Naiset eivät reagoi sen enempää tai vähempää kutittamiseen kuin miehetkään. Erään tutkimuksen mukaan miehet jopa pitävät kutittamisesta enemmän kuin naiset, ja osa naisista pitää kutittamista epäimiellyttävämpänä kuin miehet. Huumorintajukaan ei kutiamiseen vaikuta. Kutittaessa ihon hermopäätteet lähettävät aivoihin viestin. Yllättävän kosketuksen vaikutuksesta liikettä koordinoivat pikkuaivot aktivoituvat ja keho tuottaa kutituksen tunteen.
Kutittamisesta kerrottu enemmän sivuilla:
12 faktaa kutittamisesta
Mistä kutiamisessa oikein on kyse?
Nauru ei ole kivun vastakohta, mutta naurun avulla kipua voi lievittää ks. Nauraminen on luonnollinen tapa lievittää kipua
Kappaleen "Soli" sävelsivät ja sanoittivat italiaksi Toto Cutugno ja Cristiano Minellono. Kappaleen levyttivät vuonna 1979 sekä Adriano Celentano että Cutugno itse.
Suomenkielisen version "Näin käy - Soli" sanoitti Chrisse Johansson, ja sen levytti Juhamatti vuonna 1980.
https://secondhandsongs.com/work/110294/all
https://www.discogs.com/Adriano-Celentano-Soli/master/33236
https://www.discogs.com/Toto-Cutugno-Voglio-LAnima/master/369482
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=980b5cdb-d3fa-4940-a58a-9cc3…
Kauniaisissa oli Sesto vuosina 1964-2005.
Stockmannin tytäryhtiö Sesto tuli Kauniaisiin, kun se keväällä 1964 osti kuusi C. A. Gustavsonin myymälää. Kauppaan sisältyi viisi Helsingissä sijainnutta liikettä ja Kauniaisten myymälä. Nämä siirtyivät Seston haltuun 1. kesäkuuta. Ensimmäinen Sesto oli avattu Espoossa 1962.
Marraskuussa 1999 Stockmann myi päivittäistavarakauppaa harjoittavan Seston liiketoiminnan Wihuri Oy:n omistamalle Ruokamarkkinat Oy:lle. Toukokuussa 2005 Tradeka-yhtymän vähittäiskauppayhtiö Tradeka Oy ja Wihuri-konsernin Ruokamarkkinat päättivät yhdistää vähittäiskauppatoimintansa uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Tradeka.
Tradeka päätti liiketoiminnassaan keskittyä kolmeen myymäläbrändiin: Siwa,...
Lyhyitä määritelmiä tehtäville löytyy esim. Centrala Soldatregistret -sivuston sanastosta. Määritelmiä on myös ruotsinkielisessä Wikipediassa sekä Svenska litteratursällskapet i Finlandin Förvaltningshistorisk ordbok -sanastossa:
Mönsterskrivare – Wikipedia
mönsterskrivare - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Kvartermästare – Wikipedia
kvartermästare - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Auditör (militär) – Wikipedia
auditör - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Adjutant – Wikipedia
regementsadjutant - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Lähteitä ja lisätietoa karoliiniarmeijasta:
Glaeser, M. (2020). By defeating my enemies: Charles XII of Sweden and the Great Northern War, 1682-1721. Helion & Company Limited....
Tässä joitakin ehdotuksia:
Thomas Taylor: Malamanteri ja jatko-osat: Merellistä, tunnelmallista fantasiaa
Tuutikki Tolonen: Agnes ja unien avain ja jatko-osa: Muistuttaa jonkun verran Routala-sarjaa
Åsa Larsson: Pax-sarja: Hyvin jännittävää, poikamaista fantasiaa, monta ohutta osaa
Holly Black: Magisterium-sarja: Noitakoulufantasiaa vähän Potterin tyyliin
Catherine Doyle: Myrskynvartijan saari ja jatko-osa
Mikki Lish: Taikuuden talo ja jatko-osa
Lisää ehdotuksia voi löytää esimerkiksi Vaski-verkkokirjaston lasten sivuilta kohdasta Lukudiplomit:
https://vaski.finna.fi/Content/lapset
Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan: "Tahkomäen nimi liittyy tahko- eli hiomakivien louhintaan sen kallioista. Kallio sisältää kvartsihiekkaa, josta valmistetaan tahkoja, aiemmin siitä on tehty myös myllynkiviä ja sodan aikana hiomakiviä. Myös Nilsiän kirkon valkoiset kivet on louhittu Tahkomäestä".
Lähde:
Kotimaisten kielten keskus: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Siviilipalvelus on ollut Suomessa lain takaama vaihtoehto vuodesta 1931. Helmikuun 27. päivänä 1931 P. E. Svinhufvudin hallitus jätti eduskunnalle ehdotuksen uudeksi laiksi niille asevelvollisille, joita omantunnon syyt estävät suorittamasta sotapalvelusta. Hallituksen esityksen oli laatinut yhden miehen komiteatyönä hallitusneuvos Heikki Aarnio. Laki hyväksyttiin yksimielisesti huhtikuussa ja astui voimaan 29.5.1931. Lain aikaansaamiseen oli vaikuttanut vahvasti Arndt Pekurisen aseistakieltäytyminen kaikkine julkisuusvaiheineen, eikä vähiten tapauksen saama kansainvälinen kohu. Sen vuoksi lakia ruvettiin nimittämään "Lex Pekuriseksi".
Uusi laki oli tosiasiassa vain väliaikaisratkaisu. Kieltäytymisen syiksi kelpasivat uskonnolliseen tai...
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla...
Salon Seudun Sanomat löytyy Turun kaupunginkirjastosta mikrofilmattuna ajanjaksolta 1.5.1943-30.9.2021 eli kattaen myös 1970-luvun. Ajan mikrofilmikoneelle voi varata joko osoitteesta varaamo.turku.fi tai soittamalla numeroon 02 2620 630. Mikrofilmit ovat luettavissa tilauksen jälkeisenä arkipäivänä pääkirjaston tieto-osastolla. Kirjasto on auki arkisin 9-20 ja viikonloppuisin 11-17.
Kirjassa Kotimaisia nykykertojia kerrotaan Merete Mazzarellasta. Kirjan ovat toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa.
Hänen kirjansa Ensin myytiin piano, Esitettävänä elämä, Juhlista kotiin sekä Täti ja krokotiili ovat osittain omaelämäkerrallisia.
Jeff Smithin uusin albumi Bone ( vol 7) : Ghost stories on juuri heinäkuussa 2001 ilmestynyt englanniksi, joten suomennosta ei ole vielä ilmestynyt. Sitä odotellessa tilaamme kyllä Bone 7:n. Mikäli haluat varata sarjakuvan, voit tehdä sen, kun albumin tiedot löytyvät aineistorekisteristämme.
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Niitä ovat luettelo seurakunnan jäsenistä sekä luettelot syntyneistä ja kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista sekä henkilöistä, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta. Lisäksi pidetään rekisteriä avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä. (Kirkkolaki 16:2)
Aina vuoteen 1962 saakka tiedot seurakuntien jäsenistä talletettiin sidottuihin kirjoihin. Vanhimmat niistä on mikrofilmattu. 1960-luvulla siirryttiin niin sanottuihin perhelehtiin eli erillisiin kortteihin. Noin kaksi kolmasosaa seurakunnista on siirtänyt sataa vuotta vanhemmat kirkonkirjat...
Valitettavasti lukolliset vessat ovat olleet välttämättömiä ilkivallan estämiseksi.
Kun uusi pääkirjasto avattiin vuonna 2001, olivat vessat maksuttomia. Jo vuoden kuluttua wc-tiloissa alkoi kuitenkin ilmaantua pahoja ongelmia. Vessoissa tehtiin päivittäin erilaista ilkivaltaa, käytettiin roskiksia wc-istuimina, työnnettiin paperit pyttyihin jne. Ainoa ratkaisu oli muuttaa vessat maksulliseksi. Maksu on 50 senttiä, koska kirjaston tarjouspyyntöihin tuli tuolloin ainoastaan kyseisellä maksulla toimivia lukitusjärjestelmiä. Ilkivalta loppui maksullisuuteen.
Kolikoita vessakäyntiä varten voi vaihtaa pääkirjaston vastaanotossa. Lapsille on maksuton wc lasten- ja nuortenosastolla toisessa kerroksessa.
Uusi jätteenpolttoasetus tuli voimaan vuonna 2013. Se on luettavissa Finlex-tietokannasta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130151
Pääkaupunkiseudun jätteiden poltto alkoi kevättalvella 2014. Sama toiminta on alkanut muuallakin maassa. Jätteinä poltetaan sekajäte, eli se jäte, joka muuten olisi viety kaatopaikalle. Tämän myötä mm. sekajätteen läjittäminen Ämmässuon kaatopaikalle on lähes loppunut.
Kierrätystä jätteiden poltto ei vähennä, vaan se tukee sitä. Kotitalouksien lajitteluohjeet eivät ole muuttuneet. Vain energiajätteen erilliskeräyksestä luovutaan ilmeisesti tänä keväänä.
Alla olevista linkeistä lisää tietoa:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1396319671106
http://jly.fi/energia1.php?treeviewid=tree3&nodeid=1
http://www....
Antamiesi tietojen perusteella et ole biologista sukua kyseessä olevalle henkilölle. Jos enosi entinen vaimo käyttää entisen miehensä sukunimeä, hänen lapsellaan voi olla sama sukunimi kuin sinulla.
Lisätietona linkki "Nimiasiat".
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kokoama Iloinen eläinkirja - eli kaksitoista viisasta mestaria (WSOY). Kirjassa on Haavion kokoamia ja muokkaamia satuja eri kansojen sadustoista. Teoksesta on otettu lukuisia painoksia, ensimmäinen ilmestyi vuonna 1946; tuorein, 14. painos on vuodelta 2002. Kirjaan on kaksi eri kuvitusta. Ensimmäinen kuvitus on Matti Verkaksen. Vuonna 1953 ilmestyneestä kolmannesta painoksesta lähtien kirjassa on ollut uusi, Helga Sjöstedtin tekemä kuvitus. Kirjassa on osin mustavalkoinen ja osin monivärikuvitus.
Satu Seitsemän pientä kiliä löytyy vuoden 1981 painoksesta sivulta 37.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Hei, kokosin sinulle nämä kirjat Lionel Shriver: Poikani Kevin, Karin Mäkelä: Valkea voima, Waris Dirie: Aavikon kukka, Eunsun Kim: Pohjois-Korea, Sandra Kalniete: Tanssikengissä Siperiaan, Riikka Tanner: Käheä-ääninen tyttö, Ruben Gallego: Valkoista mustalla, Nojoud Ali: Nojoud. Toivottavasti näiden joukosta löytyy sopivia kirjoja. Kirjat odottavat sinua Kuopion pääkirjaston tietopalvelussa.
Lisää lukuvinkkejä on kirjalistana "Riipaisevia tositarinoita - tai melkein tosia" nettiosoitteessa https://kuopio.finna.fi/List/499536
Jotkut lukevat matkalla e-kirjoja eli sähköisiä kirjoja. Esimerkiksi Karin Mäkelän Valkea voima kuuluu tällä hetkellä Kuopion kaupunginkirjaston e-kirjakokoelmaan.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Sally Salmisen Pitkä kevät ilmestyi vuonna 1939, mutta siitä otettiin 2. ja 3. lisäpainos, eli uusi mutta muuttamaton painos, vuonna 1940. Eli osassa kirjoja painovuotena on 1939 ja osassa 1940. Alla linkki Fennicaan:
https://finna.fi
