Tittamari Marttisesta löytyy tietoa ja kuva teoksesta
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa) BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Kirja löytyy kokoelmastamme ja se on käsikirjastossamme. Käsikirjaston kirjoja ei voi lainata kotiin, joten kirja on varmasti paikalla, kun haluat tulla tutustumaan.
Tervetuloa kirjastoon!
Kirja jossa varmasti kerrotaan lasten ja vanhempien yhteisten lukuhetkien tärkeydestä on Aikaa lapselle: Lukuhetki päivässä (Grönholm, Maj-Britt, Opetushallitus 1996). Pienten lasten taidekasvatusnäkökulmasta kirjallisuutta käsitellään kirjassa Elämysten alkupoluilla: lähtökohtia alle 3-vuotiaiden taidekasvatukseen (Toim. Seija Karppinen, Arja Puurula, Inkeri Ruokonen, 3.p. 2007).
Lukukeskuksella oli muutama vuosi sitten Lukuleikki-kampanja, johon liittyi kirjanen Lukulahja lapselle (Toim. Päivi Heikkilä-Halttunen). Se sisältää loruja ja lukuvinkkejä, mutta myös pieniä artikkeleita kirjallisuuskasvatuksesta ja lastenkirjallisuudesta. Kirjasen voi löytää kirjastoista mutta myös Internetistä:
http://www.lukukeskus.fi/www/uploads/pdocument/...
Valitettavasti näyttää siltä, ettei levyä löydy kirjastoistakaan. Tein Kirjastot.fi:n monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi ) haun kaikkien maakuntakirjastoalueiden kirjastoihin ja vielä suoraan suurimpiin kirjastoihin (Helmet, Turku, Tampere, Oulu, Rovaniemi), mutta ei tärpännyt. Edes Helmet-musiikkivarastossa sitä ei näy olevan. Ainoa vaihtoehto näyttäisi olevan ulkomaiset musiikkiliikkeet tai musiikkidivarit.
Kysymäsi Siirtolaiskansan kalenterit löytyvät Siirtolaisinstituutin Turun yksikön kirjastosta. Myös Seinäjoen yksikön kirjastosta löytyvät kyseisen vuoden kalenterit. Kalenterit ovat käsikirjastokappaleita, eli niitä ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta postitse on mahdollista saada kopioita tai sähköpostitse skannattuja sivuja ja maksua vastaan voi saada kopioituna jopa koko kirjan!
Siirtolaisinstituutin kirjaston yhteystiedot löydät seuraavasta linkistä: http://www.migrationinstitute.fi/sinst/kirjasto.php
Raittiuskansan kalentereita näyttäisi olevan Työväenliikkeen kirjastossa, jossa niitä voi nähdä paikan päällä, mutta kotilainaksi niitä ei voi saada. Työväenliikkeen kirjasto on heinäkuussa suljettuna. Seuraavasta linkistä löydät...
Teoksesta Otavan kirjallisuustieto löytyy tietoa kaikista mainituista kirjailijoista.
Johan Herman Wessel parodioi aikansa - valistuksen ajan - teatteria satiirin ja huumorin keinoin ja klassisen ranskalaisen murhenäytelmän pateettiseen tyyliin ironisoi yhteiskunnalista sovinnaisuutta.
Sándor Petőfin tuotanto edustaa byronilaista romantiikkaa. Petőfin tärkeimpänä vaikuttimena oli unkarilainen kansanrunous.
Detlev von Liliencron oli impressionistisen runouden edelläkävijä Saksassa. Hänen aiheitaan olivat luonto, rakkaus ja sotilaselämä.
Holger Drachmann oli poliittisvallankumouksellinen runoilija ja läheni tietyssä vaiheessa myös kansallisromantiikkaa.
Gustaf Fröding oli Ruotsin uusromantiikan suuria runoilijoita.
Lähde:
Otavan...
Nykyisin yleisen tapa etsiä "nuoruuden ystäviä" on Facebook. Sieltä voi tietysti etsiä tuntemiaan ihmisiä nimellä. Ainakin, jos olet viettänyt nuoruutesi suhteellisen pienellä paikkakunnalla, voit yrittää etsiä tuttujasi paikkakuntakohtaisista ryhmistä. Kyselemällä voit löytää myös nimensä vaihtaneita tuttujasi. Myös joidenkin koulujen entisille oppilaille on perustettu Facebook ryhmiä. Esimerkiksi Helsingin I Normaalikoulun oppilaille.
Sitaatti on peräisin J. L. Runebergin runosta Hauta Perhossa. Siitä on olemassa useita suomennoksia, joista lähellä kysymyksen muotoa on ainakin Otto Mannisen käännös. Se on julkaistu Runebergin Runoteokset : ensimmäinen osa -teoksessa (WSOY 1948), joka sisältyy myös uudempaan näköispainokseen Runoteokset I-II (WSOY 1997).
Kaarlo Forsmanin käännöksenä Hauta Perhossa -runo löytyy myös Wikiaineistosta: http://fi.wikisource.org/wiki/Hauta_Perhossa.
Toiminimilaissa 128/1979 säädetään yritysten toiminimistä.
Toiminimilain 10§ 2. kohdassa sanotaan:
"Toiminimessä ei saa ilman asianmukaista suostumusta olla:
...
2) mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen sukunimeksi, taiteilijanimeksi tai vastaavanlaiseksi nimeksi, ellei nimi ilmeisesti tarkoita kauan sitten kuollutta henkilöä, eikä myöskään mitään sellaista, joka voidaan käsittää säätiön tai yhdistyksen tai muun sellaisen yhteisön nimeksi;"
Patentti- ja rekisterihallitus hallinnoi kaupparekisteriä, joka on virallinen ja julkinen rekisteri yrityksistä. Toiminimilain 128/1979 2§ 2.momentissa sanotaan:
"Toiminimi voidaan merkitä kaupparekisteriin, jos se on tämän lain mukainen ja selvästi erottuu rekisterissä ennestään olevista...
Koska henkilöllisyyden varmentaminen pankkitunnusten tai jonkin muun tunnistautumisen kautta ei meidän kirjastojärjestelmässä onnistu ainakaan vielä joutuu kirjastokortin saadakseen käymään fyysisesti jossain Kymenlaakson kirjastossa. Meillähän yhdellä kortilla pärjää kyllä koko Kymenlaaksossa.
Saat noudettavasta varauksesta ilmoituksen sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Voit tarkistaa oman ilmoitusmuotosi kirjautumalla Vaskin verkkokirjastoon ja valitsemalla "Omat tiedot" (https://vaski.finna.fi/). Voit muuttaa saapumisilmoitustesi viestiasetuksia verkkokirjastossa tai jossakin Vaski-kirjastossa.
Verkkokirjastossa voit myös tarkastella ja perua voimassa olevia varauksiasi. Otathan huomioon, että kuljetettavana ja noudettavana olevia varauksia ei voi perua.
Etsitty kirjailija saattaisi olla Edward Bunker, joka vietti puolet elämästään Amerikan kovimmissa vankiloissa. Bunkerilta on suomennettu romaanit Verikoirat, Elukkatehdas, Julmin peto ja Kovan onnen poika sekä muistelmateos Konnakoulu.
Toinen mahdollinen vaihtoehto on elämästään 35 vuotta vankeudessa istunut E. Richard Johnson. Johnsonin yhdestätoista rikosromaanista on suomennettu kolme: Armoton katu, Tappaja palaa kaupunkiin ja Juudas.
Julkisuudessa ei Loukialan kuolinsyytä ole mainittu, joten siihen on tyydyttävä. Tällaiset tiedot kuuluvat intimiteettisuojan piiriin, elleivät omaiset itse halua tietoa julkaista. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä mitään intimiteettisuojan piirissä olevaa tai muuten luottamuksellista tietoa.
Heikki Poroila
Vappusäistä on Ilmatieteen laitoksella perusteellinen analyysi, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu . Kun katselee keskimääräisiä lämpötiloja Suomen kartalla vuodesta 1981 vuoteen 2017 näyttää siltä, että aika usein on ollut melko viileähkö sää, vaikka tulkinta tietysti riippuu siitäkin, millaisen kelin kokee kylmäksi. Ylin keskimääräinen lämpötila on etelässäkin 12-14 välillä.
Sadepäiviä on laskettu 1961-2000 välillä, Helsingissä poutapäivät voittavat, niitä on ollut 21, kun sateisia kelejä 19 päivänä. Noista 19:stä 5:nä on satanut lunta taikka räntää. Vastaavat luvut Ivalossa ovat 11 poutapäivää, 29 sadepäivää, joista 22:na on satanut lunta taikka räntää. Vuosien 1829-2017 välillä lämpimin vappuaatto Helsingin...
Käytetään Itä-Euroopan määrittelyssä wikipedian tapaa https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Eurooppa ja otetaan mukaan lähinnä nykykirjailijoita tai sotien jälkeen pääosan tuotannostaan kirjoittaneita.
Aluksi voisi mainita kirjallisuuden Nobel-palkitut, puolalaisen Olga Tokarczukin (2018), valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen Svetlana Aleksijevitšin (2015) ja Romaniassa uransa aloittaneen Herta Müllerin (2009). Puolasta kotoisin on myös runoilija Wisława Szymborska (1996).
Muita puolalaisia: Hanna Krall, Manuela Gretkowska
Unkari: Krisztina Tóth, Magda Szabó
Tšekki: Alexandra Berková, Libuše Moníková
Ukraina: Marina Lewycka (kotimaa nykyisin Iso-Britannia)
Viro: Maimu Berg, Viivi Luik, Mari Saat, Kätlin Kaldmaa...
Carlo Collodin teoksesta Le Avventure di Pinocchio (1882) on useita suomennoksia.
Maija Halosen suomennoksessa (1906) alkuteoksen "il terribile Pesce-cane" on suomennettu "hirvittävä haikala".
Elli Sihvon suomennoksessa vuodelta 1927 sama mereneläin on suomennettu "hirveäksi haikalaksi".
Annikki Suni suomensi "il terribile Pesce-cane" -sanan vuonna 1988 "kauheaksi haiksi".
https://www.pinocchio.it/Download/Testo_ufficiale_LeAvventure_di_Pinocchio.pdf
https://it.wikipedia.org/wiki/Il_Terribile_Pesce-cane
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Terrible_Dogfish
Elli Sihvo - "hirveä haikala"
Maija Halonen "hirvittävä haikala"
Suolahappoa nimenomaan syntyy vetykloridin liuetessa veteen. Mahanesteen suolahappo syntyy mahalaukun seinämän parietaalisoluissa. Itse reaktio on selitetty linkeissä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mahalaukun-seinaman-solut-erittavat-suolahap…
https://en.wikipedia.org/wiki/Parietal_cell
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suolahappo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetykloridi
Suomalaisista kirjoista teemaan voisivat sopia seuraavat teokset:
Anni Kytömäki: Kultarinta (muutkin Kytömäen kirjat liittyvät läheisesti luontoon)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija
Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Timo Polari: Murhenäytelmä Grönlannissa
Käännöskirjallisuuden joukosta teemaa käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
John Williams: Butcher's Crossing
Delia Owens: Suon villi laulu
Eowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle
Velma Wallis: Kaksi vanhaa naista, Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
M. J. McGrath: Jään muisti
Bea Uusma: Naparetki - minun rakkaustarinani
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James
Jon...
Classical-music.com-sivuston mukaan hautajaisissa laulettiin kolme virttä.
- The Lord's My Shepherd (Herra on minun paimeneni). Teksti on sovitettu Jessie Seymour Irvinen sävelmään. Tämä oli sivuston mukaan kuningattaren suosikkivirsi.
- The Day You Gavest, Lord, is Ended. Säv. John Ellerton
- Love Divine, All Loves Excelling. Säv. Charles Wesley. (Tilaisuuden loppuvirsi)
Myös muutama muu musiikkiteos esitettiin hautajaisissa. Ne on mainittu oheisella lähdesivulla.
Linkki lähteeseen Classical Music -sivustolla
Virren nimi lisättynä sanalla funeral löytyy videoklippejä Youtubesta.
