Netistä löytyy useitakin lähteitä, joissa kyseisen hyödykkeen historiaa kerrataan. Muun muassa AntroBlogi julkaisussa, joka on antropologien ylläpitämä blogi, Emmi Huhtaniemi kokoaa vessapaperin historiaa näin: ”Pyyhkimiskäytäntöjen historiassa ihmiset ovat käyttäneet kaikkea käsillä olevaa lehdistä ja tikuista kiviin, ruukunpalasiin ja maissintähkiin. Mainintoja paperista vessakäynnin yhteydessä löytyy Kiinasta jo 500-luvulta, mutta ensimmäinen kaupallinen, nimenomaan takapuolen pyyhkimiseen valmistettu paperi syntyi USA:ssa 1857.”Lähde:Huhtaniemi E. 22.3.2020. Vessapaperin kulttuurihistoriaa. Antroblogi. https://antroblogi.fi/2020/03/vessapaperin-kulttuurihistoriaa/. (Luettu 2.8.2024)
Suurimmaksi osaksi uhrauskäytäntö loppui vuonna 70 jaa, jolloin Rooman armeija tuhosi temppelin Jerusalemissa, eli paikan jossa suoritettiin uhrausrituaalit. Käytäntöä jatkettiin hetken toisen juutalaissodan aikana 132-135 jaa, mutta se lopetettiin pysyvästi juutalaisten hävittyä sodan.-https://www.jewfaq.org/sacrifices_and_offerings-https://mechon-mamre.org/jewfaq/qorbanot.htm
Pertti Reposen "Säkkijärven polkan" sanoituksessa lauletaan: "Säkkijärven ne naapurit sai, mutta jäi toki sentään polkka". Laulu alkaa: "Kun Säkkijärvellä polkka se soi". Reposen sanoituksen ovat levyttäneet esimerkiksi Hootenanny Trio ja Cumulus.Tunnetumpi sanoitus on Reino Helismaan sanoitus, jossa samassa kohdassa lauletaan: "Säkkijärvi se meiltä on pois, mutta jäi toki sentään polkka". Laulu alkaa: "On kauniina muistona Karjalan maa". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 6.
Valitettavasti emme pysty kirjaa yksilöimään, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi listaa Erik Munsterhjelmin kirjoittamia kirjoja. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea. Fennica on vapaasti Internetissä käytettävissä.
Kirja nimeltä Itsepäisiä miehiä / Kajanti,Caius on äskettäin ilmestynyt. Kuvauksen mukaan kirja kertoo mm. Erik Munsterhjelmistä, Kanadaan turkismetsästäjäksi ja kullankaivajaksi lähteneestä seikkailijasta. Kirja on tilattu myös Helsingin kaupunginkirjastoon ja tullee lainattavaksi piakkoin, saatavuustiedot http://www.helmet.fi
Tietoja kirjasta: http://www....
Kysymääsi levyä on etsitty kaikista maakuntakirjastoista ja niiden hakuohjelmiin kytketyistä kirjastoista, samoin kysely on lähetetty kaikkien kirjastojen tieto-listalle. Kysyttyä levyä ei löydy myöskään Suomen Jazz- ja Poparkiston kokoelmista. Sen omistavat Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto, mutta nämä kirjastot eivät lainaa vapaakappalekokoelmiensa aineistoa. Levyn aineisto on aiemmin ilmestynyt kasetilla, joka on julkaistu v. 1982.
Edelliset Dav Pilkeyn kirjoittamat Kapteeni Kalsari -kirjat ilmestyivät vuonna 2004. Ainakaan tänä syksynä ei uusia näytä ilmestyvän. Suomeksi kirjoja julkaisee kustannusyhtiö Tammi. Voit lähettää heille viestin, ehkä he tietävät tulevasta enemmän:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=7550516501613…
Tätä ei ainakaan löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, enkä löytänyt muistakaan Suomen kirjastoista enkä Digeliuksesta. Kyselin kollegoiltanikin, ja meistä vaikuttaa siltä, että tuota levyä saa vain netistä. Sieltä sitä saa ostettua koneelle ladattavana mp3-tiedostona Amazonista ja iTunesista.
Vielä voi tietenkin tiedustella CD:tä netissä olevasta Discogs-palvelusta (www.discogs.com). Sinne voi jättää ostotarjouksen CD:stä. Voi kuitenkin olla hankala saada levyä sitäkään kautta.
Kotimaisilta levydivareilta voi tiedustella (esim. Keltainen
jäänsärkijä, Black & White tms.).
Uusi maailma -lehden vuosikerran 1964 voit saada kaukolainaksi Varastokirjastosta. Käänny oman kirjastosi puoleen, he tekevät kaukolainatilauksen, ja voit noutaa sen sitten kirjastostasi.
Tiedoissasi ei tällä hetkellä näy voimassa olevia varauksia. Helmet.fi-sivulla on esiintynyt tällä viikolla ylläpitoajoista johtuvia katkoksia, siksi kirjautuminen verkkopalveluun ei ole onnistunut. Pääset tällä hetkellä kirjautumaan omiin tietoihin "vanhan HelMetin" puolelta osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/. Voit uusia siellä lainasi ja tehdä varauksia normaalisti.
Löysin HelMet haulla jotain aiheesta.
Uusinpia teoksia ovat Mielikuvituksen voima : sadut, myytit ja tarinat Suomen ja Norjan taiteessa = The Magic North : Finnish and Norwegian art around 1900 sekä Mika Hannula: Maalauksesta - esseitä ja keskusteluja.
ITE lapissa, Luonto opettajan - maisemamaalaus Düsseldorfissa sekä Leonardo da Vinci: työpäiväkirjat saattavat olla myös hyviä lähteinä.
'Il pirlo' on usein aperitiivina nautitun italialaisen juomasekoituksen nimi. Se sisältää valkoviiniä, Camparia ja soodavettä. Nimensä sen uskotaan saaneen putoamista tai kaatumista tarkoittavasta Brescian murteen sanasta 'pirlo', mikä kuvaisi tapaa, jolla Campari sekoittuu kaadettaessa viiniin.
Pirlo on myös italialainen sukunimi, jonka tunnetuin kantaja lienee jalkapalloilija Andrea Pirlo. Internet-haku löytää lisäksi mm. Pirlo-nimisen pakkausalan yrityksen ja ravihevosen.
Nimiasioita säätelee Suomessa nimilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Epäselvissä tapauksissa Nimilautakunta (http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/ministerio/neuvottelu-jalautaku…) voi antaa nimestä lausunnon.
Pirlo Wikipediassa: https://it....
Kirjastotyö on monipuolista ja vaihtelevaa, joten monenlaisesta osaamisesta on hyötyä. Työelämässä tarvittava osaaminen riippuu paljon työtehtävistä ja työnimikkeestä, joten yleispätevää listausta on vaikea tehdä. Kannattaa lähteä liikkeelle omien mielenkiinnonkohteiden kautta ja miettiä myös sitä, millaisissa tehtävissä haluaisit tulevaisuudessa työskennellä.
Aineistontuntemus on tärkeää. Avoimen yliopiston puolelta kirjallisuuden tuntemusta voi kartuttaa esimerkiksi suorittamalla kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen perusopintoja. Suosittelen kartuttamaan myös e-aineistojen hallintaa ja osaamista. Kannattaa opetella käyttämään kirjastojen erilaisia e-aineistoja.
Pedagogisesta osaamisesta on hyötyä ja avoimen...
Emme löytäneet tietoa, että kissarodut eroaisivat toisistaan metsästysvietin suhteen, yksilöllisiä eroja kyllä on. Halu metsästää on kaikilla kissoilla synnynnäinen, mutta se vaatii myös oppimista. Lisää tietoa kissan metsästysvietistä Tiede-lehden artikkelista Maailman rakastetuin peto (Helena Telkänranta, 2/2002):
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/maailman_rakastetuin_peto
Sana "indeksi" (yleensä tarkoittaen hakemistoa tai sisällysluetteloa) on käytössä monessa eri merkityksessä. Kysyjä viittaa termiin osakeindeksi, joka on pörssiosakkeiden hintojen arviointiin kehitetty "työkalu" eli ohjelmisto. Osakeindeksi (englanniksi stock market index) on aina eräänlainen arvio ennalta valittujen osakkeiden senhetkisestä hinnasta ja siksi indeksin muutokset heijastavat valituilla osakkeilla käydyn kaupan hintatasoa. Periaatteessa osaindeksi on kaikille sijoittajille avoin ja läpinäkyvä mittari, mutta vaikka se heijastaa vain tiettyjen osakkeiden tietyn hetken hintatasoa, tärkeimpiä indeksejä (kuten Dow Jones) sitä pyritään myös tulkitsemaan laajemmin. Tämän takia on yleistä, että yksittäisen indeksin nousu tai lasku...
Kuka kukin on 1978 -kirjan mukaan Erkki Häkämies oli Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1977 eteenpäin. Muut lähteet (esimerkiksi Helsingin Sanomien muistokirjoitus Häkämiehestä) tietävät lisätä, että hän toimi "Kotkan kaupungin luottamustehtävissä vuoteen 1981".
Tarkoittanet Kariston vuonna 1990 julkaisemaa teosta Eino Leino: Rakkausrunoja. Kirjan kannessa on valokuva, jossa on metsätähtiä (Trientalis europaea).
Eino Leino: Rakkausrunoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52925
Metsätähi Luontoportissa http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/metsatahti
Varmennekortin voi parhaiten testata sen julkisen palvelun avulla, joka on myöntänyt / toimittanut varmennekortinkin. Esimerkiksi väestörekisterikeskus tarjoaa maksutta mPollux Digisign Client -kortinlukijaohjelmiston myöntämiinsä henkilövarmenteisiin. Katso lisää https://vrk.fi/kortinlukijaohjelmisto
Puolan paanit tarkoittavat keskiaikaisia puolalais-liettualaisia "herroja", ts. ylimystöä. Puolan kielessä on edelleen käytössä sana "pan", joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "herra".
Ks. Aamulehti 26.4.1927 s. 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506952?page=9&term=paanit
Hämeenlinnasta kertovia ja sitä kuvaavia ja valokuvia sisältäviä kirjoja on useita eri
vuosikymmniltä. Esim. Böök: Hämeenlinna -matkailuopas, (alkuperäinen
julkaisuvuosi 1927), nyt uusintapainoksena. Samoin löytyy neliosainen
Hämeenlinnan kaupungin historia, (ilmestynyt vuosina 1916-1966), kuin myös
Sandberg - Viherjuuri: Hämeenlinna (1935). Helsingin kaupunginkirjastossa
Hämeenlinnasta kertovat kirjat löytyvät luokista 412.4 (maantiede, Suomi) ja
929 (paikallishistoria, Suomi). Kaikkein kattavin Hämeenlinna-aineisto löytyy
kuitenkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto/index.htm) Hämeenlinna-kokoelmasta (käsikirjasto, ei
siis lainata). Helsingin aineiston saatavuus kannattaa tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://...
