Vuoden 2005-2007 eläkeuudistuksessa siirryttiin joustavaan työeläkeikään, jonka mukaan työntekijä voi päättää itse eläkkeelle jäämisensä ajankohdan 63-68 vuoden täyttämisen välisenä aikana. Työntekijän eläkelain muutoksella 69/2016, joka tulee voimaan 1.1.2017, vanhuuseläkeiän alin alkamisajankohta määräytyy kuitenkin työntekijän syntymävuoden mukaan. Ks. työntekijän eläkelain 11 §. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P11
Työantaja ei voi tuona aikana sanoa irti työntekijää iän perusteella. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin työsopimuksessa sopia 68 vuotta alemmasta eroamisiästä.
Esimerkiksi teoksessa Äimälä – Åström – Nyyssölä: Käytännön työoikeutta esimiehille (5 p, 2012) sivulla 209 todetaan seuraavasti: ”...
Kysymyksen sitaatti ei ole aivan sanatarkkaa Waltaria, mutta ajatus on selvästi peräisin hänen teoksestaan Neljä päivänlaskua: "Siksi kohdatessani ihmisiä, jotka ovat jyrkästi varmoja asiastaan ja mielipiteistään ja kaikin puolin valmiit tuomioissaan ja arvostelmissaan, luulen aina tuntevani oudon kalmanhajun heidän ympärillään."
Täsmälleen kysymyksessä esitetyssä muodossa lausahdus vaikuttaa olevan peräisin Helena Erosen rasismiaiheisesta Facebook-kirjoituksesta. (http://nyt.fi/a1441251700592)
Kysyin asiaa asiantuntijoilta eli Suomen kansallispukukeskuksesta.
He vastasivat näin:
"Tervehdys Suomen kansallispukukeskuksesta!
Suomen kansallispukuneuvoston vuonna 1991 julkaisemissa Kansallispuvun käyttöohjeissa neuvotaan, että paidan pystykaulus tuetaan pystyyn kaulaliinan avulla. Miehen kansallispukuun kuuluu neliön tai suorakaiteen muotoinen silkkihuivi.
Väriltään miehen puvun silkkihuivi voi yleensä olla musta, tumman sininen tai lämpimän punainen. Kaulaliina taitetaan kapeaksi rullaksi. Neliön muotoinen taitetaan ensin kolmioksi ja rullataan, kiedotaan paidan kauluksen ympäri edestä taakse ja päät solmitaan eteen.
Tässä yleinen ohje. Tarkempia kansallispukuihin liittyviä tietoja voi tiedustella Suomen kansallispukukeskuksesta....
Antamillasi vihjeillä löytyi joitakin kirjoja, joista osa on luokiteltu aikuisten ja osa nuorten aikuisten kirjoiksi. En tiedä, vastaako mikään ihan juuri sitä, mitä etsit, mutta tässä listaa:
Nuorten aikuisten kirjoja:
Elina Rouhiainen: Kesytön (Susiraja-sarjan 1. osa). Sarjassa on ilmestynyt neljä osaa, ja ovat fantasiakirjallisuutta, mutta niissä käsitellään antamiasi teemoja.
Estelle Maskame: Dimimy: kaipaan : did I mention I miss you?
Estelle Maskame: Diminy : tarvitsen : did I mention I need you?
Holly Smale: Matalalentoa mallitaivaalla. (Geek Girl 1.)
Holly Smale: Kohellusta korkokengissä. (Geek Girl 2.)
Aikuisten kirjoja:
Inka Nousiainen: Karkkiautomaatti
Riikka Pulkkinen: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän
Kirjat löytyvät...
Hei,
näissä teoksissa on tietoa nimenomaan kiinteistöosakeyhtiötä, yrityksen perustamista ja toiminnan kannalta keskeistä lainsäädäntöä koskien.
Furuhjelm: Yhtiöjärjestysmallit (2011)
Suulamo: Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön tilinpäätösmalli (2014)
Tomperi: Yritysverotus ja tilinpäätössuunnittelu (uusin painos vuodelta 2018, vanhempiakin painoksia saatavana)
Villa: Henkilöyhtiöt ja osakeyhtiö (2018)
Yrityksen perustamisopas (2017)
Asunto-osakeyhtiölaki (2016)
Asunto-osakeyhtiölaki, kommentaari (osat 1-3)
Airaksinen: Osakeyhtiölaki (2010)
Verkon kautta on vapaasti luettavissa pari opinnäytetyötä, jotka voivat olla myös hyödyllisiä
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/72865/Onkamo_Niina.pdf?se…
https://www.theseus....
Lähes kaikkiin kouluihin Oulussa toimittaa ruoat Oulun Serviisi, jonka palvelutuontantopäällikkö Pauliina Värttö (p. 050 3448635) vastaa ruokalistoista. Ateriatuotantosuunnittelija Jani Hirvonen laatii käytännössä ruokalistat.
Lukijan kommentista saimme tällaisen ehdotuksen: Ehdottaisin Kristiina Vuoren romaania Filippa, joka kertoo Flemingin suvusta 1500-luvulla. Klaus Fleming esti Filippa-sisarensa kihlauksen. Kirja antaa ymmärtää, että Klaus itse katseli sisartaan sillä silmällä ja siksi Filippa pelkäsi ja vihasi veljeään.
Laulu "Varis-leikki" alkaa: "Puuss' istuvi varista viisi tai kuus', He laulavat lapsilleen näitä". Laulun on tehnyt Sofie Lithenius (1847-1926), tosin nuotissa lukee laulun nimen alapuolella: "Vanhan laulun mukaan". Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansako[u]luja ja lastentarhoja varten. Ensim[m]äinen vihko" (osaksi mukaellut, osaksi säveltänyt Sofie Lithenius, Otava, 1892, s. 16-17). Lauluun on myös leikkiohje. Leikkiin osallistujat on jaettu äiteihin ja tyttäriin ja yksi leikkijöistä on Missi (tai Misse), joka laulaa tuon "tu tuu" -osuuden. Nuotissa on laulun melodia ja suomenkieliset sanat. Sofie Litheniukselta on ilmestynyt myös ruotsinkielinen nuotti "Små sånger och lekar för...
Kun tulostaa vain mustaa tekstiä, väritulostimen muut värit eivät kulu, kunhan huomaa asetuksissa/määrityksissä valita "mustavalkoinen/vain musta muste"-vaihtoehdon. Mustaa saadaan myös värillisten musteiden sekoituksena ja tavallisesti väritulostimet käyttävätkin kaikkia värikasetteja, ellei käyttäjä mustavalkoisia dokumentteja tulostaessaan nimenomaisesti säädä laitettaan käyttämään vain mustaa väriä.
L. Onerva on kirjoittanut todellakin kaksi Ihminen -nimistä runoa. Ensimmäinen ilmestyi kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910) ja se alkaa sanoilla
Mikä olen? Tähdenlento
Luojan ikuisessa yössä,
tomujyvä aavan aineen
lakkaamattomassa työssä.
Toinen ilmestyi kokoelmassa Murattiköynnös (1918) ja se alkaa näin:
Tavoittaa tyhjyys jumal-ajatuksen
kuin tähdenlennon ikikierroltaan,
Leimahtaa siivet liekkiin lentäväisen,
mi tuhaks raukee tulen saatuaan:
Kielitoimiston mukaan oikea muoto on "alta sillan", missä silta tarkoittaa lautalattiaa. Tontut siis tulevat lattian alta
https://www.kielikello.fi/-/hyvaa-joulua-kielitoimistosta-
Kouvolan Sanomat löytyvät mikrofilmeinä Kouvolan pääkirjastosta. Näin korona-aikaan asiakkaat kyllä joutuvat käyttämään mikrofilmin lukulaitetta omatoimisesti.
Seura-lehteä näyttäisi löytyvän yliopistojen kirjastoista. Jos tiedät artikkelin, jonka haluat, saat sen kaukopalvelun kautta artikkelikopiona. Saattaa olla ettei kokonaisia lehtiä kaukolainata. Kaukopalvelu on maksullista.
Ainakin säästö- ja osuuskassan kautta sai ostettua vakuutuksia 1960-luvun Jaalassa. (Salminen, Esko: Jaalan historia, 2004.) Eduskunnan kirjastosta löytyy teos: Männistö, Väinö; Karvinen, Ismo: Valkealan-Jaalan vakuutusyhdistys 1878-1978, 1978.
"Ei lainata" tarkoittaa sitä, että kyseinen aineisto pidetään kirjastossa, jossa sitä voi käydä tutkimassa, lukemassa tms. Sitä ei siis lähetetä minnekään vaan se on aina paikalla. Tilaaminen kirjastosta toiseen ei ole mahdollista.
Kirjastot voivat tilata maakuntakirjastoista sekä tieteellisistä kirjastoista omille asiakkailleen kaukolainaksi sellaista materiaalia, mitä omista kokoelmista ei löydy. Maakuntakirjastot, kuten Lappeenrannan maakuntakirjastokin,lähettävät muille kirjastoille omaa aineistoaan pyydettäessä. Kaukopalvelu toimii kirjastojen välillä eli esim. Kuopion kirjaston asiakas tekee kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossaan ja kirjasto pyytää aineiston jostakin toisesta kirjastosta. Kirjastot eivät lähetä aineistoa suoraan asiakkaalle. Kaukopalvelu on maksullinen palvelu, meillä siitä peritään tällä hetkellä 2-7 euroa tilauspaikasta riippuen. Ulkomailta tilattaessa hinta on 10-30 euroa tilauspaikasta riippuen.
Kirjaa on aikuisten osastolla vapaana ja varastossakin pari kappaletta. Lisäksi lähikirjastoista löytyy vapaita kappaleita.
Näet itse kirjan tilanteen osoitteessa http://weborigo.lappeenranta.fi tai kirjaston kotisivut osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto -> Aineistohaku.
Jos haluat, että kirja varataan sinulle, ilmoita sähköpostitse (kirjasto@lappeenranta.fi) tai puhelimella 05-6162341.
tiistaina 12.12.1961
• aurinko nousi klo 9:25 ja laski klo 14:54
• joulukuun keskilämpötila Helsingissä: -3,5 astetta, Oulussa -9,8 astetta
• Suomen Pankin 150-vuotisjuhlat, pääjohtajana toimi tuolloin Klaus Varis
• suosituinta musiikkia:
The Marvelettes Please Mr. Postman (myöhemmin Beatles teki tämän tunnetuksi
Gene Pitney Hello Mary Lou
Rolling Stones Little red rooster
Maikki Länsiön ja Esa Saarion esittämä Hottentottilaulu
Punakaartilaisten hauta on Kaupintie 22:n ja Tinatie 2:n välistä lähtevän ulkoilutien ja sähköradan vierellä, kukkulan alarinteellä. Paikalla on vuonna 1996 paljastettu muistolaatta, jossa teksti 24 haudatusta punakaartilaisesta, jotka kuolivat 12.4.1918.
Helsingissä oli vuonna 1918 Englannin kuninkaallisen laivaston neljä E-luokan sekä kolme C-luokan sukellusvenettä. Välttääkseen alusten joutumisen saksalaisten käsiin, brittikomentaja tuhosi veneensä räjäyttämällä ne Harmajan edustalla 4.4.1918.
Lähteet: Antero Rautio: Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset ( Karisto, 1998)
Markku Melkko: Suomen sukellusveneet ( Minerva, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472266__Santero%20rautio_…
Tapiolan kirjastossa toimii lukukoira Börje. Hän on vielä "lomalla". Seuraavan kerran hänet tavoittaa Tapiolan kirjastosta Espoo-päivänä 31.8. kello 10-12.
Börjen vakituiset vastaanotot alkavat syyskuussa. Hän on tavattavissa joka päivä parittomilla viikoilla kello 15-17 Tapiolan kirjastossa.
Tapiolan kirjaston neuvonnasta voi tilata ajan Börjelle puh. 09 81657300.
Näitä lehtiä ei ole tuolta ajalta selailtavissa tai haettavissa verkon kautta. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa Vasabladet ja Vaasan-lehti mikrofilmirullina ja/tai fyysisinä sanomalehtinä. Voit tulla lukemaan ko. lehtiä pääkirjaston lehtilukusaliin ja etsiä tietoa tapahtumasta.
Helsingin Sanomia ei säilytetä Vaasassa mutta halutessasi voimme kaukolainata sinulle vuoden 1957 Hesaria mikrofilmirullina.
Verkon kautta asiasta löytyi vielä Herald Journalin artikkeli
http://news.google.com/newspapers?nid=1876&dat=19570505&id=tGosAAAAIBAJ…
