Euroopan Unionin tuomioistuimeen ym. eu-elimiin valittamisesta löytyy tietoa tältä sivustolta http://www.eurooppatiedotus.fi/Public/default.aspx?contentid=92704 .
Mikkelin kaupunginkirjastossa on niukasti tätä aihettä käsittelevää, ajankohtaista kirjallisuutta. Lisätietoa kannattaa kysyä Eurooppatiedotuksen tietopalvelusta http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37781&content… . Kysymyksen voi esittää kohdassa Kysy meiltä.
Luultavasti on todettu, että aikaisempi periaate jonka mukaan jokainen erillinen seurakunta oli täysin itsenäinen, ei välttämättä kaikissa tilanteissa ole osoittautunut tarkoituksenmukaisimmaksi.
Käytännön hyötynä on ainakin se, että Avioliittolain 14 § mukaan oikeus vihkiä avioliittoon voidaan myöntää vain rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle. Helluntaiseurakuntien perinteinen yhdistysmuoto ei olisi antanut tähän mahdollisuutta.
Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat voivat anoa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä taloudellista avustusta, määräraha on yhteensä ollut vuosittain 200 000 euroa.
Helluntaikirkko on saanut tästä seuraavia avustuksia:
2009 - 21 508 euroa
2010 - 22 079 euroa
2011 - 27 937 euroa
2012 - 25 825 euroa
2013...
Kyseinen sitaatti on Gustave Flaubertin kirjeestä "Madame X:lle" vuodelta 1853. Kirje sisältyy kokoelmaan Correspondance (1850-1854). Lausahdus löytyy teoksen sivulta 214.
Ranskaksi kommentti kuuluu näin: "Ah! cela rend modeste de voyager; on voit quelle petite place on occupe dans le monde."
https://archive.org/details/correspondance02flauuoft
Kävin läpi HelMet-tietokannan tarjontaa ja löysin vain yhden kirjan, joka näyttää olevan tarjolla kysyjän kaipaamassa neljässä formaatissa. Kyseessä on Arto Paasilinnan romaani Kylmät hermot, kuuma veri (Heisses Blut, kalte Nerven). Se on tarjolla molemmilla kielillä sekä paperi- että äänikirjana.
Yleisesti ottaen voi todeta, että äänikirjoja julkaistaan lähinnä kaunokirjallisuudesta. Saksankielisistä äänikirjoista HelMet-tietokannassa vain muutama voidaan laskea tietokirjallisuuden piiriin.
Heikki Poroila
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan eteläafrikkalaiselta kirjailijalta Bessie Headilta (1937 - 2007) on luettavissa suomeksi ainoastaan yksi teos, Maru (suom. Kristiina Drews, Kääntöpiiri, 1988).
Teoksessa Ellen Kuzwayo: Sano minua naiseksi (suom. Kaija Anttonen, Naistenkulttuuriyhdistys, 1987) on Bessie Headin kirjoittama esipuhe.
https://finna.fi
http://thuto.org/bhead/html/
Vuoden 2005-2007 eläkeuudistuksessa siirryttiin joustavaan työeläkeikään, jonka mukaan työntekijä voi päättää itse eläkkeelle jäämisensä ajankohdan 63-68 vuoden täyttämisen välisenä aikana. Työntekijän eläkelain muutoksella 69/2016, joka tulee voimaan 1.1.2017, vanhuuseläkeiän alin alkamisajankohta määräytyy kuitenkin työntekijän syntymävuoden mukaan. Ks. työntekijän eläkelain 11 §. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P11
Työantaja ei voi tuona aikana sanoa irti työntekijää iän perusteella. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin työsopimuksessa sopia 68 vuotta alemmasta eroamisiästä.
Esimerkiksi teoksessa Äimälä – Åström – Nyyssölä: Käytännön työoikeutta esimiehille (5 p, 2012) sivulla 209 todetaan seuraavasti: ”...
Heinolan kirjastossa ei ole Heikki Asunnan runoja, mutta Lahden pääkirjastossa on alla luetellut kokoelmat:
- Valikoima runoja
- Valitut runot
- Ruuhenveistäjä
- Syysmaanantai
- Vedenjakajalla
- Mastolyhty
- Metalliseppele
- Mustaa ja kultaa
- Kolmen teinin lauluja
Voit saada kirjat Lahdesta Heinolan kirjastoon tekemällä varaukset Lastu-verkkokirjaston kautta tai pyytämällä henkilökuntaa kirjastossa tekemään varaukset. Alla linkki varausohjeeseen:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101825
Pahoittelut kesäaukioloaikojen aiheuttamasta häiriöstä! Tällaisissa tapauksissa kirjasto yleensä ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja tiedustelee, mistä hän haluaa varauksensa noutaa. Jostakin syystä näin ei ole tässä tapauksessa kuitenkaan käynyt. Suosittelen ottamaan yhteyttä lähimpään avoinna olevaan Helmet-kirjastoon joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse. Esimerkiksi Munkkiniemen kirjaston henkilökunnan tavoittaa numerosta 09 31085033. Hyvää kesää!
Myöhästymismaksu on 20 senttiä kirjalta vuorokaudessa. Jos kirjat palautetaan seitsemän vuorokautta myöhässä, kertyy niistä myöhästymismaksuja siis yhteensä 2,80 €.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Marquis_de_Sade:_Justine löytyvän englanninkielisen Wikipedian artikkelin mukaan elokuva julkaistiin sensuroituna. Siitä näyttää kuitenkin löytävän myös pätkimätön versio. Meillä kirjastossa sitä ei näytä olevan, mutta netistä löytää ostovaihtoehtoja esimerkiksi laittamalla Googleen hakulausekkeen ”Marquis de Sade: Justine” ”dvd” ”uncut”. Sitä löytyy ihan suomenkielisillä tekstityksilläkin.
Kirjasta on tehty myös elokuvaversio nimellä ”Cruel Passion”. Sitä löytyy ostettavaksi Googlesta hakulausekkeella ”Cruel Passion” ”dvd”.
Tarkoittanet vuonna 2016 Teemalla esitettyä ranskalaista dokumenttielokuvaa Dadaismin aikakausi (Viva Dada, 2016). Dokumentista ei valitettavasti ole tehty tallennetta lainattavaksi, eikä se ole enää katsottavissa Areenassa.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive ohjelmasta.
https://palaute.yle.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
Lähettämässänne linkissä http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/yleen.html on jo paljon tietoa em. sukunimien taustoista.
Lisätietoja http://se.namespedia.com . Tämän sivuston mukaan esimerkiksi Alen on irlantilaista alkuperää, Kylen taas skottilaista.
http://www.surnamedb.com/Surname/Alen
Lisätietoja kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Ely-keskuksen sivuilla kerrotaan, että "[k]alastusta valvovat kalastuksenvalvojat, poliisi, kalastusviranomaiset, rajavartiolaitos ja Metsähallituksen erävalvojat ja tulli." Näistä ilmoittaisin ensisijassa kalastuksenvalvojalle jo senkin takia, he saisivat tietoonsa nämä ja sen mukaan osaavat kohdentaa valvontaa. He voinevat ottaa tarvittaessa yhteyttä poliisiin tai muihin viranomaisiin. Kalastuksenvalvojaanhan voi olla luonnollisesti yhteydessä ei-akuutistikin ja kertoa havainnoistaan ja vaikkapa sopia, miten toimit, kun on akuutti tilanne.
Tietysti poliisiinkin voi ola suoraan yhteydessä, onhan kyseessä kuitenkin rikosnimike, johon heillä on velvollisuus puuttua. Konsultoin tuttavaani ja hänen mukaansa alan...
Vuosaaren kirjastossa on tällä hetkellä useita koneita vapaana. Aikaa ei tarvitse varata, mutta varaamalla varmistat, että saat koneen käyttösi silloin, kun tarvitset. Voit varata koneen verkossa tai soittamalla kirjastoon. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, varaaminen käy helposti alla olevasta linkistä löytyvässä ajanvarausjärjestelmässä. Pistäytymiskoneille ei voi varata aikaa.
Voit tallentaa tiedoston muistitikulle tai lähettää sen sähköpostiisi ja tulostaa tiedoston siitä.
https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Vuosaaren kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Yhteystiedot
Oheisessa linkissä todetaan, että voiton tuottaminen osakkeenomistajille on yleensä osakeyhtiön tarkoitus pitkällä aikavälillä. Tähän sisältyy myös osan voitosta sijoittaminen investointeihin, joitten tarkoituksena on tuottaa voittoa osakeyhtiölle pitkällä aikavälillä, ei pelkästään yksittäiselle osakkeenomistajalle lyhyellä aikavälillä. Näin ollen kurssin lasku heikentää pitkän aikavälin tavoitetta ja kurssin nousu parantaa sitä. Lisätietoja oheisesta linkistä.
https://www.minilex.fi/a/voiton-tuottaminen-osakeyhti%C3%B6n-tarkoituksena
Suomen Pankin ekonomisti täydensi vastausta lisäksi seuraavasti:
”Yhtiön etu” voi olla hankala käsite, ja menee melko filosofiseksi. Voiko yhtiöllä, joka ei ole tietoinen toimija, olla jokin...
Gambinasta on kyselty palvelussa samoin sanoin ennenkin, aivan hiljattain vieläpä: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-gambinasta-mita-tahansa-tietoa?language_content_entity=fi
Altian asiakaspalvelijan mukaan (chat-keskustelu 27.2.2020) Gambinaa on valmistettu 30-luvulta lähtien Rajamäen tehtaalla, joka oli ennen Alkon omistuksessa. Suurin osa juoman ainesosista (ainakin vermutti) tulee ulkomailta, mutta valmistus on edelleen rajamäkeläistä. Valitettavasti Altian arkistoistakaan ei löytynyt juomasekoituksen tuotekehittäjien tietoja. Myös Hotelli- ja ravintolamuseon tiedoissa on Gambinan kohdalla aukko (sähköposti 28.2.2020).
Gambina ilmestyi Alkon hyllyille heti kieltolain kumoamisen jälkeen (1932). Kieltolaki oli vaikeuttanut...
Lahden kaupungin metsätoimi on asentanut puuveistoksia metsäalueille asukkaiden iloksi vuosia sitten. Nykyään toiminta on valitettavasti lopetettu kokonaan.
Niitä on eri puolilla kaupunkia:
Teivaa, susi
Mukkula, metso
Pesäkallio, ilves
Karisto, kärppä
Liipola, mäyrä
Tonttila, kettu
Kytölä, ahma
Keijupuisto, liito-orava
Lisäksi Salpausselän luonnonystävät on asentanut Urheilukeskuksen ympäristöön karhuveistoksen ja ketun.
Lahden ympäristöpalvelut on myös asentanut pari veistosta Tapanilan maastoon.
Ainakin ns. perhelenkin varrelta niitä löytyy.
Tulostettavat asiakirjat voi siirtoa varten tallentaa johonkin pilvipalveluun, muistitikulle tai lähettää itselleen omaan sähköpostiinsa.
Pilvipalvelujen ja sähköpostin käytössä tarvitset tulostimen lisäksi kirjaston tietokonetta. Muistitikulta monet tulostimet osaavat tulostaa suoraan pdf-tiedostoja.
Monia asiakirjoja voi laatia myös suoraan netissä esim. kelan ja verottajan sivuille, jos käytössäsi ovat nettipankkitunnukset.
https://yle.fi/aihe/digitreenit
Pilvipalveluista
Viranomaisille toimitettavista asiakirjoista.
Latinaa on lausuttu eri aikoina ja eri paikoissa hieman eri tavoin. Ei voida sanoa, mikä näistä tavoista olisi se oikea tapa lausua latinaa. Klassisessa latinassa c-kirjain lausuttiin aina k:na. Myöhemmässä latinassa c-kirjain taas voitiin lausua i-, e- ja y-kirjaimien sekä ae- ja oe-diftongien edellä hieman s-kirjaimen tapaan.
Nykyisin eri maissa on omia ääntämissääntöjään. Näin ollen esimerkiksi ranskalainen latinan harrastaja saattaa ääntää latinaa eri tavalla kuin suomalainen, englantilainen tai norjalainen. Suomessa latinan c-kirjain opetetaan lausumaan klassisen latinan tapaan k:na.
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik.
Muistelemasi kirja voisi olla Tiina Lehtinevan Piparminttupoika (Aikamedia 2011), vaikka kaikki yksityiskohdat eivät täsmääkään.
Kirjassa 19-vuotias Lotta on sairaalassa syöpäleikkauksen jälkeen. Hän tutustuu Jooa-nimiseen poikaan, joka tuo sairaalaan Lotan lempimakeisia, piparminttukarkkeja. Kirjan kansi on punavalkoraidallinen, keskellä sydän.
