Varsinaisia kielen opiskeluun liittyviä tilastoja ei löytynyt, tai ainakaan vastaaja ei osannut niitä lukea, sillä ei osaa japania. Jonkin verran tietoa japanilaisten kielten opiskelusta ja kielitaidosta löytyi englanniksi.
Noin 98% Japanissa asuvista on japanilaisia (Tukahara 2002), joten japanin kieli on ehdottomasti opiskelluin. Vieraista kielistä eniten opiskellaan englantia, joka on pakollinen aine koulussa (ns. yläkoulusta lähtien). Modernin kieltenopetuksen katsotaan alkaneen Japanissa 1868, ja varsinainen englantibuumi alkoi toisen maailmansodan jäleen (Butler 2007). Vuonna 2016 englantia opiskeli 11,6 prosenttia japanilaisista (Statista).
Englannin lisäksi japanilaisissa peruskouluissa opiskellaan paljon mm....
Yhtä noppaa heitettäessä ykkösen todennäköisyys on 1/6.
Yhdellä nopalla todennäköisyys sille, että tulee ykkönen on siis: 1/6 ≈ 0,17 ≈ 17%
Kahta noppaa heitettäessä todennäköisyys sille, että yksi kahdesta on ykkönen (eli 1. TAI 2. on ykkönen) on: 1/6+1/6 = 2/6 = 1/3 ≈ 0,33 ≈ 33%
Jos sinulla olisi kolme noppaa, ja tarvitsisit vähintään yhden ykkösen (eli 1. TAI 2. TAI 3. on ykkönen) tällöin: 1/6+1/6+1/6 = 3/6 = 1/2 = 0,5 = 50%
Eli kun tapaukset ovat erilliset, on laskentakaava tämänlainen:
?(? ??? ?) = ?(?) + ?(?), jos tapaukset eivät riipu toisistaan...
Kirjastonkäytön opetuksesta Tampereen kaupunginkirjastossa löytyy hyvin tietoja
sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/ryhmat.htm.
Sieltä löytyy (noin sivun puolivälistä) suositus kirjastonkäytön opetuksen sisällöstä eri luokka-asteilla, ts. mitä kerrotaan koulussa, mitä taas kirjastossa.
Sivulta löytyy myös linkki harjoituksiin ja koulun ja kirjaston yhteistyösopimukseen.
Lukupiireistä on ilmestynyt Lukupiirikirja, toimittaneet Johanna Matero, Ritva Hapuli ja Nina Koskivaara ( BTJ, 2010). Kirjassa kerrotaan lukupiirin perustamisesta, mutta ei kirjailijoiden nimikkoseuroista. Tätä voisi kysellä esim. Suomen kirjailijanimikkoseuralta http://www.nimikot.fi/
Robert Herrickin teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksittäisiä runoja löytyy käännöksinä. Kävin läpi eri tietokantoja ja katsoin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan. Vaikuttaa siltä, että juuri tuota kyseistä runoa ei ole suomennettu.
Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön lomakkeella, joka löytyy täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Helsinkiläiselle kaukolaina, joka tilataan kotimaasta tai Pohjoismaista, maksaa 4 €. Etsimääsi kirjaa näyttäisi olevan saatavissa joistakin ruotsalaisista kirjastoista, mutta asia varmistuu, kun kaukopalveluosastomme käsittelee tilauksesi.
Painettu postinumeroluettelo julkaistiin viimeksi toistakymmentä vuotta sitten.
Jos vanha luettelo on hävinnyt eikä internet ole käytettävissä, voi oikean numeron saada selville soittamalla Itellan palvelunumeroon.
Henkilöasiakkaita palvellaan numerossa 0200 71000, ma–pe klo 8–18.
Apu löytyy myös puhelinluetteloiden karttojen katuhakemistoista.
Helsingin kaupunginkirjastossa ainakin Itäkeskuksen toimipisteessä ovat kaikki Suomen alueelliset puhelinluettelot käsikirjastossa käytettävissä.
Hei,
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 on 110 naispuolista henkilöä saanut nimekseen Netta. Nimipalvelusta on poistettu tietosuojasyistä vuosittainen etunimihaku, joten tämän tarkempaa tietoa ei sieltä saa. Etunimien lukumäärässä on mukana kaikki kyseisenä ajankohtana voimassa olleet etunimet. Netta nimen määrä on ollut suurimmillaan vuosina 2000-2009 yhteensä 945. Väeastörekisterin verkkopalvelussa voi käydä katsomassa tarkemmin sekä kyseisen nimen määriä että hakemassa myös muita. Etunimien lisäksi siellä voi hakea sukunimiä.
Lähde: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Wash this blood clean from my hand löytyy muutamasta yleisestä kirjastosta, ei tosin Hämeenlinnan kirjaston valikoimasta. Voimme tilata sen sinulle kaukolainaksi Hämeenlinnaan. Kaukolainan hinta on 6 euroa. Tätä englanninkielistä löytyisi myös pokkarina akateeminen.comin valikoimasta, hinta näyttää olevan 11.90. Ranskankielinen alkuteos on nimeltään Sous les vents de Neptune. Sitäkin löytyy suomalaisista kirjastoista, eli voimme tilata ranskankielisenkin sinulle kaukolainaksi, mikäli haluat.
Musiikkiarkisto JAPAn Digitoimistossa myös kelanauhojen digitointi oli aikaisemmin mahdollista. Digitoimisto on nyt suljettu, mutta toimisto vastaa myös digiointia koskeviin kysymyksiin.
Yhteystiedot:
http://www.musiikkiarkisto.fi/yhteystiedot.php
Valitettavasti näyttää siltä, että tätä laulua ei ole koskaan julkaistu nuottina, eikä se näytä sisältyvän myöskään Oulun kaupunginkirjaston tarjoamiin digitoituihin Veikko Juntusen nuotteihin (http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/juntusen-nuotit), joissa on muuten monia julkaisemattomia lauluja. Kannattaa ehkä olla yhteydessä oululaisiin ja heidän kauttaan Veikko Juntuseen itseensä, jos laulun nuotit häneltä voisi saada. Puhelinnumero Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolle on 08 558 47352 ja sähköpostiosoite musiikki.kirjasto@ouka.fi.
Heikki Poroila
Valitettavasti kirjastomme lastenosaston henkilökunta ei onnistunut löytämään vastausta kysymykseen.
Myöskään Lastenkirjainstituutti ei löytänyt tällaista satua. Siellä käytiin läpi Onnetista Topeliuksen sadut, jotka viittasivat hiukan aiheeseen kuten Meren kasvatti, Kalastaja, Meren neito, Merenkuninkaan lahja, Meren syvyydessä ym. Mikään ei kuitenkaan kertonut kysytystä aiheesta. Ei myöskään löytynyt sopivaa, jonkun muun kirjoittamaa satua aiheesta.
Etsittyä satua ei myöskään ollut teoksessa ”Zachris Topelius' tryckta skrifter : bibliografisk förteckning / Birgit Lunelund-Grönroos” (Svenska litteratursällskapets i Finland förlag, 1954) josta yleensä löytyy monenlaista.
Olet jo löytänyt vuonna 1947 syntyneitä suomalaisia runoilijoita paljon. En löytänyt muita kuin yhden lisää: Marja-Leena Koski, jolta on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa: "Valvottu uni" ja "Tukka tulessa".
Toni Edelmann on säveltänyt Tommy Tabermannin runon Minä haluaisin. Laulun sanat ja nuotti sisältyvät teokseen Niitylle minä sinut veisin (2012).
Voit tarkistaa Helmet-haulla teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Taru Mäkisen Tinka ja Taika -kirjoja on ilmestynyt kolme: Tinka ja unelmien aika (1985), Tinka ja Tiikeri (1986) ja Tinka ja tummat vuoret (1988).
Teokset kuuluvat useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin. Mikäli niitä ei löydy omasta lähikirjastostasi tai kirjastoalueeltasi, voit tilata teokset kaukolainaan lähikirjastosi kautta sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa asiakkaille sulkuajan jälkeen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7babae2a-2480-48c0-a803-dfe2e4f45525
https://finna.fi/
'Dodge' englannin kielen sanana tarkoittaa väistöä tai väistämistä. Etunimenä se on peräisin keskiajalta ja yksi Roger-nimen muodoista. Roger taas on germaanista alkuperää ja tarkoittaa kuuluisaa keihästä. Dodge on myös sukunimi, ja automerkki Dodge onkin saanut nimensä yhtiön perustajien, John ja Horace Dodgen mukaan.
Behing the Name: https://www.behindthename.com/
Sanakirja.org: https://www.sanakirja.org/
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Dodge
Tarina Saanasta ja Mallasta on nimeltään Haltin häät, ja se on osa tarinankerrontaperinnettä. Tarinasta kerrotaan tarkemmin Asko Kaikusalon kirjassa Tarujen tunturit (1974). Kirja löytyy myös Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327275__Starujen%20tunturit__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Alla olevassa blogissa käsitellään myös tarinaa kirjasta löytyvän tiedon perusteella:
https://www.wildadventuresnorth.fi/l/haltinhaat/
