Valitettavasti Ilmatieteenlaitoksen avoimessa datassa on päivittäisiä ja kuukausiarvoja pääosin saatavilla vasta 1960-luvulta lähtien. Päiväkohtaisen lämpötilahavinnon löysin, Kaisaniemen säähavaintoasemalla on kirjattu että 8.4.1948 on ollut 2-4 celsiusasetta lämmintä: https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/3c086974-b41c-4d40-8070-d3e93d5253db/?locale=fi
Menneitä säätietoja voi hakea täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/
Kysymyksesi on lääketieteellisesti, psykologisesti ja antropologisesti niin laaja ja monitahoinen, ettei tässä palvelussa ole mahdollista vastata siihen tyhjentävästi.
On olemassa sairauksia ja oireita, jotka aiheuttavat vaikeuksia tunnistaa kasvoja. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin neurologiset sairaudet ja muistihäiriöt.
https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/vinkkeja-kasvosokeudesta-karsiville/
https://bpspsychub.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1348/174866407X231001
On vaikea sanoa, voisiko ihminen unohtaa oman ulkomuotonsa, jos hän ei voisi katsoa valokuvia tai peilin kaltaisia heijastavia pintoja. Kasvojen tunnistaminen on ihmislajin evoluution kannalta elintärkeää, joten voisi spekuloida, ettei unohtamista kovin...
Kysyin asiaa tutulta ompelijalta, ja hänen mukaansa tämän tyyppiselle, käsien lämmittelyyn tarkoitetulle taskulle ei ole varsinaisesti omaa termiään. Ompelutekniikan kannalta kyseessä on "tasku sauman yhteydessä" ja taskua voisi kuvata myös ilmaisulla "saumaan upotettu rintatasku". Verkkokaupoissa myytävien takkien yhteydessä taskutyypistä tunnutaan puhuvan myös rintataskuna ja käsitaskuna, mutta nämä käsitteet voivat olla harhaanjohtavia ilman kuvaa takista.
Kysymyksessä on Martin Widmarkin David & Larissa-sarja. Sarjasta on suomennettu osat Sinisen peilin antikvariaatti, Kauhujen saari, Noidan laulu sekä Kolmastoista vieras.
Harjunpää ja kylmä kuolema (ruots. Harjunpää och kalla döden) on neliosainen televisiosarja vuodelta 1983.
Sarjaa on kuvattu Katso-lehden 1/1983 mukaan eri puolilla Helsinkiä, muun muassa Kruununhaassa sekä silloisen poliisilaitoksen tiloissa Aleksanterinkadulla.
Myös merellinen Helsinki on sarjassa vahvasti läsnä.
Emme löytäneet kuitenkaan vahvistusta sille, että sarjaa olisi kuvattu juuri Herttoniemen kartanossa.
Sarja on tälläkin hetkellä katsottavissa YLE Areenassa, josta voi tehdä lisää tunnistuksia.
Herttoniemestä kuvauspaikkana yleensä on luettavissa lisää esimerkiksi Herttoniemen kartanon sivuilta sekä elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksesta.
Quarterstaff-sanan suomenkielinen käännös on esim. WSOY:n kustantamassa Englanti-suomi-suursanakirjassa taistelusauva.
Taistelusauva-sanaa käytetään myös alan harrastuspiireissä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Quarterstaff
Englanti-suomi-suursanakirja = English-Finnish general dictionary / Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja (WSOY, 2003)
https://schranken.wordpress.com/category/taistelusauva/
https://savonmiekka.wordpress.com/
En nyt ihan tiedä, mitä tarkoitat kysymykselläsi. Kyllähän lainat pitäisi eräpäivään mennessä palauttaa. Kirjastoista löytyy kyllä sekä fysiikan että kemian kirjoja, mutta sinun kannattaisi kysyä suoraan omasta kirjastostasi, onko siellä tai muissa kirjastoissa juuri niitä kirjoja, joita sinä tarvitset.
En ole aivan varma, mitä elokuvaa tarkoitat.
Elokuva Rokkaava Bradyn perhe (The Brady Bunch Movie, 1995) löytyy DVD-levynä parista kirjastosta Suomessa, mutta ei pääkaupunkiseudulta. Voit kysyä kaukolainausmahdollisuutta lähimmästä kirjastostasi (maksullinen palvelu).
Jos kyseessä on A Very Brady Sequel (1996), jolle en löytänyt suomenkielistä nimeä, sitä ei näytä löytyvän mistään kirjastosta. Suomenkielisen nimen puuttuminen viittaa siihen, ettei siitä ole julkaistu Suomessa eikä siis ole ollenkaan saatavana suomenkielisillä teksteillä.
- Elokuvaa selvitetty käyttäen International Movie Databasea, imdb.com
- Saatavuushaut tehty käyttäen Frank-monihakua, monihaku.kirjastot.fi
Hankintaehdotuslomake löytyy Vanamo-kirjastojen kotisivuilta osoitteesta https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hankintaehdotus. Vanamo-etusivulta löydät sen esimerkiksi sivun yläreunan harmaassa palkissa olevan A-Ö -hakemiston kautta. Uutuuskirja Pillillä vai pasuunalla tilataan Hämeenlinnaan tammi-helmikuun aikana.
Etsitty kirja lienee Vikas Swarupin Nuoren naisen koetukset:
"Fiksu ja tunnollinen Sapna Sinha myy kodinkoneita Delhissä elättääkseen sairaan äitinsä ja huikentelevaisen pikkusiskonsa. Sapnan kunnianhimo ja moraali joutuvat koetukselle, kun intialainen teollisuuspohatta tarjoaa tälle imperiuminsa johtajuutta. Sapnan täytyy vain läpäistä seitsemän testiä, ja miljardiomaisuus on hänen. Mutta tie todellisiin rikkauksiin on mutkittelevampi kuin Sapna Sinha saattaa kuvitellakaan."
Hakuteosten mukaan liettualainen Balys Dvarionas näyttäisi säveltäneen yhden viulukonserton (1948), jonka sävellaji on h-molli. Concertinoa viululle C-duurissa en kyennyt löytämään. Liettuan musiikin tiedotuskeskuksen sivuilla (http://mic.lt/en/database/classical/composers/dvarionas/) olevassa Dvarionasin teosluettelossa on mainittu yksi Concertino (1972), mutta se on sävelletty jousiorkesterille eikä mitään sävellajeja ole mainittu.
Tadas Sérnas lienee tässä tapauksessa sovittaja, mutta mikä teos on kyseessä ja millainen sovitus (esimerkiksi viululle ja pianolle), jää näillä tiedoilla avoimeksi. Mutta ainakaan Sibelius-Akatemian kirjastossa ei ole mitään hakuehtoihin osuvaa Dvarionasin nuottia. Jos etsitystä teoksesta löytyy lisätietoja,...
Hei,
tuota vuoden 1982 produktiota "The Life and Adventures of Nicholas Nickleby" pystyy katselemaan YouTubesta kymmeneen osaan pilkottuna (https://www.youtube.com/watch?v=IieU_CjJK6w), joskin ilman suomenkielisiä tekstityksiä.
Mikäli haluaisi tuon 1982 version omaksi, niin silloin se löytyy parhaiten verkosta, mm. Amazonista ja Ebaysta, valitettavasti suomalaisista verkkokaupoista löytyi vain vuoden 1977 ja 2002 versiota.
Kyllä on mahdollista: Sivun http://www.helmet.fi ylävalikon Info-osiosta, pudotusvalikon kohdasta Hankintaehdotus.
Tässä vielä hankintaehdotus-sivun suora osoite:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Napsauta "pylpyrää" Helsinki-sanan edessä, täytä lomake ja lähetä.
Arvo Pärt ei kovin monta varsinaista yksinlaulua ole säveltänyt ja niissäkin, jotka on sävelletty jollekin lauluäänelle, säestyssoittimena on yleensä jokin muu kuin piano tai muu kosketinsoitin. Heikki Poroila on tehnyt luettelon Yhtenäistetty Arvo Pärt : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (2012, http://urly.fi/H0h), josta voit tarkistaa myös teosten esityskokoonpanot. Kaikkien teosten osalta alkuperäinen esityskokoonpano ei ole selvinnyt. Arvo Pärt Centren (http://www.arvopart.ee/en/arvo-part-centre/centre-information) sivuilla on myös Pärtin teosluettelo (otsikon Arvo Pärt alla > Works > Chronological). Sen mukaan hän ei ole säveltänyt yksinlauluja vuosina 2012-2015. Sivu on päivitetty viimeksi marraskuussa 2015....
Kuvauksenne sopisi Shirley Eskapan teokseen Toinen nainen - ystävä vai vihollinen? (Woman versus woman), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1985 Eeva-Liisa Jaakkolan suomentamana. Googlettamalla teoksen nimellä löydätte helposti kuvan teoksen kannesta.
Teosta on Helmet-kirjastojen varastossa yksi kappale, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne lainattavaksi.
Tietojenkäsittely löytyy UDK-luokasta 004.
Lisätietoja esim. seuraavilta sivuilta:
https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…
ja
http://www.udcsummary.info/php/index.php?tag=0&lang=fi
