Carlo Collodin teoksesta Le Avventure di Pinocchio (1882) on useita suomennoksia.
Maija Halosen suomennoksessa (1906) alkuteoksen "il terribile Pesce-cane" on suomennettu "hirvittävä haikala".
Elli Sihvon suomennoksessa vuodelta 1927 sama mereneläin on suomennettu "hirveäksi haikalaksi".
Annikki Suni suomensi "il terribile Pesce-cane" -sanan vuonna 1988 "kauheaksi haiksi".
https://www.pinocchio.it/Download/Testo_ufficiale_LeAvventure_di_Pinocchio.pdf
https://it.wikipedia.org/wiki/Il_Terribile_Pesce-cane
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Terrible_Dogfish
Elli Sihvo - "hirveä haikala"
Maija Halonen "hirvittävä haikala"
Media Player lataa albumien kappalelistaukset ja kuvitukset Internet-tietokannasta, jonne tietoa toimittavat monet Microsoftin ulkopuoliset tiedontoimittajat. Media Player yrittää automaattisesti löytää toistettavaa CD:tä vastaavan kohteen tietokannasta ja lataa sitten sen tiedot ja kuvituksen automaattisesti.
Joskus voi tosin käydä niin, että toistettavan CD:n tiedot eivät vastaa täysin juuri sitä CD:n versiota, jonka tiedot ladataan, ja tällöin kappalelistat, kuten myös levyn kuvitus voivat Media Playerissä poiketa siitä, millaiset ne CD:n kannessa ovat. Joskus CD:tä vastaavia tietoja ei löydy tietokannasta ollenkaan. Joissakin tapauksissa tilanteeseen saattaa vaikuttaa myös itse CD:n mahdollinen...
Vuoden parhaita ylioppilasaineita tai -esseitä on julkaistu kirjamuodossa jo useiden vuosien ajan. Kirjassa pitäisi olla mukana myös kyseisen vuoden esseekysymykset.
"Ylioppilastekstejä 2007"-kirjaa löytyy myös Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/Record/lumme.779943
Rottia tavataan yleisesti siellä missä ihmisiäkin. Ne ovat älykkäinä ja kaikkiruokaisina oppineet tehokkaasti hyödyntämään ihmisten ruoantähteitä ja ruokavarastoja. Helpon ja monipuolisen ruoan vuoksi niillä ei juurikaan ole tarvetta siirtyä pois ihmisten läheisyydestä. Tilanne on tietenkin toinen, jos ihmisten tarjoama "pikaruoka" ehtyy. Silloin rotankin on itse hankittava ravintonsa ja se joutuu etsimään ruokansa luonnosta. Eri rottalajien elintapoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Rattus .
muita lähteitä:
- https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/ohjeet_yleista…
- https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/rotta
Kyseessä saattaisi olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin Ensiaapinen (WSOY, 1991). Kirjan alkupuolella on Karjalaisen runoilemia kirjainloruja ja loppuosassa alun kirjainsivuihin liittyviä satuja ja tarinoita, jotka on kirjoittanut Dieckmann. Runosivut on kuvitettu värikkäästi, tarinoiden kuvitus on niukempaa ja yksiväristä; kuvitus on Maija Rannan. Kirja julkaistiin myös kasettina, minkä lisäksi siihen oli saatavilla myös erillinen tehtäväkirja.
Helsingin Helmet-kirjastoista ainoastaan Töölössä on paperisilppuri asiakaskäyttöön. Silppuri on suurikokoinen ja sitä käytetään vain kirjastossa. Silppuri pystyy ottamaan vastaan yhden paperin kerrallaan. Vetoisuudeksi kerrottiin yksi jätesäkillinen. Säiliön tyhjentää henkilökunta, mutta käyttäjän on syytä tarkistaa itse, kuinka täynnä säiliö on ennen kuin aloittaa silppuamisen.
Ravitsemussuosituksissa suositellaan, että ksylitolia käytettäisiin viisi grammaa tai enemmän päivässä. Herra Hakkaraisen täysksylitolipastilleja valmistavan Cloettan sivulla kerrotaan, että sen saa nauttimalla kymmenen pastillia päivässä.
Joissakin fluoritableteissa käytetään makeutusaineena ksylitolia. Jos olet imeskellyt aamulla ksylitolia sisältävän fluoritabletin, on varmasti ksylitolin saannin kannalta aivan turvallista syödä vielä ksylitolitablettikin.
Ruokaviraston mukaan ksylitolille ei ole määrättyjä enimmäiskäyttörajoituksia, mutta sen liika käyttö voi aiheuttaa ripulia.
Lähteet: https://www.cloetta.fi/tuotteet/pastillit/jenkki-herra-hakkaraisen-taysksylitolipastilli-mansikka-55g/, http://www.xylitol.net/...
Astrid Lindgrenin lastenkirjassa Marikki (Madicken) kyseinen kohta on suomennettu seuraavasti: "Sinä olet ihan hassu, sanoo Liisa, sinä olet ihan hassu." Sitaatti on teoksen kolmannesta luvusta Marikki ja Liisa huviretkellä kohtauksesta, jossa Marikki haluaa lentää isän sateenvarjolla. Marikki-teoksen on suomentanut Laila Järvinen vuonna 1962.
Apselut-sanalle ei siis ole löytynyt käännöstä, jossa olisi sanan hauska lapsenomainen väännös sanasta absolut.
Astrid Lindgren: Meidän Marikki (sisältää teokset Marikki ja Merikka ja KesäkummunTuikku, 1986, s.46)
Etsimäsi runo on varmaankin nimeltään Pölhö Pekka. Runo alkaa riveillä "Pölhö Pekka Pöllölästä / tortun näki kerran."
Runo on Kirsi Kunnaan suomentaman Hanhiemon iloisen lippaan (The tall book of mother goose, 1987) sivulla 28.
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.129356?sid=4253132052
Singersewinginfo.co.uk -sivuston mukaan Singer -ompelukonemallien valmistusvuoden voi tarkistaa koneessa olevan sarjanumeron perusteella seuraavasta taulukosta:
https://au.contrado.com/blog/wp-content/uploads/2020/06/Singer-Sewing-M…;
Sivusto ohjeistaa etsimään sarjanumeroa joko on/off -kytkimen läheltä, etupaneelista tai pienestä kilvestä vanhemmissa koneissa.
Vanhoja ompelukoneita myydään internetin erilaisissa osto- ja myyntikauppapaikoissa, joiden hintapyyntöjä vastaavasta vanhasta Singer -ompelukoneesta voi tutkia oikean hintatason selvittämiseksi.
Tietomme kuningas Salomosta perustuvat pelkästään Raamattuun. Ensimmäisen kuninkaiden kirjan (11:42) mukaan Salomo hallitsi isänsä Daavidin kuoleman jälkeen Israelia neljäkymmentä vuotta. Usein tämä aikakausi on ajoitettu 900-luvulle eKr.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/1KI.11.42
Emme kuitenkaan tiedä tarkasti, minä vuonna hänen hallitsijakautensa alkoi tai loppui. Jotkut raamatuntutkijat ovat myös kokonaan kyseenalaistaneet Salomon historiallisuuden. Koska Raamatun ulkopuolista aineistoa Salomosta ei oikeastaan ole, on hänen sijoittamisensa aikajanalle siis käytännössä mahdotonta. Esimerkiksi Salomon temppelistä ei ole säilynyt minkäänlaista yksiselitteistä arkeologista todistusaineistoa.
Lähde:
R.G., Kratz,...
"Eino Leinon kaksiosainen runoteos Sata ja yksi laulua julkaistiin 1898. Sen ensimmäisen osaston muodosti kolmiosainen runoelma nimeltään Hymni, joka puolestaan jakautui kolmeen ”lauluun”: Höyhensaaret, Laulu metsästä ja Hymyilevä Apollo. Kirja oli uskomaton suoritus kaksikymmenvuotiaalta kirjailijalta, joka oli jo aiemmin julkaissut kolme kokoelmallista runoja. Lisäksi hän oli ehtinyt perustaa veljensä Kasimirin kanssa kulttuurilehti Nykyajan, jota hän myös toimitti." Kiiltomato netEino leinon Sata ja yksi laulua on käännetty ranskaksi ja venäjäksi. Suomen kirjallisuuden käännöksetLeinon teoksia on käännetty useammalle kielelle, mutta jokaisen kohdalla pitäisi erikseen tarkistaa, onko Hymyilevä Apollo osana teosta...
Nateva Oy oli tamperelainen laukkutehdas, joka oli olemassa vuosina 1959–93. Se toimi pitkään Pienteollisuustalossa osoitteessa Tammelan puistokatu 60 (nykyinen Yliopistonkatu 58–60); loppuaikoina yrityksen toimipaikka sijaitsi Jankan alueella (Alasniitynkatu 30). Aikanaan Nateva oli yksi maamme johtavista naisten käsilaukkujen valmistajista ja ensimmäinen vientimarkkinoilla jalansijaa saanut suomalainen alan yritys.
Lähteet:
Sininen kirja
Finnish trade review
1990-luvun alussa Helsingissä näyttäisi toimineen mm. nämä turkisliikkeet:
Ajatar
Andström
Turkisatelje Linnanen
Turkisliike Selenius
Turussa toimi 1990-luvun alussa ainakin Angelika Turkis. Jyväskylässäkin oli turkkikauppa, mahdollisesti Turkis-Valtonen.
Kirjastoalalle voi työllistyä osa-aikaisesti ja kirjastolaiseksi voi opiskella oppisopimuksella.Työkokeilu voisi olla helpoin tapa tutustua alaan ennakolta. Linkki sivustolle (esimerkkinä Espoo)
Todennäköisesti se on kaliumhydroksidia, jota voi vuotaa etenkin vanhoista alkaliparistoista, jotka ovat sinkkipohjaisia. Kaliumhydroksidi on voimakkaasti emäksinen kemikaali, joka voi aiheuttaa hengitys-, iho- tai silmä-ärsytystä. Jos iho altistuu vuodolle, ihoa tulee huuhdella välittömästi runsaalla vedellä noin 15–30 minuutin ajan. Mikäli ärsytys ei lakkaa, on syytä olla yhteydessä lääkäriin. Tila, jossa vuotaneita paristoja on käsitelty, on hyvä tuulettaa huolellisesti.Laitteeseen tai muihin tavaroihin vuotanutta kaliumhydroksidia voi yrittää puhdistaa varovaisesti happamalla liuoksella, esimerkiksi sitruunamehulla tai etikalla. Puhdistusvaiheessa ja muutoinkin aina vuotaneita paristoja käsiteltäessä on syytä käyttää...
Löydät helposti tietoa USB-liittimistä internetistä. Kirjoita esim. Google-hakupalvelun (osoite: http://www.google.com) hakukenttään hakusanoiksi usb liittimet ja vastaukseksi tulee runsaasti linkkiviitteitä ko. aiheesta. Osoitteessa http://www.cc.jyu.fi/~jatahtin/usbharkka.html löytyy selostusta USB-liittimistä ja linkkejä muille verkkosivuille. USB:n viralliset sivut verkossa ovat osoitteessa http://www.usb.org. Tietoa löytyy myös artikkeliviitetietokannoista. Tampereen kaupunginkirjastossa voit käyttää Aleksi-lehtiartikeliviitetietokantaa, jonka avulla voit etsiä mitä lehdissä on kirjoitettu USB-liittimistä. Artikkeleita löytyy ja viitteitä tuli paljon mm. Tietokone ja MikroPC -lehtiin, joita Tampereen kaupunginkirjaston...
Kaupunginarkistosta löytynee Niittytien nykyinen nimi. Sieltä saamani neuvon mukaan on toimittava näin: Kaupunginarkistosta löytyy 1930-luvulta peräisin oleva kartta, josta kadun sijainnin ehkä voi varmistaa, ja sen jälkeen verrata kadun sijaintia nykyiseen kiinteistökarttaan.
Kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Voit hakea kotiäitiydestä tehtyjä tutkimuksia Lindasta, korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta. Valitse hakukriteeriksi asiasana ja kirjoita hakusanaksi kotiäidit. Tuloksena on 60 teosviitettä. Kun tarkastelet teoksista saatavia koko viitteitä, voit löytää muita sopivia asiasanoja hakua varten (esim. äitiys, kotityö, naisen asema, perhe-elämä). Lisäksi voit hakea aiheesta lehtiartikkeleita esim. Artosta tai Aleksista. Artosta asiasanahaku kotiäidit antaa 31 viitettä ja Aleksi 67 viitettä.
Yliopistokirjastojen materiaalia saa tilattua kaukolainaksi omaan kotikirjastoon.
