Vanhoista lastenkirjoista tulee mieleen Anni Swanin kirjat esim. Iiris rukka ja Tottisalmen perillinen. Klassikkoja ovat Oiva Paloheimon Tirlittan ja Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Burnettin Pikku prinsessa. Uudempia lastenkirjoja, joissa koti-ikävä aiheena, on Kerstin Johansson i Backen Näkymätön Elina ja kuvakirjoista Liisa Kallion Lentävä talo . Aikuisten romaaneissa koti-ikävä on teemana monessa sota-aikaan liittyvässä teoksesssa. Iris Kähärin, Laila Hirvisaaren, Eeva Kilven kirjat ja Heikki Hietamiehen Äideistä parhain voisivat olla esimerkkeinä tuosta ajasta. Nykypäivän koti-ikävä liittyy maahanmuuttoon, mistä aiheesta löytyy runsaastikin kirjallisuutta. Majaneh Bakhtiarin kirjat kertovat maahanmuuttajista Ruotsissa,...
Kirjaston Adobe-palvelin on nurin. Ota yhteyttä tukeen ja ilmoita tämä virheilmoitus. Kirjojen lataaminen laitteelle ei onnistu ennen kuin palvelin on nostettu. Selainlukeminen onnistuu ja selainlainan voi muuttaa ja ladata myöhemmin laitteelleen, kun palvelinongelma on ratkaistu.
Satakirjastojen aineistorekisteristä https://www.satakirjastot.fi/web/arena löytyvät mm. seuraavat kirjat, joissa käsitellään Saint-Exuperyn teoksia ja elämää:
Saint-Exupéry, Antoine de: Lento Arrasiin; Saint-Exupéry, Consuelo de:
Ruusun muistelmat; Triebel, Claas: Pikku prinssin viimeinen lento : mitä tapahtui Antoine de Saint-Exupérylle 31.7.1944; Webster, Paul: Antoine de Saint-Exupéry : pikku prinssin elämä
HelMet-sivustolla annetaan tällainen ohje: "Jos et pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, käytä perinteistä aineistohakua osoitteessa luettelo.helmet.fi." Olen saanut sellaista palautetta asiakkailta, että uusiminen onnistuu siellä.
Voit myös käydä lähikirjastossasi. Henkilökunta voi uusia lainat kirjastokortistasi.
Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Klikkaa valitsemaasi kirjastoa ja valitse sieltä yhteystiedot. Henkilökunta uusii lainat myös puhelimitse.
Kirja "Kylä kahden veden välissä : Rieponlahden - Virmaanrannan kyläkirja" (2001) löytyy Kuopion kaupunginkirjastosta Karttulan lähikirjastosta sekä Varastokirjastosta. Kirjan voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Nimellä Urho Kaleva Kekkonen löytyy vuodelta 2000 Valtteri Majavakosken runokirja. Kekkosesta saattaa löytyä runoja toki muistakin kokoelmista. Jospa joku palstamme lukijoista osaisi vinkata lisää runokirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1390277__Smajavakoski__Ori…
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy veneilyseurojen historiikkeja ja muutakin aiheeseen liittyvää. Asiasanoina on käytetty sanoja veneily (and) historia:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX6TKC8LHURVM558J756IHE9K1L9PMK1G…
Muutama lehtiartikkeli löytyi myös:
- Oikkonen, Markku
Oi niitä kilpaveneaikoja: Nopeat huviveneet yleistyivät Suomessa 60-luvulla (Vene 2012, nro 12, s, 74-78)
- Salkola, Klaus
Sähköiset laitteet helpottavat veneily arkea: elektroniikka mullisti veneilyn. Veneilyelektroniikan kehitys 1970-luvulta lähtien (Kippari,
2015, nro 5, s. 58-63)
Vene-lehti on Helmet-kirjastojen Pasilan kirjastossa vuodesta 1970-alkaen. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1966, joten ensimmäisiä vuosia ei meillä ole.
Lehden...
Ilmaisu "lähiomainen" ei tässä asiassa ole riittävän täsmällinen käsite. Tekijänoikeuslain mukaan teoksella - tässä tapauksessa runolla - on aina joku oikeudenhaltija, kunnes oikeus raukeaa 70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta.
Lupa täytyy siis saada siltä, joka on perintönä saanut kuolleen oikeudet. Yleensä kyseessä on ns. perikunta, paitsi jos perijöitä on vain yksi. Lupa täytyy immateriaalisissa oikeuksissa saada kaikilta perillisiltä, jos heitä on useampia. Kun ei voida varmuudella tietää, minne oikeudet ovat menneet, pelkästään kuuluminen lähiomaisiin ei takaa perintöoikeutta. Kaikki riippuu yksityiskohdista. Voin arvioida asiaa tarkemmin, jos saan yksityiskohtaisempia tietoja.
Sillä, julkaistaanko runot kustannettuna tai...
Suomeksi pitäisi kirjoittaa "Syynä oli se, että liian paljon ihmisiä oli tuppautunut pienelle alalle, eikä rakennelma kestänyt heidän painoaan."
"Kun" viittaa ajalliseen suhteeseen (esim. "Laiva lähti, kun viimeinenkin matkustaja oli päässyt kannelle."), ei kausaaliseen suhteeseen, jollainen tässä esimerkkilauseessa on kyseessä. Lasten puhekielessä sanaa "kun" käytetään usein myös kysyjän lauseen tyyppisesti, esimerkiksi "Miksi ette halua Villeä mukaan? No kun se haluaa aina määräillä kaikkia muita!". Kirjakielessä sama kirjoitettaisiin "No koska hän haluaa aina...".
Alkuperäisen virkkeen kaksi viimeistä sanaa muuttaisin, koska ihmisiin ei normaalisti viitata sanalla "ne" vaan "he". Possessiivisuffiksi ("heidän painoaan") kuuluu...
Olisikohan kyseessä Aagot von Troilin (os. Aagot Marie Rasmussen, s. 12.12.1900 Tampere) teoksesta Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta. Teos on ilmestynyt suomeksi 50-luvun alussa Aila Nissisen kääntämänä. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy teoksesta kuvailu, jonka perusteella kyseessä olisi etsimäsi kirja.
Teos löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, joten voit tehdä siitä kaukopalvelupyynnön oman kirjastosi kautta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Perintökaari ei vaadi tiettyjä vaatimuksia perunkirjoitusten uskotuilta miehiltä, mutta näiden tulee olla täysivaltaisia ja oikeustoimikelpoisia.
Lisää tietoja aiheesta on mm. Aulis Aarnion Perunkirjoitusopas -kirjassa.
Kauko on Jope Ruonansuun uudelleen sanoittama versio Juice Leskisen sävellyksestä Hauho. Vuonna 1992 julkaistussa laulussa Ruonansuu ruotii rempseään tyyliin lama-ajan poliittisia käänteitä: Ei ole helppoa olla keskosen / on ulos nauranut Mauno ja Esko sen.
Keskonen viittaa todennäköisesti valtakunnanoikeudessa käsiteltyyn ns. koplaustapaukseen, jonka seurauksena kauppa- ja teollisuusministeri joutui eroamaan kesken kauden. Tärkeintä sanavalinnassa on silti saattaunut olla luoda tehokas riimi säkeen "Esko sen" kanssa. Tiukan riimittelyn malli tulee suoraan Juice Leskisen alkuperäisestä Hauho-tekstistä.
Katso esimerkiksi Juha Seppälän romaanit Paholaisen haarukka (2008) ja Sankariaika (2018), Kjell Westön Leijat Helsingin yllä (1996) tai Hanna-Riikka Kuisman romaani Kerrostalo (2019). Lisää luettavaa löytyy esimerkiksi Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen termipankin kautta, katso
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:metafiktio
Varmaan kyse on vain siitä, mitä on tottunut katselemaan ja tunnistamaan.
Esimerkiksi univormupukuiset ihmiset näyttävät monista hyvin samanlaisilta, mutta itse univormua käyttävät erottavat kaltaisensa tarkasti. Samoin vauvat näyttävät vieraan silmin samankaltaislta, mutta ovat läheisilleen selvästi itsensä näköisiä.
Kyse voi olla myös siitä, miten olemme tottuneet muita huomioimaan. Monesti palveluammattilaiset esim. tarjoilijat, myyjät ja hoitohenkilökunta jäävät niin vähälle huomiolle, että hetken päästä heitä on vaikea erottaa toisistaan. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yle-testasi-toimittaja-paasi-sisaan-muun-muassa-suomen-pankkiin-nayttamalla-tikkaita-kulunvalvonnassa/800385/
Paitsi tottumattomuudesta ja voi...
Kohta löytyy Kalevalasta runosta 15, 369 säkeestä alkaen, vuoden 1849 Kalevalassa teksti on muodossa
kusta luu luhoksi mennyt,
siihen luuta luikahuta,
kusta liikkunna lihoa,
siihen liittele lihoa,
sijallensa siunaele,
asemellensa aseta:
luu luuhun, liha liha'an,
jäsenet jäsenihinsä!"
Kalevalasta on monia eri versioita, ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1835, mutta myöhemmin Kalevalasta on tehty lukuisia mm. kouluun työstettyjä lyhenneltyjä ja selkosanaisia versioita, http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=10&s=79&l=1
1835 Kalevalasta tuo tekstin kohta puuttuu vielä kokonaan (8. runo, säkeet 227-235). Tarkastin kohdan useista kouluille lyhennellyistä Kalevaloista, mutta en löytänyt tätä tekstimuotoa. En...
Gambinasta on kyselty palvelussa samoin sanoin ennenkin, aivan hiljattain vieläpä: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-gambinasta-mita-tahansa-tietoa?language_content_entity=fi
Altian asiakaspalvelijan mukaan (chat-keskustelu 27.2.2020) Gambinaa on valmistettu 30-luvulta lähtien Rajamäen tehtaalla, joka oli ennen Alkon omistuksessa. Suurin osa juoman ainesosista (ainakin vermutti) tulee ulkomailta, mutta valmistus on edelleen rajamäkeläistä. Valitettavasti Altian arkistoistakaan ei löytynyt juomasekoituksen tuotekehittäjien tietoja. Myös Hotelli- ja ravintolamuseon tiedoissa on Gambinan kohdalla aukko (sähköposti 28.2.2020).
Gambina ilmestyi Alkon hyllyille heti kieltolain kumoamisen jälkeen (1932). Kieltolaki oli vaikeuttanut...
Satakunnan Kansan vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna mm. Porin kaupunginkirjastosta, josta niitä saa kaukolainaksi. Kysy lainausmahdollisuutta lähikirjastostasi. Digitaalisessa muodossa 1960-luvun lehtiä ei ole.
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud.
Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi.
Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501
