Sipoon ja Askolan kirjastot kuuluvat Helle-kirjastokimppaan. Niistä lainattua ei valitettavasti voi palauttaa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Aineisto tulisi palauttaa mihin tahansa muuhun Helle-kirjastoon.
https://www.helle-kirjastot.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Löydät Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia äänikirjoja varsin helposti kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanan äänikirjat. Tulossivun vasemmassa laidassa ovat rajoittimet, joista valitsemalla voit rajata tuloksen esimerkiksi aineistotyypin mukaan (esimerkiksi vain CD-levyt), kokoelman mukaan (vain esimerkiksi kaunokirjat tai tietokirjat, vain aikuisten tai lasten kokoelma jne.). Voit valita myös kielen.
Jos haluat lainata sähköisiä äänikirjoja, kirjoita hakuun e-äänikirjat. Ruotsinkieliset äänikirjast löytyvät hakusanalla ljudböcker.
Jos tarkoitat, että haluaisit ostaa kirjan omaksesi, niin valitettavasti se on loppuunmyyty, eikä sitä näytä olevan enää kustantajankaan (Tammi) valikoimassa. Huuto.netin tai vastaavan kautta saatat ehkä saada kirjan ostettua. Mikäli kirjan lainaaminen ja lukeminen riittää, niin Vanamo-kirjastoiden kokoelmissa kirjaa on useita kappaleita lainattavissa.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Ely-keskuksen sivuilla kerrotaan, että "[k]alastusta valvovat kalastuksenvalvojat, poliisi, kalastusviranomaiset, rajavartiolaitos ja Metsähallituksen erävalvojat ja tulli." Näistä ilmoittaisin ensisijassa kalastuksenvalvojalle jo senkin takia, he saisivat tietoonsa nämä ja sen mukaan osaavat kohdentaa valvontaa. He voinevat ottaa tarvittaessa yhteyttä poliisiin tai muihin viranomaisiin. Kalastuksenvalvojaanhan voi olla luonnollisesti yhteydessä ei-akuutistikin ja kertoa havainnoistaan ja vaikkapa sopia, miten toimit, kun on akuutti tilanne.
Tietysti poliisiinkin voi ola suoraan yhteydessä, onhan kyseessä kuitenkin rikosnimike, johon heillä on velvollisuus puuttua. Konsultoin tuttavaani ja hänen mukaansa alan...
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen runoelmasta Urworte. Orphisch (1817) eli Alkuluotteita. Orfisia. julkaistiin Sininen kirja -aikakauskirjan numerossa 7 vuonna 1927. Runo on lehden sivulla 63. Kansalliskirjaston digitoiman lehden numerot ovat luettavissa verkossa. Alla on linkki suoraan lehden sivulle, jolla runo on .
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/573472?page=63
Runo sisältyy myös Goethen runojen kokoelmaan Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1928 ja sittemmin on ilmestynyt mm. Delfiinikirjoissa vuonna 1980. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tähän aihepiiriin liittyvää ja sitä valottavaa teoretisointia voisi ehkä lähteä etsiskelemään Jean Piaget'n ja Lev Vygotskin kirjoituksista. Piaget'n lapsen puheen kehittymistä ja Vygotskin ajattelun ja kielen suhdetta yleensä pohdiskelevat teoriat tarjoavat asiasta kiinnostuneelle ongelmaa mainiosti havainnollistavia käsitteitä ja erittelyjä. Varsinkin Vygotskin Ajattelu ja kieli on mitä suositeltavin lähdeteos haettaessa psykologista selitystä "enemmän itselle kuin muille" suunnatulle puheelle.
Puhe voi olla sisäistä tai ulkoista: sisäinen puhe on puhetta itselle, ulkoinen puhe on puhetta muille. Ulkoinen puhe on ajatuksen muuttamista sanoiksi, sen materialisoimista ja objektivoimista. Sisäisessä puheessa suunta on...
Lahden kaupungin metsätoimi on asentanut puuveistoksia metsäalueille asukkaiden iloksi vuosia sitten. Nykyään toiminta on valitettavasti lopetettu kokonaan.
Niitä on eri puolilla kaupunkia:
Teivaa, susi
Mukkula, metso
Pesäkallio, ilves
Karisto, kärppä
Liipola, mäyrä
Tonttila, kettu
Kytölä, ahma
Keijupuisto, liito-orava
Lisäksi Salpausselän luonnonystävät on asentanut Urheilukeskuksen ympäristöön karhuveistoksen ja ketun.
Lahden ympäristöpalvelut on myös asentanut pari veistosta Tapanilan maastoon.
Ainakin ns. perhelenkin varrelta niitä löytyy.
Tässä muutamia vanhempia oppaita lasten kasvatukseen (kyseisiltä tekijöiltä saattaa löytyä muitakin kasvatusoppaita):
Gordon Thomas, Viisaat vanhemmat (alkuperäinen painos 1970):
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=%22viisaat+vanhemmat%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22
Koch Jaroslav, Onnellinen lapsi: Vauvaikäisen kotikasvatus (alkuperäinen painos 1976):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22onnellinen+lapsi+%3A+vauvaik%C3%A4isen+kotikasvatus%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Makarenko A.S., Lasten kotikasvatus (1950):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Lasten+...
Ilmeisesti kyseessä on vanha sammutin. Suutinosa on kartion kapeassa päässä ja kahvasta on pidetty käsin kiinni. Finnan kuvahaulla tällaisista löytyy useita esimerkkejä hakusanalla "sammutin" tai "sammuttaja". Kotimaisen Lux-sammuttimen kuvateksti mainitsee laitteen jauhesammuttimeksi ja esimerkiksi saksalainen Pluvius oli vesikäyttöinen: "Laukaisu avaan säiliön, josta vapautuva kemikaali aiheuttaa veden ylipaineen säiliössä ja saa veden suihkuamaan ulos." Kysyjän lähettämän kuvan laitteen kyljessä oleva teksti ei oikein näy kunnolla. Se voisi antaa osviittaa sammuttimen toimintaperiaatteesta.
Emme varsinaisesti ole päteviä antamaan antiikkiesineille hinta-arvioita. Huutokauppa Bukowskin verkkosivuilla vanhalle...
Kalevalaseuran sivuilta (kalevalaseura.fi) voi tutkia käännöksiä kielittäin ja myös aikajärjestyksessä. Vanha Kalevala käännettiin kokonaisuudessaan ruotsiksi 1841 ja ranskaksi proosakäännöksenä 1845. Jos jätetään välistä osakäännökset eri runoelmista, seuraavat kokonaisen Kalevalan käännökset ovat vuosiltä 1847 (venäjä, suorasanainen selostus Kalevalan sisällöstä ja muutamia runomittaisia näytteitä), 1852 (saksa) ja 1871 (unkari).
Näiden käännösten väliin jää paljon erilaisia lyhyempiä käännöksiä, kannattaa tutkia listausta. Se oli todella mielenkiintoinen!
Kivillä ei ole parantavia ominaisuuksia. Jos vatsa vaivaa, tulee kääntyä lääkärin puoleen.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy asiasanalla "kiviterapia" aihetta käsitteleviä kirjoja. On kuitenkin muistettava, että nämä ovat näennäistieteellisiä teoksia eivätkä vakavasti otettavia terveystiedon lähteitä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skiviterapia__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt
Pieksänmaan kunta oli Suomen lyhytaikaisimpia kuntia. Vuonna 2004 ei päästy sopuun kaupungin liittymisestä. Kaupunginjohtajan vaihtuessa kuntaliitos toteutettiin nopealla aikataululla vuoden 2007 alusta alkaen.
Lisätietoja voi pyytää Pieksämäki seuralta. https://pieksamakiseura.fi/pieksaemaeki-seura
Kyseessä on Hannele Huovin runo Niityllä. Runo sisältyy Huovin runoteokseen Salaperäinen rasia : pieniä runoja lapsille ja muille kasvaville (1985).
HelMet-haulla voit tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
(Hius)pampulan/pompulan nimitys tulee "pientä pallomaista esinettä" tarkoittavista sanoista pampula ja pompula: pompulaksi kutsutaan varsinkin sellaista hiuslenkkiä, jossa on kaksi pallomaista osaa sen kiinnittämiseksi. Ponnari-nimitys taas liittyy lenkin käyttötarkoitukseen: sen avulla saadaan aikaiseksi poninhäntä eli ponnari.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pampula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pompula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ponnari
KAVIn eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa ovat tiedot myös elokuvan musiikista. Viimeisenä kappaleena mainitaan Enrico Caruson italiaksi esittämä Georges Bizet'n säveltämä "Mi par d'udir ancora". Tämä on Nadirin romanssina tunnettu aaria oopperasta "Les pêcheurs de perles" eli "Helmenkalastajat", ranskaksi "Je crois entendre encore". Elokuvassa on käytetty myös Universal Musicin katalogimusiikkia.Lähde:Punttikomedian kuvaus Elonet-palvelussa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624939
Heinäseipäistä harvemmin on varmaankaan aitaa rakennettu, sillä ne on tarvittu pellolle, mutta kysyjä tarkoittanee ns. riukuaitaa. Puuproffan mukaan aitatyyppi tunnetaan Suomessa myös esimerkiksi nimillä: vinoaita, viisto-, piste- tai pistoaita, aidasaita, juoksuaita, panenta-aita, pinta-aita, suolso- tai suoltoaita ja särentäaita. Nykyisin käytetään myös nimeä "perinneaita".Aita rakennetaan asettamalla kaksi seivästä vierekkäin. Näiden väliin kiinnitetään aidakset eli riu'ut vinoon. Riu'ut kiinnitetään seipäisiin vitsaksilla. Aitaa voidaan tukea vinopuilla. Aidan nerokkuus piilee siinä, että vanhetessaan se vain tiivistyy, ja sitä voidaan korjata lisäämällä seipäitä ja aidaksia vanhaan aitaan. Aidasta on ollut olemassa...
Kappaleen "Soli" sävelsivät ja sanoittivat italiaksi Toto Cutugno ja Cristiano Minellono. Kappaleen levyttivät vuonna 1979 sekä Adriano Celentano että Cutugno itse.
Suomenkielisen version "Näin käy - Soli" sanoitti Chrisse Johansson, ja sen levytti Juhamatti vuonna 1980.
https://secondhandsongs.com/work/110294/all
https://www.discogs.com/Adriano-Celentano-Soli/master/33236
https://www.discogs.com/Toto-Cutugno-Voglio-LAnima/master/369482
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=980b5cdb-d3fa-4940-a58a-9cc3…
Tässä joitakin ehdotuksia:
Thomas Taylor: Malamanteri ja jatko-osat: Merellistä, tunnelmallista fantasiaa
Tuutikki Tolonen: Agnes ja unien avain ja jatko-osa: Muistuttaa jonkun verran Routala-sarjaa
Åsa Larsson: Pax-sarja: Hyvin jännittävää, poikamaista fantasiaa, monta ohutta osaa
Holly Black: Magisterium-sarja: Noitakoulufantasiaa vähän Potterin tyyliin
Catherine Doyle: Myrskynvartijan saari ja jatko-osa
Mikki Lish: Taikuuden talo ja jatko-osa
Lisää ehdotuksia voi löytää esimerkiksi Vaski-verkkokirjaston lasten sivuilta kohdasta Lukudiplomit:
https://vaski.finna.fi/Content/lapset
Siviilipalvelus on ollut Suomessa lain takaama vaihtoehto vuodesta 1931. Helmikuun 27. päivänä 1931 P. E. Svinhufvudin hallitus jätti eduskunnalle ehdotuksen uudeksi laiksi niille asevelvollisille, joita omantunnon syyt estävät suorittamasta sotapalvelusta. Hallituksen esityksen oli laatinut yhden miehen komiteatyönä hallitusneuvos Heikki Aarnio. Laki hyväksyttiin yksimielisesti huhtikuussa ja astui voimaan 29.5.1931. Lain aikaansaamiseen oli vaikuttanut vahvasti Arndt Pekurisen aseistakieltäytyminen kaikkine julkisuusvaiheineen, eikä vähiten tapauksen saama kansainvälinen kohu. Sen vuoksi lakia ruvettiin nimittämään "Lex Pekuriseksi".
Uusi laki oli tosiasiassa vain väliaikaisratkaisu. Kieltäytymisen syiksi kelpasivat uskonnolliseen tai...
Naiset eivät reagoi sen enempää tai vähempää kutittamiseen kuin miehetkään. Erään tutkimuksen mukaan miehet jopa pitävät kutittamisesta enemmän kuin naiset, ja osa naisista pitää kutittamista epäimiellyttävämpänä kuin miehet. Huumorintajukaan ei kutiamiseen vaikuta. Kutittaessa ihon hermopäätteet lähettävät aivoihin viestin. Yllättävän kosketuksen vaikutuksesta liikettä koordinoivat pikkuaivot aktivoituvat ja keho tuottaa kutituksen tunteen.
Kutittamisesta kerrottu enemmän sivuilla:
12 faktaa kutittamisesta
Mistä kutiamisessa oikein on kyse?
Nauru ei ole kivun vastakohta, mutta naurun avulla kipua voi lievittää ks. Nauraminen on luonnollinen tapa lievittää kipua
