Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Dorff-nimeä ei mainita nimistöntutkija Pirjo Mikkosen artikkelissa Suomen ruotusotamiesten lisänimistä, joka tosin käsitteleekin suomalaisia, ei ruotsalaisia sotilasnimiä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Nimestä on keskusteltu ruotsalaisella sukututkimusfoorumilla:
https://forum.genealogi.se/index.php?topic=67415.0
Bellmanin lauluisto suuri osa ylisti juomista tai muita elämän iloja. Ehkä kaikkein kuuluisin on Fredmanin laulu nro 21, jonka alkukieliset sanat alkavat Så lunka vi så småningom ... . Suomeksi "Juokaamme veikot" Laulun kuuluisassa kertosäkeessä todetaan .. tag då dig en sup, ta dig sen dito en, dito twå... Suomennettuna säe kuuluu ota yks, ota kaks ota kolmaskin ... Alkukieliset sanat esimerkiksi laulukirjasta Våra vackraste visor & ballader. Urval Ingemar Hahne (Oslo, 2005). Suomenkieliset sanat voi löytää ainakin laulukirjasta Juomalauluja II (Helsinki. 2017). Suomentaja Reino Hirviseppä. Vesa-Matti Loirin esittämänä laulu on ainakin vinyylillä Ennen viimeistä maljaa ja Lauluni aiheet II. Loirin launun on...
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti (1874-1966). Runo sisältyy hänen runokokoelmaansa "Vanhaa ja uutta" (Otava, 1908).
Runo on julkaistu myös laulun sanoituksena nuotissa Raala, R.: "Laululeivonen : kokoelma yksiäänisiä koululauluja" (nimeke etukannessa) tai "Laululeivonen : kokoelma koululauluja. Järjestänyt Anna Sarlin. 1:nen sarja: Yksiäänisiä lauluja" (nimeke takakannessa). Tämän "Laululeivosen" on kustantanut Otava vuonna 1912. Nuotissa on 10 vihkoa, joissa on R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämiä lauluja eri sävellajeissa. "Poissa" on 6. vihon 7. laulu.
Beetlehemin tähti loistaa on Jarmo Jylhän säveltämä ja Liisa-Hellevi Rantasen sanoittama joululaulu. Laulusta ei ole julkaistu nuottia, eikä sanoja löydy myöskään muista teoksista. Beetlehemin tähti loistaa on kuultavissa äänitteeltä Rauhan kellot : hartaat joululaulut (Base.BEat studiot 1990), jolla laulun esittää Olli Oivanen.
Äänitettä näyttäisi olevan vain muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa, mutta voitte tilata äänitteen kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoonne. Ainoa tapa saada laulun sanat on siis poimia ne äänitteeltä.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=902c0b7b-4017-4a0c-a34b-d22d…
https://finna.fi/Record/kyyti.892604
https://finna.fi/Record/vaski.514744
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Kappale on Juustopäät-yhtyeen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Turha potku". Kertosäkeessä lauletaan: "Tyhmyydestä saa kärsiä, maksaa ja kitua. Se oli elämäni turhin potku."
Valitettavasti emme tunnistaneet kuvan ötökkää. Näistä sivuista ja kirjoista voisi olla apua:
https://www.otokkatieto.fi/
https://sisatilojentuholaiset.fi/
https://laji.fi/taxon/MX.37613/images
Pikkuötökät talossa ja puutarhassa / Lars-Henrik Olsen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1897910?lang=fin
Pieni ötökkäkirja / Tore Fonstad
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1764386?lang=fin
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy pari kirjaa, joissa kerrotaan lyhyesti Leena Krohnista. Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.p. v. 2000 sekä Kotimaisia nykykertojia osa 3.
Internetissä WSOY:n kirjailijagalleriassa on luettelo Leena Krohnin kirjoista, osoite on http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/d4…
Leena Krohn vastailee muun muuassa elämäänsä koskeviin kysymyksiin kotisivullaan Kysymyksiä ja vastauksia-osastossa, jonka osoite on http://www.kaapeli.fi/krohn/FAQ.htm
Leena Krohnin Finlandia-palkitusta teoksesta ja vähän hänen elämästänsäkin kerrotaan osoitteessa
http://www.cc.jyu.fi/jyucomm/nettiset/ns001/juttu015-i.html
Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi ei löydä teosta jossa aiheena olisi ainoastaan näyttelijä Marion Michael alias John Wayne suomen kielellä. Toki hänestä löytyy paljon tietoa suomeksi esimerkiksi Peter von Baghin teoksesta Elokuvan historia. Otava 1998, Helsinki.
Mosaiikkitaiteesta löytyy jonkin verran kirjallisuutta Tampereelta ja muista Piki-kirjastoista (16 kirjastoa Pirkanmaalla). Esim. Paul Sigginsin teos The Mosaic Sourcebook on Tampereen kaupunginkirjastossa ja sen voi pyytää kaukolainaksi Vammalaan. Tampereen ja muiden Piki-kirjastojen kokoelmia voi katsoa osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan HAKU-painikkeen takaa. Asiasanalla mosaiikit saa 40 viitettä. Niitä kannattaa tietenkin tutkia tarkemmin, teokset ovat hyvin eritasoisia. Kaukolainaksi voi pyytää teoksia, joita ei ole omassa kotikirjastossa. Vammalan (ja muidenkin) kirjastojen kokoelmia voi tutkia osoitteesta http://www.kirjastot.fi/
Vammalasta löysin asiasanalla mosaiikit 12 teosta.
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Paul et Virginie - Paul ja Virginia - on suomennettu useampaan otteeseen:
v.1874 suomentajana Nikodemus Hauvonen, v.1905 suomentajana O.A. Joutsen, v.1949 suomentajana V. Hämeen-Anttila ja v.1977 suomentajana Anja Leppänen.
Kaikkia 14 nidettä on lainattu useita kertoja. Lainaajat ovat usein myös uusineet lainansa.
Tässä ovat eri niteiden lainausluvut. Ensimmäinen luku kertoo, montako kertaa nidettä on lainattu. Suluissa oleva luku kertoo, montako kertaa lainaajat ovat uusineet lainansa.
7(3), 4(3), 5(5), 7, 6(1), 6(6), 13(16), 11(14), 8(10), 18(12), 9(3), 9(12), 8(10), 11(7)
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ei tätä kirjaa tosiaankaan löydy muilla kielillä kuin englanniksi ja japaniksi. Fujisawan teoksia ei ole käännetty suomeksi.
En osaa sanoa, onko kirjaa käännetty ruotsiksi, mutta voit kysyä kirjaston kaukopalvelusta, löytyisikö kyseistä teosta ruotsin kielellä muualta Suomesta tai Ruotsin kirjastoista. Kaukopalvelu toimittaa kirjoja lainaan tänne myös Ruotsista.
Kaukopalvelun nettilomake löytyy tästä linkistä: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Infraryl 2006 sisältyy RT-kortistoon, niin kuin kysymyksessäsi mainitsit.
RT-kortisto on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla kaikissa kirjaston toimipisteissä. Paperimuodossa sitä ei HelMet-kirjastoissa ole saatavana.
Täytätkö tämän hankintatoivomuslomakkeen ja lähetät sen eteenpäin, niin aineiston hankkijat voivat huomioida toiveesi: https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Lomake löytyy Espoon kaupungin nettisivuilta kohdasta kirjastot: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteenä olevassa maksutaulukossa on myöhästymismaksujen kertymisestä vain seuraava maininta:
"myöhästymismaksu/vrk/aikuisten aineisto/laina: 0,20 e (enintään/laina: 6,00 e)"
Myöhästymismaksu siis kertyy aikuisten aineistosta; lainaajan ikä ei teknisesti vaikuta maksun kertymiseen. Mitään erillistä myöhästymistiliä ei minkään ikäisillä asiakkailla ole, vaan maksut kertyvät kunkin asiakkaan lainaajatietoihin.
Käytännössä kuitenkin kirjaston henkilökunnan kuuluu manuaalisesti poistaa alle 15-vuotiaan lainaajan tiedoista hänen lainaamastaan aikuisten aineistosta kertyneet myöhästymismaksut. Jos näin ei ole tapahtunut, kyseessä lienee inhimillinen erehdys. Asiasta kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen...
Kirjastojärjestelmän päivityksen yhteydessä tapahtuneen häiriön johdosta eräpäivämuistutuksia ei ole lähtenyt asiakkaille 17.6.-21.6.2015 välisenä aikana.
Kahden päivän ennakkoilmoitukset pystyttiin lähettämään uudelleen 22.6., eli ne joiden olisi pitänyt lähteä ajalla 20.6.-21.6.2015.
Ajalla 17.6.-19.6.2015 ei siis ole lähtenyt eräpäivämuistutuksia asiakkaille joille niitä olisi pitänyt lähteä.
Eräpäivämuistutusten lähetys on nyt saatu korjattua ja muistutusten pitäisi tulla asiakkaille normaaliin tapaan.
Albania Kotkien maa löytyy HelMetistä (sitä on viisikin kappaletta ympäri seutua) ja voit tilata sen lähikirjastoosi.
Tekijän nimi onkin Anja Kinnunen. Siksi kirja ei löytynyt heti tekijähaulla.
Varsinaisesti Kalevankadun historiasta on aika niukasti kirjallisuutta. Siitä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, toisin kuin vaikkapa Mannerheiminkadusta, josta kertoo kirja ”Aikamatka Mannerheimintiellä” (Helsinki-seura, 2012).
Paras lähde Kalevankadusta lienee Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teos ”Puhvelista Punatulkkuun” (Helsingin sanomat, 1977), joka kertoo Helsingin vanhoista kortteleista ja toki myös Kalevankadun varrella olevista kortteleista. Teoksessa ”Helsingin kadunnimet” (Helsingin kaupunki, 1970) on lyhyt selostus kadun nimihistoriasta. Paljolti samoihin lähteisiin tukeutuu Wikipedian osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevankatu oleva artikkeli Kalevankadusta.
Sanotaan, että avarakatseisuutta oppii vuorovaikutuksessa ja kehittämällä näkökulman vaihtamisen taitoa.
Suomessa kasvaa kymmeniä tuhansia eri syistä isättömiä lapsia. Kaikki isättömät ja äidittömät lapset eivät kasva samaa sukupuolta olevien liitoissa.
Seuraavassa pohdittavaksi näkökulmia kirjallisuudesta:
-Kaikella rakkaudella: sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta / Johanna Korhonen & Jeanette Östman (toim.), Into, 2014
-Sateenkaaren alla: kertomuksia perheistä / Maria Rintamäki, Hanna-Leena Autio, Karoliina Riihiluoma, Liisa Suvanne (toim.), Atena, 2015
- Ahola, M.: "Ihan perhe vaan". Lesboperheissä elävien nuorten perhekäsityksiä. Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry, 2000
- Mattila, Antti S.: Näkökulman vaihtamisen taito, WSOY...
