitolautakunnalla, vuonna 1914 vastuuta siirrettiin myös kasvatuslautakunnalle. Kasvatuslautakunnan vastuulle tulivat yli kolmivuotiaat kasvattilapset eli "yksityiset elättiläiset".
Myös köyhäinhoito- ja holhouslautakunnallakin oli joitakin lastensuojelullisia tehtäviä.
Todennäköisesti tietoja isoisää koskevista viranomaispäätöksistä pitäisi etsiä näiden lautakuntien pöytäkirjoista ja asiakirjoista. Asiakirjoja voi kysyä Helsingin kaupunginarkistosta
http://www.hel.fi/www/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/
Halila, Aimo
Helsingin kaupungin sosiaalitoimen historia. - Helsingin kaupunki, 1977
Kyseessä lienee harvinainen julkaisu, kun sitä ei näyttäisi olevan juuri muidenkaan Suomen kirjastojen luetteloissa, ei myöskään yliopistokirjastojen tai isojen maakuntakirjastojen kokoelmissa.
Vain Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon maakuntakirjaston tietokannasta julkaisu löytyi. Sen mukaan julkaisu kuuluu Vehmersalmen lähikirjaston kotiseutukokoelmaan: https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a278ce56-201c-4454-bc25-6d4c93d3… Kuvailutietojen mukaan kyseessä on moniste eli ei ilmeisesti kirjamuotoinen teos. Sivumäärää ei mainita.
Julkaisua voisi yrittää saada kaukolainaksi Savosta pääkaupunkiseudun kirjaston kautta, mikäli julkaisu on kaukolainattavissa. Myös kopiot joistakin sivuista voisivat onnistua. Helmet-kirjaston asiakas...
Eino Leinon runo Sähköfantasia on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Tähtitarha vuonna 1912.
http://www.doria.fi/handle/10024/100574
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1912_tahtitar…
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14724/pg14724-images.html
https://finna.fi
