Vihlman on Suomessa esiintyvä melko harvinainen sukunimi.Vihlman-nimisten lukumäärä oli Väestörekisterin mukaan vuonna 2014 yhteensä 101.
Nimen alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, tässä vastaus vuodelta 2013:
"Käytettävissä olevista lähteistämme ei löytynyt Vihlman-nimen alkuperää tai merkitystä. Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa mainitaan, että Vihlman-nimeä on suomalaistettu vuoden 1906 tienoilla. Uusiksi sukunimiksi on otettu mm. nimiä Vilja, Venho, Oras ja Vuolukka. Lisätietoa voisi löytyä Suomen Sukututkimusseurasta http://www.genealogia.fi/"
Varmaa vastausta asiaan en onnistunut löytämään. Tutkintojen vastaavuus on monimutkainen asia, varsinkin kun liikutaan Euroopan Unionin ulkopuolella. Yhdysvalloissa vaatimukset vaihtelevat lisäksi osavaltioittain. Yleensä Yhdysvalloissa kirjastonhoitajalta edellytetään master's degree -tasoista koulutusta, ainakin yleisissä kirjastoissa. Eri alojen kirjastoissa (tieteelliset kirjastot, koulukirjastot ... ) tilanne voi vaihtella.
Jos asia on ajankohtainen, kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä Opetusministeriöön, jossa voidaan kirjoittaa Yhdysvaltain viranomaisia varten virallinen todistus Suomessa suoritetusta tutkinnosta ja sen laajuudesta. Todistukseen sisältyy myös kansainvälistä vertailua.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/...
Jennifer L. Holmin Jokilaakson ainoa tyttö -romaania suosittelen. Siinä riittää tunneskaalaa, myös syyllisyysteemaa, se on alkujaan nuortenkirjana ilmestynyt. Jos ei jaksa koko kirjaa, luettavaksi voi riittää luku yhdeksän ”Mitä Smith Islandilla tapahtui” (s. 179-190). Kuitenkin suosittelen lukemaan teoksen kokonaan. Teosta on saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteistä 4 kpl ja seudun kirjastoista seutuvaraamalla (2,5 e) toiset 4 kpl. Teoksesta on lainattu seuraavanlainen Lastenkirjainstituutin tekemä kuvaus Kirjasampo-kirjallisuuspalveluun: ”Kaksitoistavuotias May Amelia Jackson asuu vanhempiensa ja seitsemän veljensä kanssa Nasel-joen varrella Washingtonin osavaltiossa - seudun ainoana tyttönä, joskin hyvin rohkeana...
Kaarlo Haapasen kirjat Leskien kortteli (Tammi, 1982), Kersojen korttelit (Pietarsaaren sanomat, 1986) ja Kortteliympyrä (Pietarsaaren sanomat, 1987) kuuluvat useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Ette mainitse, minne haluaisitte kirjat tilata. Mikäli kirjoja ei ole lähikirjastossanne tai kirjastoverkkoalueellanne, voitte tilata kirjat kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät tämän ajatuksen teoksessaan Sukunimet (Otava, 2000).
"Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius."
Turun kaupunginkirjastossa kyseisen aikavälin lehtiä voi tutkia mikrofilmitallenteina pääkirjastossa, paperisina niitä ei kirjastossa ole. Ajan ja opastuksen mikrofilminlukulaitteelle sekä lehdet sisältävät rullat voit parhaiten varata soittamalla pääkirjaston tieto-osastolle tai käymällä paikan päällä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on e-Press-palvelu, jossa voi lukea ja tehdä hakuja moniin kotimaisiin sanomalehtiin, mm. Helsingin Sanomiin 24 kuukauden ajalta. Helsingin Sanomien Aikakone -palvelun kautta taas voi hakea artikkeleita vuosien 1904-1997 lehdistä. Näiden palvelujen kautta emme onnistuneet löytämään etsimääsi artikkelia.
Ilmeisesti artikkeli onkin ajallisesti lehdessä, joka sijoittuu näiden hakumahdollisuuksien väliseen aikaan. Joten valitettavasti kirjastolla ei ole mahdollisuutta etsimääsi artikkelia löytää.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Hesari mikrofilmimuodossa 24.9.1904 alkaen. Sitä voi tulla selaamaan kirjaston aukioloaikoina, mutta kovin työlästä tällainen etsiminen tietysti on:
http://www....
Olisikohan kyseessä China Miévillen romaani Toiset? Kansi ja sisältö tuntuisivat vastaavan kuvaustasi. Voit tarkistaa kannen ja sisällön kuvauksen osoitteesta https://www.risingshadow.fi/artikkelit/63-artikkelit/kirja-arvostelut/315-arvostelu-china-mieville-toiset löytyvästä Juha Salmen arvostelusta.
Monikulttuurisista parisuhteista kertovia romaaneja:
Backlén, Marianne: Karma
ElRamly, Ranya: Auringon asema
Lardot, Raisa: Raisa ja André
TaoLin: Suomen taivaan alla
Haastatteluihin perustuvia tietokirjoja:
Arteva, Sinikka: Rakastuin ulkomaalaiseen : myötä- ja vastoinkäymiset kahden kulttuurin parisuhteissa
Valtonen, Anni: Uusia suomalaisia
Muistelmateoksia:
Eilenberger, Wolfram: Minun suomalainen vaimoni; Minun kolmikieliset kaksoseni
Latiševa, Inna: Ryssänä Suomessa : vieras väärästä maasta
Walker, Tim: Lost in Suomi : miten tapasin suomalaisen vaimoni ja muita kertomuksia
Ainakin alla mainituissa kirjoissa on teksti sekä suomeksi että ranskaksi, joskaan ei välttämättä vierekkäisillä sivuilla.
- Sanat että tietäisimme: kymmenen ranskalaista runoilijaa / toimitustyö ja kirjailijaesittelyt Mirja Bolgar, runosuomennokset Mirja Bolgar.. (et al.)
- Les 7 frères de Finlande = Seitsemän veljestä Suomesta / une adaptation des Sept frères d'Aleksis Kivi par France Verrier
- Nopanheitto ei koskaan tuhoa Sattumaa : runo / Stéphane Mallarmé ; suomentanut Helena Sinervo
- Minä olen pikku prinssi = Je suis le petit Prince / Antoine de Saint-Exupery
- Nunnien täysihoitola / Pierre Veillinet
- Katja Tukiainen : works 1999-2007 / [text: Timo Valjakka] ; [...
Aivan tuoreita suomenkielisiä tietokirjoja apartheidista ei ole, mutta tässä muutamia:
Tietokirjallisuutta:
Mikko Uola: Suomi ja Etelä-Afrikka : kanssakäyminen ja käsitykset toisesta osapuolesta 1800-luvulta apartheid-kysymyksen kärjistymiseen (1974)
Marko Auer: Apartheid : 5 erää Etelä-Afrikan todellisuudesta (1986)
Kimmo Kiljunen ja Satu Lehtonen: Mustavalkoinen Etelä-Afrikka : apartheid, Suomi ja kansainvälinen eristäminen (1990)
Nelson Mandela: Pitkä tie vapauteen : omaelämäkerta (1995)
David Mason: Matkaopas historiaan : Etelä-Afrikka (2005)
Annu Kekäläinen: Valkoista mustalla : kertomuksia väristä, väkivallasta ja...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Saarelainen on tai on ollut sukunimenä 3916 Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyllä henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Uusi suomalainen nimikirja -teoksen (1988) mukaan nimi kertoo ensimmäisten tämän nimen kantajien olleen kotoisin saaresta tai joltakin saari-nimiseltä paikalta tai paikkakunnalta. Se on lähinnä pohjoiskarjalais-pohjoissavolainen sukunimi.
Kirjan voi tilata maksutta kaukolainaksi Tampereen kaupunginkirjastosta. Kaukolainan tilauslomakkeen ja kaukolainaohjeet löydät verkkokirjastosta osoitteesta https://keski.finna.fi/Content/info#interlibraryloans.
Kirjan nimi on tarkalleen Runsas : kartano Ylöjärven Lempiäniemessä (2019, kustantaja Risto Käkelä).
Laulu löytyy useista eri laulukirjoista eri nimillä tai alkusanoilla: ”Riemumielin joutuin riennän” tai ”Riemumielin” tai ”Ilomielin joutuin riennän” tai ”Ilomielin joutuun riennän” tai ”Onnellista elämässä”. Eri versioissa on vaihteleva määrä säkeistöjä. Kyseinen säkeistö on hiukan erilainen eri versioissa.
”Siionin kannel” -laulukirjaan laulu tuli vuonna 1875 nimellä ”Ilomielin joutuun riennän” (nro 70). Säveltäjä on tuntematon. Alkuperäinen sanoittaja on tuntematon, luultavasti saksalainen. ”Siionin kanteleeseen” laulu tuli ilmeisesti ruotsalaisesta ”Pilmgrimsharpan”-kokoelmasta. Seppo Suokunnas mainitsee kirjassaan, että laulun suomensi ”Siionin kanteleeseen” Johan August Gottlieb Hymander. Uudemmissa ”Siionin kanteleen”...
Stalinista ja muista neuvostoliiton johtajista, kuten Leninistä, on toisinaan käytetty venäjän- ja serbiankielistä termiä Vozhd tai Vožd, joka tarkoittaa johtajaa. Sana on johdettu venäjänkielisestä verbistä vesti, joka tarkoittaa "johtaa".
1920-luvun lopulta alkaen termiä vožd alettiin käyttää yksin Stalinista, josta oli tullut Leninin kaltainen ”johtaja ja opettaja”.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vozhd
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6palvonta_(politiikka)#Stalin
Netistä löytyy useitakin lähteitä, joissa kyseisen hyödykkeen historiaa kerrataan. Muun muassa AntroBlogi julkaisussa, joka on antropologien ylläpitämä blogi, Emmi Huhtaniemi kokoaa vessapaperin historiaa näin: ”Pyyhkimiskäytäntöjen historiassa ihmiset ovat käyttäneet kaikkea käsillä olevaa lehdistä ja tikuista kiviin, ruukunpalasiin ja maissintähkiin. Mainintoja paperista vessakäynnin yhteydessä löytyy Kiinasta jo 500-luvulta, mutta ensimmäinen kaupallinen, nimenomaan takapuolen pyyhkimiseen valmistettu paperi syntyi USA:ssa 1857.”Lähde:Huhtaniemi E. 22.3.2020. Vessapaperin kulttuurihistoriaa. Antroblogi. https://antroblogi.fi/2020/03/vessapaperin-kulttuurihistoriaa/. (Luettu 2.8.2024)
Kyllä, Tapani Kansa on sanoittanut useita lauluja, sekä alkuperäisiä että käännöskappaleita. Tein sinulle haun Tapani Kansasta sanoittajana Yle Arkiston Fono-tietokantaan. Tarkat tiedot laulusta näet napsauttamalla sen nimeä. Fono listaa kappaleista muidenkin esittäjien versiot, joten voit halutessasi napsauttaa Esittäjä-saraketta, jotta tulokset järjestyvät esittäjien mukaan. Tai voit hakea kappaleiden nimillä Helmetistä tai suoratoistopalveluista ja isoon osaan on jo Spotify-linkki Fonossa. Kysy omasta kirjastostasi lisäapua tarvittaessa.Voit myös tehdä sanoittajahaun Fennossa, jossa on tiedot Suomen Äänitearkiston levyistä vuosilta 1901-1999. Eli uudempia kappaleita sieltä ei löydy. Valitse sivulla Rajaus-kohdasta sanoittaja ja kirjoita...
Pertti Reposen "Säkkijärven polkan" sanoituksessa lauletaan: "Säkkijärven ne naapurit sai, mutta jäi toki sentään polkka". Laulu alkaa: "Kun Säkkijärvellä polkka se soi". Reposen sanoituksen ovat levyttäneet esimerkiksi Hootenanny Trio ja Cumulus.Tunnetumpi sanoitus on Reino Helismaan sanoitus, jossa samassa kohdassa lauletaan: "Säkkijärvi se meiltä on pois, mutta jäi toki sentään polkka". Laulu alkaa: "On kauniina muistona Karjalan maa". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 6.
