Yleisin syy koiran läähätykselle on kuumuus. Koira ei hikoile ihonsa kautta kuten ihminen, joten läähätys on sen tapa viilentää itseään. Jos kuumuus ei ole selkeästi syynä koiran läähätykselle, se voi liittyä myös stressiin tai johonkin sairauteen. Alla listatuista verkkolähteistä voit lukea aiheesta lisää:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-koira-laahattaa-elainlaakari-…
https://evidensia.fi/hoitovinkit/miksi-koira-laahattaa/
https://espanjankoirat.com/elaimet/miksi-koira-laahattaa.html
Suomen kustannusyhdistys kokoaa vuosittain tilastot julkaistuista uusista nimekkeistä. Omakustanteiden määriä ei tilastoida samalla tavalla ja tarkempia tietoja vuosittain ilmestyneistä omakustanteista onkin vaikea löytää. Kirjakauppamyyntiin tai kirjastoon lainattavaksi päästäkseen on omakustanteelle haettava ISBN-tunnus. Kaikki omakustanteiden kirjoittajat eivät välttämättä tähän pyri.
Uutisoinnin mukaan omakustanteita tehdään ja luetaan Suomessa yhä enemmän. Kansainvälinen omakustannepalveluita myyvä BoD (Books on Demand) toteutti seitsemässä maassa, myös Suomessa tutkimuksen omakustanteiden kirjoittamisesta. Omakustannekirjailijoita oli online-kyselyssä mukana 5 500, lukijoita tuhat. Tutkimuksen mukaan Suomessa...
Lakia lapsen huollosta päivitettiin 2019, joten sitä aiemmin julkaistuissa aineistoissa voi olla lain näkökulmasta vanhentunutta tietoa, mikä kannattaa huomioida niitä lukiessa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190190
Vinkkejä vieraannuttamiseen liittyvistä painetuista aineistoista:
Janet Haines, Mandy Matthewson & Marcus Turnbull: Understanding and managing parental alienation: a guide to assessment and intervention. 2020.
Tule, tule hyvä ero: erokirja lasten vanhemmille. 2022.
Kopomaa, Timo: Isänhäivä - keskustelua lapsesta vieraannuttamisesta ja nykyisyydestä. 2018.
Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja vieraannuttaminen lapsen huoltoriidoissa: oikeussosiologinen tutkimus. Väitöskirja. 2015.
Helinä Häkkänen-Nyholm,...
Er fråga är ganska omfattande, men här några länkförslag: http://www.narpes.fi:8000/svensk/inneh.htm . http://www.folkbiblioteken.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=442 . I biblioteket finns det information om utbilding i klassen 38.
Jippo-nimistä paikkakuntaa en löydä Suomesta, mutta voisiko kyseessä olla Jepua eli ruotsiksi Jeppo, joka on kylä Uudenkaarlepyyn kaupungissa. Ks. Ruotsinkieliseen pohjanmaan kylien kotisivut http://www.jeppo.fi/ ja Uudenkaarlepyyn sivut http://www.uusikaarlepyy.fi/fi/1769 .
Valitettavasti näyttää siltä, ettei levyä löydy kirjastoistakaan. Tein Kirjastot.fi:n monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi ) haun kaikkien maakuntakirjastoalueiden kirjastoihin ja vielä suoraan suurimpiin kirjastoihin (Helmet, Turku, Tampere, Oulu, Rovaniemi), mutta ei tärpännyt. Edes Helmet-musiikkivarastossa sitä ei näy olevan. Ainoa vaihtoehto näyttäisi olevan ulkomaiset musiikkiliikkeet tai musiikkidivarit.
Kysymäsi Siirtolaiskansan kalenterit löytyvät Siirtolaisinstituutin Turun yksikön kirjastosta. Myös Seinäjoen yksikön kirjastosta löytyvät kyseisen vuoden kalenterit. Kalenterit ovat käsikirjastokappaleita, eli niitä ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta postitse on mahdollista saada kopioita tai sähköpostitse skannattuja sivuja ja maksua vastaan voi saada kopioituna jopa koko kirjan!
Siirtolaisinstituutin kirjaston yhteystiedot löydät seuraavasta linkistä: http://www.migrationinstitute.fi/sinst/kirjasto.php
Raittiuskansan kalentereita näyttäisi olevan Työväenliikkeen kirjastossa, jossa niitä voi nähdä paikan päällä, mutta kotilainaksi niitä ei voi saada. Työväenliikkeen kirjasto on heinäkuussa suljettuna. Seuraavasta linkistä löydät...
Teoksesta Otavan kirjallisuustieto löytyy tietoa kaikista mainituista kirjailijoista.
Johan Herman Wessel parodioi aikansa - valistuksen ajan - teatteria satiirin ja huumorin keinoin ja klassisen ranskalaisen murhenäytelmän pateettiseen tyyliin ironisoi yhteiskunnalista sovinnaisuutta.
Sándor Petőfin tuotanto edustaa byronilaista romantiikkaa. Petőfin tärkeimpänä vaikuttimena oli unkarilainen kansanrunous.
Detlev von Liliencron oli impressionistisen runouden edelläkävijä Saksassa. Hänen aiheitaan olivat luonto, rakkaus ja sotilaselämä.
Holger Drachmann oli poliittisvallankumouksellinen runoilija ja läheni tietyssä vaiheessa myös kansallisromantiikkaa.
Gustaf Fröding oli Ruotsin uusromantiikan suuria runoilijoita.
Lähde:
Otavan...
Sitaatti on peräisin J. L. Runebergin runosta Hauta Perhossa. Siitä on olemassa useita suomennoksia, joista lähellä kysymyksen muotoa on ainakin Otto Mannisen käännös. Se on julkaistu Runebergin Runoteokset : ensimmäinen osa -teoksessa (WSOY 1948), joka sisältyy myös uudempaan näköispainokseen Runoteokset I-II (WSOY 1997).
Kaarlo Forsmanin käännöksenä Hauta Perhossa -runo löytyy myös Wikiaineistosta: http://fi.wikisource.org/wiki/Hauta_Perhossa.
Saat noudettavasta varauksesta ilmoituksen sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Voit tarkistaa oman ilmoitusmuotosi kirjautumalla Vaskin verkkokirjastoon ja valitsemalla "Omat tiedot" (https://vaski.finna.fi/). Voit muuttaa saapumisilmoitustesi viestiasetuksia verkkokirjastossa tai jossakin Vaski-kirjastossa.
Verkkokirjastossa voit myös tarkastella ja perua voimassa olevia varauksiasi. Otathan huomioon, että kuljetettavana ja noudettavana olevia varauksia ei voi perua.
Seinäjoen kirjaston sivuilta löytyi hankita- ja luettelointiosaston puhelinnumero.
•Hankinta- ja luettelointipalvelut, p. 06 416 2322
Samoin heidän johtajansa puhelinnumero.
hankinta- ja luettelointipalvelut, kirjastotoimen apulaisjohtaja Kirsti Länsikallio, p. 06 416 2321
Kirjastolle on myös laadittu kokoelmapolitiikka.
https://kirjasto.seinajoki.fi/wp-content/uploads/2015/02/www-versio-kok…
Yleensä kirjastoilla on kilpailutettu toimittaja, jolta pääosa kirjoista hankitaan. Tällaisia toimittajia ovat esim. BTJ ja Booky,
Kenties sinun kannattaisi tarjota kirjaasi myös heille?
Yksi ehdokas etsityksi animaatioksi voisi olla lasten piirrossarja Myttö ja vuodenajat, jonka Yleisradion tallennepalvelu julkaisi videokasettina vuonna 1989.
https://www.finna.fi/Record/vaski.3231911#toc
Eila Pennasen kuvaaman Jorma Langfeltin ja Aino Pätösen suhteen taustalla on Aarne Orjatsalon ja Ain'Elisabet Pennasen jossain vaiheessa syksyä 1905 alkanut seurustelu, jonka seurauksena lokakuun 8. päivä 1906 syntyi Jarno Pennanen. Lapsen syntymää seurasi skandaali, joka johti seuraavana vuonna oikeudenkäyntiin. Vielä samana vuonna ilmestyi Ain'Elisabet Pennasen fantasiaa ja todellisuutta yhdistävä romaani Voimaihmisiä, jonka loppupuolen kuvaus kapellimestari Braunista ja kirjan päähenkilön Hellevin tunteista tätä kohtaan perustuu Orjatsalon ja Pennasen suhteeseen. Orjatsalo vastasi tähän seuraavana vuonna seikkaperäisellä ja realistisesti etenevällä romaanillaan Viettelijä, joka periaatteessa kertoo saman tarinan kuin Voimaihmisten...
Tuli on korkeissa lämpötiloissa esiintyvä ilmiö, jossa ainakin osa kuumista kaasuista saa näkyvän hahmon liekkeinä. En löytänyt yksiselitteistä vastausta siihen, voiko kuuma kaasu toimia sähköä johtavana väliaineena, mutta todennäköisesti se muiden kaasujen tavoin ei sähköä johda. Myöskään puu ei johda sähkö juuri lainkaan, joten todennäköisesti sähkövirran lähteeseen koskettava palava puu ei aiheuta mitään havaittavia seurauksia. Ainakaan sähkö ei "syty palamaan", kysymys on aivan erilaisista fysikaalisista ilmiöistä.
Tilanne muuttuu, jos tulta viedään virtalähteeseen esimerkiksi öljyyn kastetulla kuparijohdolla. Kupari on paras tunnettu sähköjohde, joten jos se koskettaa virtalähteeseen, sieltä tulee varmuudella tömäkkä sähköisku....
Helmet-kirjastot eivät säilytä Länsi-Savon vanhoja vuosikertoja.
Länsi-Savo-lehden vanhat vuosikerrat ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3486096
Fennican tietojen mukaan Länsi-Savon vuosikerrat 1930 - 2015 ovat luettavissa Kansalliskirjastossa myös digitoituina.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
Tällä hetkellä Kansalliskirjasto on luonnollisesti suljettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kansalliskirjasto-suljettu-183-135
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Käytetään Itä-Euroopan määrittelyssä wikipedian tapaa https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Eurooppa ja otetaan mukaan lähinnä nykykirjailijoita tai sotien jälkeen pääosan tuotannostaan kirjoittaneita.
Aluksi voisi mainita kirjallisuuden Nobel-palkitut, puolalaisen Olga Tokarczukin (2018), valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen Svetlana Aleksijevitšin (2015) ja Romaniassa uransa aloittaneen Herta Müllerin (2009). Puolasta kotoisin on myös runoilija Wisława Szymborska (1996).
Muita puolalaisia: Hanna Krall, Manuela Gretkowska
Unkari: Krisztina Tóth, Magda Szabó
Tšekki: Alexandra Berková, Libuše Moníková
Ukraina: Marina Lewycka (kotimaa nykyisin Iso-Britannia)
Viro: Maimu Berg, Viivi Luik, Mari Saat, Kätlin Kaldmaa...
Näitä aistimuksia kutsutaan fosfeeneiksi. Lisää ilmiöstä voit lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hieroitko-silmiasi-kovaa-ja-nait-outoja-kuvioita-tasta-ilmiossa-on-kyse/6767352#gs.7pgzt7
Carlo Collodin teoksesta Le Avventure di Pinocchio (1882) on useita suomennoksia.
Maija Halosen suomennoksessa (1906) alkuteoksen "il terribile Pesce-cane" on suomennettu "hirvittävä haikala".
Elli Sihvon suomennoksessa vuodelta 1927 sama mereneläin on suomennettu "hirveäksi haikalaksi".
Annikki Suni suomensi "il terribile Pesce-cane" -sanan vuonna 1988 "kauheaksi haiksi".
https://www.pinocchio.it/Download/Testo_ufficiale_LeAvventure_di_Pinocchio.pdf
https://it.wikipedia.org/wiki/Il_Terribile_Pesce-cane
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Terrible_Dogfish
Elli Sihvo - "hirveä haikala"
Maija Halonen "hirvittävä haikala"
Suolahappoa nimenomaan syntyy vetykloridin liuetessa veteen. Mahanesteen suolahappo syntyy mahalaukun seinämän parietaalisoluissa. Itse reaktio on selitetty linkeissä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mahalaukun-seinaman-solut-erittavat-suolahap…
https://en.wikipedia.org/wiki/Parietal_cell
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suolahappo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetykloridi
Suomalaisista kirjoista teemaan voisivat sopia seuraavat teokset:
Anni Kytömäki: Kultarinta (muutkin Kytömäen kirjat liittyvät läheisesti luontoon)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija
Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Timo Polari: Murhenäytelmä Grönlannissa
Käännöskirjallisuuden joukosta teemaa käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
John Williams: Butcher's Crossing
Delia Owens: Suon villi laulu
Eowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle
Velma Wallis: Kaksi vanhaa naista, Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
M. J. McGrath: Jään muisti
Bea Uusma: Naparetki - minun rakkaustarinani
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James
Jon...
