Ilkka- ja Vaasa-lehtien numerot tuolta ajalta on mikrofilmattu ja niitä voi tulla Seinäjoen pääkirjastoon lukemaan mikrofilminlukulaitteella. Laitteille voi varata aikoja puhelinnumerosta 06 416 2638. Varatessa aikaa kannattaa mainita, jos tarvitsee opastusta laitteen käyttöön tai jos haluaako ottaa mikrofilmeistä kopioita.
Raivaajat (ruots. Nybyggarna) on Jan Troellin vuonna 1972 ohjaama elokuva. Vilhelm Mobergin teoksiin perustuva, siirtolaistarinaan keskittyvä elokuva on jatko-osa vuonna 1971 ensi-iltansa saaneelle Maastamuuttajat-elokuvalle. Raivaajat on videotallenteena lainattavissa kaukolainana paikallisen kirjaston kautta Salon kirjaston kautta.
Lähde:
Hämeen Sanomat 13.02.2014 https://www.hameensanomat.fi/uutiset/tanaan-elokuvakerhon-kevat-jatkuu-…
Finna https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str…
Viddla palvelu ei toki ole älytön. Kaukana siitä.
Luulen kuitenkin, että pääkaupunkiseutu haluaa odotella vielä hieman palvelun kehittymistä ennen kuin liittyy käyttäjien tyytyväiseen joukkoon.
Tällä hetkellä Viddlasta löytyy 250 elokuvaa klassikoista uutuuksiin ja ne on suunnattu vauvasta vaariin. https://www.kirjastopalvelu.fi/muut-palvelut
Helmet haku löytää nyt 10181 DVD-elokuvaa ja 1895 BD-elokuvaa. Jopa vanhoja videokasettejakin löytyy valikoimista vielä 599 kpl.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ah%3Ah%3ABD-levy%3A%3A__O-date__X0?...
Käytännössä jugurttipurkki ja -pikari ovat sama asia. Pikarilla viitataan yleensä jalalliseen tai muutoin pohjaa kohti kapenevaan astiamuotoon, mutta termiä käytetään myös purkkimaisista purkeista. Esimerkiksi Pingviini-jäätelöpikari on selkeämmin pikarin mallinen kuin vaikkapa Menu-jugurttipikari. Kyseessä on kuitenkin varioiva nimitys: pikari kenties kuulostaa asiakkaan korvaan hienostuneemmalta kuin purkki.
Eivät oikeastaan, sillä myös karhuilla on häntä, tosin lyhyt. Alla linkki karhun esittelyyn suurpedot.fi-sivustolle:
http://www.suurpedot.fi/lajit/karhu/tuntomerkit.html
Puolikarhujen heimoon kuuluu 18 lajia, ja niillä on kaikilla keskipituinen tai pitkä häntä. Alla linkki Wikipedia-artikkeliin ja tietosankirja Encyclopædia Britannican verkkoartikkeliin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolikarhut
https://www.britannica.com/animal/procyonid
Varmaankin jonkin lajin lude. Näyttäisi eniten Kalvoluteelta. Ötökkätieto
Lutikkaa hieman epäilin, mutta kuvan perusteella ei tunnistu. Espoon asunnot/ kodin tuholaiset
Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.” (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.) Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty...
Uskonnottomia retriittejä näyttäisivät olevan esim. seuraavat:
- https://mielenpaalla.fi/mika_on_retriitti/
- https://www.unelmaitsesta.fi/unelma-itsesta-valmennukset/unelma-itsesta…
- https://www.hiljainenmieli.fi/retriitit-ja-ryhmavalmennukset/
- https://www.mindatwork.fi/mindfulness/mindfulness-retriitti/
Haulla "ei uskonnollinen hiljaisuuden retriitti" löytyy varmasti muitakin.
Lehtiartikkeleita NIcaraguasta löytyy ainakin seuraavista lehdistä: HS 2000-09-07; Rauhan puolesta 1999/4; Kotiliesi 2000/9; Kumppani 1999/4, 5; Ympäristö 1999/7; Kehitys 1999/1, 2; Kehitys 1998/4; Kumppani 1998/6; Takoja 1998/5; KU 1998-12-4; HS 1998-12-24; Kumppani 1998/3; Suomen kuvalehti 1998/33.
Internetistä löytyy runsaasti linkkejä Nicaraguasta, pääasiassa kuitenkin englanniksi. Hakuja voit tehdä useammasta internetin hakujärjetelmästä, tulokset vaihtelevat jonkin verran. Voit kokeilla esimerkiksi Fastia ja Alta vistaa. Ota hakusanoiksi joko Nicaragua tai Nicaragua and forests. Hakujärjestelmät löytyvät osoittesta http://www.kirjastot.fi ,kohdasta Tiedonhaku.
Maakohtaisia linkkejä on koottu myös Makupaloihin ja Monikulttuuriseen...
Kadonneen DVD-levyn voi korvata maksamalla korvaushinnan mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Korvaushinta on kunkin levyn kohdalla yksilöllinen, joten se täytyy erikseen tarkistaa kirjaston tietokannasta. Toisin kuin kadonneen kirjan tapauksessa, kirjaston DVD-levyä ei voi korvata kaupasta ostetulla samanlaisella DVD-levyllä.
Suurin kokoelma näyttäisi olevan Itäkeskuksen kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28nuortenkirjallisuus%29%2…
Asia selviää Helmet-haun tarkennetussa haussa. Hakusanaksi nuortenkirjallisuus, kieleksi venäjä ja sijainniksi lähinnä kirjastojen lastenosastot.
Helmet-kirjaston kattavimmat venäjänkieliset kokoelmat ovat kuitenkin Espoossa Sellon kirjastossa sijaitsevassa Venäjänkielisessä kirjastossa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Venajankielinen_kirjas…
Pohjois-Karjalan paikallis- ja maakuntalehdet on säilytetty ja ne ovat luettavissa mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastossa, myös tuolta ajalta. Mikrofilmeistä saa myös kopioita. Maakuntalehtiä ovat Karjalainen, Karjalan maa (ei ilmesty enää) ja Pohjois-Karjala (nyk. Viikko Pohjois-Karjala). Sanomalehti Karjalaista on myös sidottuina lehtinä pääkirjaston varastossa.
Muiden maakuntien sanomalehtiä saa kaukolainaksi mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastoon tai omaan lähikirjastoosi, mikäli siellä on mikrofilmin lukulaite.
Lahden pääkirjastolta löytyy Etelä-Suomen Sanomien vuosikertoja mikrofilmeinä vuodesta 1914 saakka. Hakemasi ajankohdan lehti pitäisi siis löytyä. Kotilainaan niitä ei ole mahdollista saada, mutta kirjastosta löytyy mikrofilmien lukulaite jolla lukeminen sekä skannaus/tulostaminen onnistuu.
Lisätietoja palvelusta: http://lastukirjastot.fi/110026/fi/articles/mikrofilmit
Hei, valitettavasti varauksia ei voi siirtää jonossa taaksepäin. Teen sinulle uudet varaukset, jotka tulevat sinulle myöhemmin.
Oletko huomannut, että HelMetin omissa tiedoissa voit lukita varauksen tiettyyn päivään saakka? Tämä on kätevä toiminto esim. matkan aikana. Lukitus täytyy myös muistaa poistaa.
Yksi vaihtoehto varattujen teosten noutoon matkan tms. aikana on pyytää ystävää tai sukulaista hakemaan varaus. Silloin tarvitaan valtakirja, jossa annetaan toiselle henkilölle valtuutus hakea varatut teokset. Hakija voi lainata varatun aineiston omalle kortilleen.
Runo tosiaan löytyy muutamaltakin nettisivustolta Eeva Kilven runoksi nimettynä. Sitä ei ole Kilven kokoelmissa Runoja 1972-1976 eikä kokoelmassa Laulu rakkaudesta, joka ilmestyi 1991, ja joka on valikoima neljästä runokokoelmasta. Eeva Kilpi on edelleen tavattoman suosittu ja lainattu kirjailija, emmekä onnistuneet tarkistamaan kaikkia kokoelmia. Kai Niemisen runoistakaan emme onnistuneet sitä löytämään. Joten valitettavasti runon kirjoittaja ei varmuudella selvinnyt.
Ehdotamme että kyselet asiasta (Espoon kirjastoihin liittyen) Sellon kirjaston esimieheltä Hans Swahnilta.
Hansin sähköpostiosoite on Hans.Swahn@espoo.fi
Latinankielinen sana draco tarkoittaa lohikäärmettä. Se pohjautuu kreikankieliseen sanaan δράκων (drakōn), "lohikäärme, (suuri) käärme; eräs paholaisen nimi" (Thayer's Greek lexicon).
Italian ignavo merkitsee laiskaa, joutilasta, saamatonta. Dante-kommentaareissa puhutaan pelkureista, puolueettomista, nahjuksista, häpeättä ja kunniatta eläneistä, halveksittavista sekä raukkamaisuuden liepeillä viipyvistä.
Jumalaisessa näytelmässä "ignavi" - jota sanaa ei Danten tekstissä esiinny - esitellään Helvetin 3. laulun säkeissä 22-69. Tyyni Tuulio kuvailee heitä Elina Vaaran suomennoksen esipuheena julkaistussa kirjoituksessaan seuraavasti: "Varsinaisten piirien ulkopuolella, ennen Akheron-virran ylitystä, runoilijat kohtaavat joukon vainajia, joita ampiaiset ja paarmat pistävät. Nämä ovat Danten suuresti halveksimia pelkureita ja puolueettomia, jotka eivät ole tehneet hyvää eikä...
Lähes kaikilla mantereilla on kehittynyt luonnonvaraisia kissalajeja. Kesykissa (Felis catus) muistuttaa muita kissaeläinten heimon lajeja ulkonäöltään. Myös käytöksessä on paljon yhtäläisyyksiä, villikissan perhe-elämä on varsin samanlaista kuin kesykissan. Afrikanvillikissa ja euroopanvillikissa ovat kaksi erillistä metsäkissan (Felis silvetris) kantaa. Villikissa ja kesykissa kuuluvat samaan lajiin, mutta kesykissa ei nykyisen käsityksen mukaan polveudu eurooppalaisista, vaan pohjoisafrikkalaisista villikissoista.
Metsäkissa voi loikoilla korkean puun oksalla päiväsaikaan, mutta pesänsä se rakentaa johonkin sopivaan koloon, esimerkiksi hylättyyn ketunpesään, onttoon puuhun tai kallionkoloon.
Alderton, David: Opi tuntemaan...
