Tekijänoikeus on voimassa kirjailijan eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Sata vuotta sitten ilmestyneen kirjan tekijänoikeudet saattavat olla vielä voimassa, jos kirjailija on elänyt vielä vaikkapa 1960-luvulla.
Teoksen suoja-ajan päättymisen jälkeen tekstiä saa käyttää vapaasti eli sen voi myös suomentaa. Kannattaa kuitenkin varmistaa, ettei teosta ole suomennettu koskaan aiemmin, koska kääntäjällekin muodostuu oma tekijänoikeutensa.
Tietoa tekijänoikeuksista löytyy Sanaston sivuilta.
Paikannimien taivutuksessa pyritään aina suosimaan paikallista käytäntöä. Pirkkalan seudulla on perinteisesti matkustettu Pereelle (vuonna 1914 höyryalus Viikinsaari kulki sunnuntaisin ja juhlapäivinä "klo 3 ja 8 ip. Tampereelta Pereelle ja takaisin"), asuttu ja eletty Pereellä (12. helmikuuta 1919 Etelä-Pirkkalan suojeluskunnan jäseniä muistutettiin siitä, että "suojeluskunnan kokous ja harjoitustilaisuus on Pereellä ensi sunnuntaina") sekä tultu Pereeltä (Etelä-Pirkkalan ja Anian Maalaisseuran syysjuhlan kyntökilpailussa vuonna 1915 "kolmas palkinto annettiin Eino Kiwirannalle Pereeltä"). - Sitaatit Pirkkalan Uutiset -lehdestä)
Toisinajattelijoitakin toki löytyy. Alahärmästä syntyisin oleva dekkarikirjailija Heleena...
Tietomme kuningas Salomosta perustuvat pelkästään Raamattuun. Ensimmäisen kuninkaiden kirjan (11:42) mukaan Salomo hallitsi isänsä Daavidin kuoleman jälkeen Israelia neljäkymmentä vuotta. Usein tämä aikakausi on ajoitettu 900-luvulle eKr.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/1KI.11.42
Emme kuitenkaan tiedä tarkasti, minä vuonna hänen hallitsijakautensa alkoi tai loppui. Jotkut raamatuntutkijat ovat myös kokonaan kyseenalaistaneet Salomon historiallisuuden. Koska Raamatun ulkopuolista aineistoa Salomosta ei oikeastaan ole, on hänen sijoittamisensa aikajanalle siis käytännössä mahdotonta. Esimerkiksi Salomon temppelistä ei ole säilynyt minkäänlaista yksiselitteistä arkeologista todistusaineistoa.
Lähde:
R.G., Kratz,...
"Eino Leinon kaksiosainen runoteos Sata ja yksi laulua julkaistiin 1898. Sen ensimmäisen osaston muodosti kolmiosainen runoelma nimeltään Hymni, joka puolestaan jakautui kolmeen ”lauluun”: Höyhensaaret, Laulu metsästä ja Hymyilevä Apollo. Kirja oli uskomaton suoritus kaksikymmenvuotiaalta kirjailijalta, joka oli jo aiemmin julkaissut kolme kokoelmallista runoja. Lisäksi hän oli ehtinyt perustaa veljensä Kasimirin kanssa kulttuurilehti Nykyajan, jota hän myös toimitti." Kiiltomato netEino leinon Sata ja yksi laulua on käännetty ranskaksi ja venäjäksi. Suomen kirjallisuuden käännöksetLeinon teoksia on käännetty useammalle kielelle, mutta jokaisen kohdalla pitäisi erikseen tarkistaa, onko Hymyilevä Apollo osana teosta...
Hei!
En löytänyt lauluun useampaa kuin yhden säkeistön. Sanat löytyvät mm. Rakkaudesta opeiluun -blogista Rakkaudesta opeiluun: Vinkkejä musiikkiin ja Keski-kirjastoista nuottikirjasta Laulava Toivonliitto: lasten ja nuorison laulu- ja laululeikkikirja.
Ruotsinkieliset sanat löytyvät mm. ruotsinkielisestä Wikipediasta: Min hatt den har tre kanter – Wikipedia. Sanat lauletaan kuitenkin laulun Venetsian karnevaali (tai Kai tunnet Venetsian) melodialla. Laulu löytyy myös Keski-kirjastojen kokoelmista, nuoteista 100 lätta barnsånger: ukulele, Våra bästa barnvisor ja Kompa på piano : rock, pop, schlager, visa. Del 1 /Birger Nilsson.
Ukko Nooan melodiaan on keksitty useita muita ruotsinkielisiä sanoituksia, joita löytyy mm....
Olisikohan nimitys ollut pienen piirin käytössä? Ainakaan Stadin slangin suursanakirja ei tunne sanaa pommi tässä merkityksessä. Sanakirjan mukaan pommilla voi olla useita merkityksiä: puoleensa vetävä tyttö, isku tai lyönti, nyrkillä lyöminen tai potkiminen (antaa pommia). Pommi voi myös tarkoittaa amfetamiininyyttiä.
Näiden lisäksi muita merkityksiä voivat olla rommi (1970-luvulla), hälytyssoitto ihmiselle, jolle on asiaa (1990-luku).
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen (WSOY, 2002)
Myöskään urbaanin sanakirjan mukaan pommi ei viittaa liikennepoliisiin.
https://urbaanisanakirja.com/word/pommi/
Selasin K- ja S-ryhmien sekä Lidlin ruokakermavalikoimat läpi, mutta valikoimissa ei näyttäisi olevan tuotteita, jotka eivät ole vähintäänkin vähälaktoosisia tai laktoosittomia. Mikäli et halua laktoositonta tai vähälaktoosista kermaa, voit käyttää ruoanlaitossa kuohukermaa. Sitä löytyy myös niin sanotusti tavallisena eli laktoosia sisältävänä. Se on tosin ruokakermaa rasvaisempaa.Lähteet ja lisätietoaK-ruoka, ruokakermat: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/maito-juusto-munat-ja-rasvat/maitotuotteet/kermat?suodata=ruokakermaS-kaupat, ruokakermat: https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/maito-munat-ja-rasvat-0/kermat/ruokakermatK-ruoka, kuohukermat: https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/maito-juusto-munat-ja-rasvat/ma…S-kaupat, kuohukermat...
Kirjastoalalle voi työllistyä osa-aikaisesti ja kirjastolaiseksi voi opiskella oppisopimuksella.Työkokeilu voisi olla helpoin tapa tutustua alaan ennakolta. Linkki sivustolle (esimerkkinä Espoo)
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta löytyy samantapainen sanonta Loimaalta: "Kuru kuru kuppiin vaivasten vattiin, se, joka antaa, joutuu kultaportin päälle, se, joka ei anna, joutuu rautaportin päälle." Hämeen kansan vanhat loitsut -kirja tuntee monta eri variaatiota tästä sanonnasta. Esim. Lopella tunnettiin lasten loru "Kuru, kuru kuppia, vaivasen nuppia, joka minut pettää, kuolkoon mettään."Tästä voitaisiin päätellä, että sanonta on ollut käytössä laajemminkin vähän erilaisina versioina.
Hämeen kansan vanhat loitsut (Salakirjat, 2016)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/loimaa/loimaa_rdf.xml
Kaikkialla Pirkanmaalla ei siirrytty peruskouluun samanaikaisesti. Suuressa osassa maakuntaa koulunuudistus tapahtui vuonna 1976, mutta aiemminkin peruskoulun aloittaneita kuntia Pirkanmaalta löytyy: esimerkiksi Kangasalla alettiin peruskoulua käydä jo syyslukukaudella 1973. Ensimmäinen pirkanmaalaisikäluokka, jolle peruskoulu oli kotikunnasta riippumatta tarjolla ensimmäisestä luokasta alkaen, olivat siis koulunsa syksyllä 1976 aloittaneet eli vuonna 1969 syntyneet lapset.
Kyseessä on ollut kameralainaus (valokuvaus- eli kameramenetelmä).
Lisätietoa kameralainauksesta voi lukea esimerkiksi Kirjastotyön perusteet -teoksesta vuodelta 1984.
Tässä lisäksi kaksi aikaisempaa kysy krjastonhoitajalta -palstan kysymystä, joissa kerrotaan kameralainauksesta:
Aikoinaan kirjastoissa oli käytössä kameralainausjärjestelmä, lainauskoneella otettiin kuva muistaakseni kirjan takasisäkannesta ja kirjastokortista. Miten… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tässä iltapuhteeksi heräsi mieleen seuraava kysymys: Miten ennen tietokoneaikaa kirjastoissa hoidettiin lainaus ja palautus? Miten tiedettiin, mitä oli… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Ainakaan toistaiseksi suomennoksesta ei löydy tietoa. Sarjan ensimmäinen osa, Kirjojen tytär, ilmestyi Kariston kustantamana vuonna 2020. Jatko-osan käännössuunnitelmista voisi kysyä suoraan kustantajalta esim. sähköpostitse: kustannusliike@karisto.fi.
”Astridin valssi” sisältyy eri nimillä (”Astriidin valssi”, ”Astriitin valssi”, ”Astrin tarina”) moniin julkaisuihin, joita kaikkia en pääse näkemään. Vanhimmat löytämäni sanat on julkaistu vuonna 1915 lehdissä ”Helmiä syvyydestä” ja ”Suupohjan kaiku”. Laulu alkaa: ”Etkö muista kuin aurinko hymyili”. ”Helmiä syvyydestä” -lehdessä sanojen suomentajaksi on merkitty ”H-kynä”. Tämän mukaan teksti ei olisi alun perin suomenkielinen. Kumpikin lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi).”Hauskimmat laulut” -kirjasessa (Merkur, 1926, s. 17-19) ”Astridin valssin” sanat alkavat: ”Etkö muista, kun aurinko hymyili”. Sanat ovat hyvin lähellä ”Suuren toivelaulukirjan” (osa 18) sanoitusta,...
Hei!
Etsimänne nuotti löytyy esimerkiksi Petäjäveden kirjastosta kokoelmasta 40 kotimaista. Nuotti sisältää laulun sanat, melodian, kosketinsoitinsäestyksen ja sointumerkit. Voitte tehdä siihen seutuvarauksen joko Aalto-kirjastojen tiedonhakusivuilla tai ottamalla yhteyttä kirjastoonne. Seutuvaraus maksaa 1 euron ja sisältää kuljetukset molempiin suuntiin. Muistakaa tehdä varaus seutuvaraus-laatikkoa klikkaamalla: jos klikkaatte varaus-linkkiä, joudutte hakemaan nuotin Petäjäveden kirjastosta.
Ystäväsi voi noutaa varatun kirjan ja lainata sen omalla kirjastokortillaan. Korttihan on henkilökohtainen, joten hän ei voi käyttää lainaamiseen sinun korttisi tietoja, mutta kun hän kertoo kirjastossa tulleensa hakemaan sinun nimelläsi olevaa varausta, hän saa kyllä lainata sen itselleen.
Helsingin tai Porvoon kaupunginkirjastoilla ei ole pääsyä The Guardian -lehden arkistoon. Kansalliskirjastossa on lehti mikrofilminä, täältä tietoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/ulkomaise…
Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa on myös The Guardian -lehti elektronisena aineistona:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
Outikirjastoissa on japanilaista populaarikulttuuria käsittelevä kirja Valaskivi, Katja : Pokemonin perillset (2009) ja englanninkielinen kirja Koyama-Richard, Brigitte : Japanese animation : from painted scrolls to Pokemon (2010). Ja lisäksii Outikirjastoissa on useampi Pokemon dvd-levy. Oulun yliopiston Pegasus-kirjastossa on kandidaatintyö Siivikko, Maarit : Lasten piirretyt tunteiden ja ajatusten herättäjinä – tarkastelun kohteen Pokemon (2002). Kaukolainaksi voi saada esim. kirjan Tobin, Joseph : Pikachu’s global adventure : the rise and fall of Pokemon (2004) ja kirjan Barbo, Maria S.: Virallinen Pokemon-käsikirja (2000)
Mentula, Aapo: Venäläisturistien kato kuristaa luksustuotteiden kauppaa. Helsingin sanomat 12.4.2014
http://www.hs.fi/kotimaa/a1397250789659
Pulkkinen, Ritva-Liisa: Venäläisten ostosmatkailu kasvaa jatkossakin.Aavistus.fi 14.1.2013
http://www.aavistus.fi/venalaisten-ostosmatkailu-kasvaa-jatkossakin/
Kaupan liiton verkkojulkaisu Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely 2011
http://www.kauppa.fi/content/download/49358/665803/file/Ven%C3%A4l%C3%A…
TAK Rajatutkimus jossa kuvataan venäläismatkailijoiden ostoksia graafisesti
http://www.cursor.fi/fi/cursor/tiedotteet/tak-rajatutkimus-venalaiset-m…
http://www.kaakko135.fi/sites/kaakko135.cursor.local/files/documents/Yr…
http://www.tak.fi/wp-content/uploads/2014/04/TAK-...
Hei! Etsimäsi teos löytyy Keski-kirjastojen kokoelmasta, mutta kaikki 3 kappaletta ovat tällä hetkellä lainassa ja pari varaustakin on jonossa. Myös Jyväskylän yliopiston kirjaston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston lainakappaleet ovat lainassa tällä hetkellä.
Oman kuntasi kirjaston kaukopalvelun kautta voit tilata teoksen kaukolainaan:
kaukopalvelu: 044 459 8619 / kaukopalvelu@saarijarvi.fi
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
Vanhan tilalle tehdystä aikuisten kirjastokortista veloitetaan kolme euroa. Mikäli olet tehnyt rikosilmoituksen varkaudesta, saat kortin ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
