Väinö Mäkelän runo Pikku miehen sadepäivä ilmestyi alun perin Mäkelän toimittamassa valikoimassa Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949). Sen voi löytää myös sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) sekä ala-asteen äidinkielen oppikirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953).
Etsitty Riivaajien katkelma löytyy kolmannen kirjan seitsemännen luvun toisesta jaksosta.
Lea Pyykön suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kaikkein työläintä on elää elämä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 2, Kolmas osa, Seitsemäs luku, II, s. 329 – Karisto, 1982)
Ida Pekari puolestaan on kääntänyt sen näin: "Ei mikään ole vaikeampaa kuin elää elämäänsä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 3, Seitsemäs luku, II, s. 292 – Otava, 1928)
Otavan vuonna 1979 julkaisemasta Riivaajien kolmiosaisesta laitoksesta etsitty kohta näyttää puuttuvan lähes kokonaan painoteknisen kömmähdyksen vuoksi:
- Ystäväni, olen valehdellut koko elämäni ajan, silloinkin kun puhuin totta. En koskaan ole puhunut totta totuuden itsensä vuoksi, vaan aina omaa...
Löysin runon usasuomeksi sivustolta. Runo näyttäisi olevan Aulis Murron tekemä, vaikka tyyli muistuttaa hieman Eino Leinoa. Linkki sivustolle.Myös Birgitmummu.fi sivustolla tekijäksi mainitaan Murto. Linkki sivustolle
Neito ja ylioppilas on Maaritin esittämä, Sami Hurmerinnan säveltämä ja Heikki Salon sanoittama ”balladinomainen” kappale vuodelta 1998.Kappale on ilmeisen koskettava. Muun muassa Ilkka Alanko on vaikuttavasti versioinut Maaritin kappaleen ”Vain elämää” ohjelmassa (Kausi 2. 2013). Kappale kuultiin myös ”Elämäni Biisin” pyhäinpäivän erikoisjaksossa ”Oodi muistoille, kiitollisuudelle ja toivolle” (6.11.2021). Irinan esittämä ”Neito ja ylioppilas” oli Sirkku Peltolan Elämän Biisi, jonka taakse kätkeytyvässä tarinassa päädytään sekä synnytysosastolle että ensiapuun. Kappaleen sanoittaja Heikki Salo on Sirkku Peltolan puoliso. Niin joitakin yhtymäkohtia elävään elämään laulun tarinan taustalla saattanee olla.
Kyseessä saattaisi olla Hytyrypykkä (Phlebia tremellosa)(myös Merulius tremellosus ja Phlebia imbricatus) Linkki 3D malliin.Kuvia myös sivulla lajit.fi.Lajinmääritystä kannattaa vielä tarkistaa esim. Lajit.fi Foorumilta, Suomen sieniseurasta tai Pertti Salon Suomen sienioppaasta.
3D-tulostus on ainakin toistaiseksi ilmaista Espoon kaupunginkirjastossa. (25.1.2022)
Tulostimen voi varata osoitteessa varaamo.espoo.fi. Tulostimia on Sellon, Tapiolan, Omenan, Soukan ja Entressen kirjastoissa. Tuon kokoiseen tulostukseen kannattaa varata vähintään 10 tuntia.
Nuottia Pentti K. Vilppulan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen Kurjet saapuvat ei valitettavasti ole julkaistu missään lainattavassa nuottijulkaisussa. Ainoa nuotti kappaleesta on tutkittavissa Musiikkiarkiston tiloissa eikä aineistoa kaukolainata eikä siitä toimiteta kopioita.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4611352
Kyseinen sävelmä on morsiuskuoro Richard Wagnerin Lohengrin-opperasta. Se alkaa sanoilla Treulich geführt ziehet dahin. Siitä on olemassa kaksi suomennosta: Jalmari Finnen Hääkammioon vuodelta 1920 sekä uudempi Erkki Pullisen Nyt naimisiin.
Finnen suomennos on tekijänoikeuksiltaan vapaa ja se löytyy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta. (Linkki alla). Tekstin saa esille valitsemalla Finnen suomennokset-valikosta.
Wagnerin morsiuskuoron tiedot Laura-tietokannassa.
Pullisen teksti on tekijänoikeuden alainen. Jos haluaa käyttää sitä, luvan voi hankkia Teostosta.
Kyseessä oleva pelitalo näyttää olevan tanskalainen pelitalo SAVANNAH Entertainment. Heidän ajan tasalla oleva verkkosivu löytyy täältä - Bille Trille Wacky Woods - SAVANNAH Entertainment. Heidän nykyinen projekti liittyy kahteen muuhun hahmoon, kaksosiin Bille ja Trille (Suomeksi Ville ja Lilli). Näihin kahteen liittyvät pelit löytyvät sovelluksina puhelimella tai tabletilla (esimerkiksi - Bille & Trille – Google Play ‑sovellukset). Nämä löytyvät viidellä eri kielellä jossa myös on puhetta (Englanti, Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja).
Tästä löytyy lista aiemmista peleistä - Releases - SAVANNAH Entertainment. Pelitalo on muun muassa myös tehnyt Rasmus-Nalleen ja Viidakkovekara Juusoon-liittyviä pelejä. Listalta löytyy myös Dennis...
Voisiko kyseessä olla Lastenkamarin riimejä ja loruja / Maija Lindgrén, Satukustannus 1988. Kirjassa Uni-runon kuvituksessa näyttää kuin lehmä hyppäisi kuun yli.
Kirsi Kunnaksen riimittelemässä Hanhiemon iloisessa lippaassa on loru Pimpula pampula, jossa lehmä loikki yli täysikuun.
Yksi muu kirja, joka sopisi kuvaukseen on Lehmä, joka tahtoi lentää / Paul Brett Johnson, mutta se on ilmestynyt vasta vuonna 1994, Lasten parhaat kirjat -kustantamo.
Nämä kirjat ovat Helmet-kokoelmissa https://www.helmet.fi/fi-FI.
Tästä tulee mieleen tunnussävelmä televisioelokuvasta Koko kaupungin Vinski (1969). Musiikki on Kari Rydmanin ja sanat Pertti Reposen: "Ken voi juosta halki Hömpstadin / viiteen minuuttiin ja allekin / ken on hulivili kaupungin / ... Hei hei ihmisille Hömpstadin / hei hei hulivili kaupungin / hei hei tiedät ketä tarkoitin / ... " Laulun ensimmäiset säkeistöt kuullaan elokuvan alussa (0:00–0:45) ja viimeiset sen lopussa (38:10–38:55) ennen lopputekstejä.
Koko kaupungin Vinski | Yle Areena
Koko kaupungin Vinski | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyseisestä sanonnasta yhdestäkään tarkistamastani kirjastosta löytyvästä sanontoja/sananlaksuja käsittelevästä kirjasta.Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Kieli- ja nimineuvonta sattaa olla avuksi https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta Heikki Paunosen kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (6. painos 2017) mukaan sanonta "Kova sana" esiintyy Helsingin slangissa merkityksellä merkittävä, vaikuttava. Käytössä se on ollut ainakin 1970-luvulta lähtien.Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan : Nykysuomen idiomisanakirja (1993) sanonnan "Kova sana" merkitys on vahva valtti.
Vaikuttaa siltä, että tämän nimistä kirjaa ei ole julkaistu. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan hänen ainoa julkaisunsa on televisio-ohjelman käsikirjoitus vuodelta 1985. Se on nimeltään Baby love: tarina ihmisistä, jotka eivät ole olemassa ja se on kirjoitettu yhdessä Pardo Alvaron kanssa. Fennicasta löytyy kaikki Suomesta julkaistu.
Sitä eivät tunteneet myöskään Suomen näytelmäkirjailijaliitto eikä Näytelmäkulma, joiden kautta löytyy tietoa julkaisemattomista näytelmäkäsikirjoituksista.
Kirjakauppojenkaan sivuilta tällaista kirjaa ei löydy. Voisiko kirja olla niin uusi, ettei sitä ole vielä edes myytävänä?
Suomalaisissa kirjastoissa on totuttu siihen, että ihmiset tulevat tekemään hyvinkin hankalia kysymyksiä. Perinteisesti on lähdetty siitä, että jokaiseen kysymykseen yritetään vastata parhaan kyvyn mukaan. Jos ei osata itse, yritetään löytää tietävämpi taho tai ohjataan kysyjä sellaisen luo, joka ehkä kirjastoa paremmin tuntee kysytyn aiheen. Tätä samaa periaatetta pyritään myös täällä verkkokyselypalvelussa noudattamaan.
Se on totta, että osa kysymyksistä on niin vaikeita tai erityisosaamista vaativia, etteivät niistä selviä edes kirjastojen tiedonhaun ammattilaiset. Mutta sitten etsitään apua.
Joihinkin kysymyksiin ei ole olemassa vastausta (kuten "Mikä on elämän tarkoitus"), mutta jos tällainen askarruttaa kysyjää, kyllä siihenkin...
Kirja on aivan uusi, ilmestynyt maaliskuussa 2015. Se ei ole tulossa Hämeenlinnan kirjaston kokoelmiin. Voit tehdä siitä halutessasi kaukolainapyynnön. Tietoa kaukopalvelusta alla olevan linkin kautta:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainat
Hei,
kyllä tarvitset salasanan tai oikeastaan salanumeron lainojesi uusimiseen Neli-netin kautta. Pyydä henkilökuntaa tallettamaan salanumero tietoihisi, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa.
Arja
Hei!
Kyselin kollegoiltani ja sain Lastenkirjainstituutista tällaisen vastauksen:
"Kyseessä on Aili Somersalon kirjoittama ja Maija Karman kuvittama Tonttujen joulunäyttely vuodelta 1944.
Tätä 30-sivuista vihkosta näkyy löytyvän Lastenkirjainstituutin lisäksi ainakin Vaasan ja Pasilan varastoista. Ja ainakaan samalla nimellä tätä tarinaa ei näy mistään kokoelmista tai antologioista löytyvän."
Emme voi tietää fiktion kirjoittajan syvimpiä tarkoituksia, mutta tässä tapauksessa taustalla on ainakin ollut pyrkimys kuvata jääkauden aikana eläneitten ihmisten elämää sen kaikilta puolilta. Kirja on fiktiivinen, mutta kirjoittaja on perehtynyt myös arkeologisiin löytöihin, joita on sitten käyttänyt hyväksi.
On mahdollista, että seksuaalisten kuvausten suuri määrä johtuu yksinkertaisesti siitä, että sillä on pyritty lisäämään kirjojen kiinnostavuutta ja myyntiä. Tällaisen todistaminen on tietysti hyvin vaikeata, ellei kirjailija tai kustantaja suoraan myönnä asiaa. Muistan itse, että jo 1980-luvulla asiasta käytiin keskustelua, kun suomennokset julkaistiin (1980, 1982, 1985 jne). Olin tuolloin töissä tavallisessa kunnankirjastossa ja...
