Sana "indeksi" (yleensä tarkoittaen hakemistoa tai sisällysluetteloa) on käytössä monessa eri merkityksessä. Kysyjä viittaa termiin osakeindeksi, joka on pörssiosakkeiden hintojen arviointiin kehitetty "työkalu" eli ohjelmisto. Osakeindeksi (englanniksi stock market index) on aina eräänlainen arvio ennalta valittujen osakkeiden senhetkisestä hinnasta ja siksi indeksin muutokset heijastavat valituilla osakkeilla käydyn kaupan hintatasoa. Periaatteessa osaindeksi on kaikille sijoittajille avoin ja läpinäkyvä mittari, mutta vaikka se heijastaa vain tiettyjen osakkeiden tietyn hetken hintatasoa, tärkeimpiä indeksejä (kuten Dow Jones) sitä pyritään myös tulkitsemaan laajemmin. Tämän takia on yleistä, että yksittäisen indeksin nousu tai lasku...
Bellmanin lauluisto suuri osa ylisti juomista tai muita elämän iloja. Ehkä kaikkein kuuluisin on Fredmanin laulu nro 21, jonka alkukieliset sanat alkavat Så lunka vi så småningom ... . Suomeksi "Juokaamme veikot" Laulun kuuluisassa kertosäkeessä todetaan .. tag då dig en sup, ta dig sen dito en, dito twå... Suomennettuna säe kuuluu ota yks, ota kaks ota kolmaskin ... Alkukieliset sanat esimerkiksi laulukirjasta Våra vackraste visor & ballader. Urval Ingemar Hahne (Oslo, 2005). Suomenkieliset sanat voi löytää ainakin laulukirjasta Juomalauluja II (Helsinki. 2017). Suomentaja Reino Hirviseppä. Vesa-Matti Loirin esittämänä laulu on ainakin vinyylillä Ennen viimeistä maljaa ja Lauluni aiheet II. Loirin launun on...
Kysymyksen kuvassa on Pohjois-Norjassa sijaitseva Bárrás-tunturi, joka tunnetaan suomeksi nimellä Paras-tunturi. Kuva on otettu kolmen valtakunnan rajapyykiltä.
https://snl.no/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_valtakunnan_rajapyykki
Käytetään Itä-Euroopan määrittelyssä wikipedian tapaa https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Eurooppa ja otetaan mukaan lähinnä nykykirjailijoita tai sotien jälkeen pääosan tuotannostaan kirjoittaneita.
Aluksi voisi mainita kirjallisuuden Nobel-palkitut, puolalaisen Olga Tokarczukin (2018), valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen Svetlana Aleksijevitšin (2015) ja Romaniassa uransa aloittaneen Herta Müllerin (2009). Puolasta kotoisin on myös runoilija Wisława Szymborska (1996).
Muita puolalaisia: Hanna Krall, Manuela Gretkowska
Unkari: Krisztina Tóth, Magda Szabó
Tšekki: Alexandra Berková, Libuše Moníková
Ukraina: Marina Lewycka (kotimaa nykyisin Iso-Britannia)
Viro: Maimu Berg, Viivi Luik, Mari Saat, Kätlin Kaldmaa...
Kyllä, kyseessä on Neiti Etsivä -sarjan ensimmäinen kirja, joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti. Itse taisin näitä ahmia noin 10-13-vuotiaana ja tälle ikäryhmälle ne mielestäni sopivat.
Suomalaisista kirjoista teemaan voisivat sopia seuraavat teokset:
Anni Kytömäki: Kultarinta (muutkin Kytömäen kirjat liittyvät läheisesti luontoon)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija
Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Timo Polari: Murhenäytelmä Grönlannissa
Käännöskirjallisuuden joukosta teemaa käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
John Williams: Butcher's Crossing
Delia Owens: Suon villi laulu
Eowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle
Velma Wallis: Kaksi vanhaa naista, Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
M. J. McGrath: Jään muisti
Bea Uusma: Naparetki - minun rakkaustarinani
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James
Jon...
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei ole suomennettu. Haku suoritettiin Suomen kansallisbibliografia Fennica-tietokantaan. Fennica-tietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa.
Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankintatoimistoon. Sieltä kerrottiin, että kirjaa tullaan tarjoamaan Helsingin kaupungin kirjastoille. Se tullee olemaan tilattavissa ensi vuoden puolella. Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoista sitä on mahdollisesti saatavilla nopeammin. Kannattaa seurata kirjan saatavuustietoja Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi. Siellä näkyy tilanne koko pääkaupunkiseudun kirjastojen osalta.
Sanat lauluun "Pieni poika pilvistä putosi" löytyy nuottivihosta nimeltä Ylen opettavaiset laulut. Nuottivihko on paikalla Kirkkonummen kirjaston lastenosastolla.
Lukupiireistä on ilmestynyt Lukupiirikirja, toimittaneet Johanna Matero, Ritva Hapuli ja Nina Koskivaara ( BTJ, 2010). Kirjassa kerrotaan lukupiirin perustamisesta, mutta ei kirjailijoiden nimikkoseuroista. Tätä voisi kysellä esim. Suomen kirjailijanimikkoseuralta http://www.nimikot.fi/
Näillä tiedoilla en valitettavasti osaa sanoa, mitä on tapahtunut. Kyse on voinut olla lyhytaikaisesta verkko-ongelmasta. Suosittelen, että yrität uudelleen ja jos omat tietosi eivät sittenkään aukea, lähetä palautetta Helmet-sivun Palaute-osoitteeseen.
Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön lomakkeella, joka löytyy täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Helsinkiläiselle kaukolaina, joka tilataan kotimaasta tai Pohjoismaista, maksaa 4 €. Etsimääsi kirjaa näyttäisi olevan saatavissa joistakin ruotsalaisista kirjastoista, mutta asia varmistuu, kun kaukopalveluosastomme käsittelee tilauksesi.
Valitettavasti kirjastomme lastenosaston henkilökunta ei onnistunut löytämään vastausta kysymykseen.
Myöskään Lastenkirjainstituutti ei löytänyt tällaista satua. Siellä käytiin läpi Onnetista Topeliuksen sadut, jotka viittasivat hiukan aiheeseen kuten Meren kasvatti, Kalastaja, Meren neito, Merenkuninkaan lahja, Meren syvyydessä ym. Mikään ei kuitenkaan kertonut kysytystä aiheesta. Ei myöskään löytynyt sopivaa, jonkun muun kirjoittamaa satua aiheesta.
Etsittyä satua ei myöskään ollut teoksessa ”Zachris Topelius' tryckta skrifter : bibliografisk förteckning / Birgit Lunelund-Grönroos” (Svenska litteratursällskapets i Finland förlag, 1954) josta yleensä löytyy monenlaista.
Etsitty laulu sisältyy Paciuksen vuonna 1873 julkaisemaan kokoelmaan "20 Kinderlieder nach Zeichnungen von Oscar Pletsch aus seinem Springsfeld". Kuten voi arvata, näin vanhaa nuottijulkaisua ei ole erityisen helppo löytää edes kirjastoista.
Tämä painettu nuotti sisältyy kuitenkin Kansalliskirjaston Pacius-arkiston kokoelmaan (arkisto-osoite Ms. Mus. Pacius 19). Tätä nuottia ei kuitenkaan lainata, vaan sitä täytyy tulla paikan päälle katsomaan, ellei esimerkiksi kopiosta voida sopia. Suosittelen ottamaan yhteyttä Petri Tuoviseen (petri.tuovinen@helsinki.fi) ja kysymään, pystyisivätkö he tekemään sinulle valokopion tästä laulusta.
Toinen mahdollisuus on kääntyä Turussa toimivan Åbo Akademin Sibelius-museon arkiston puoleen. Heillä nimittäin...
Ilmaisu "katsoa BD-levyä kirjastossa" ei valitettavasti kerro tekijänoikeudellisesti riittävästi, joten vastaan kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin, mitä tuolla voidaan ehkä tarkoittaa (vastaus kun riippuu siitä, kuka katsoo ja millä tavalla).
1. Jos yksityishenkilö lainaa elokuvan kirjastosta, hän saa kaikessa rauhassa katsoa sen missä tahansa omalla mobiililaitteellaan eli käytännössä läppärillä. Oikeustapauksia ei ole, mutta voitaneen kohtuudella olettaa, että oman läppärin käyttö on yksityistä käyttöä kaikissa tiloissa ja tilanteissa.
2. Jos yksityishenkilön kirjastosta lainaamaa elokuvaa haluaa katsoa jonkin julkisen kirjaston laitteilla, tapahtumaa ei perinteisesti ole tulkittu yksityiseksi käytöksi. Tällöin edellytyksenä elokuvan...
VHS-tallenteen digitoiminen on Helsingissä mahdollista Herttoniemen kirjastossa, Kaupunkiverstaalla eli Kirjasto 10:ssä, Pasilan kirjastossa ja Myllypuron mediakirjastossa.
Herttoniemen kirjaston digitointilaitteen voi varata puhelimitse numerosta (09) 3108 5080. Pasilan kirjaston, Myllypuron mediakirjaston ja Kirjasto 10:n VHS-DVD –digitointilaitteet ovat varattavissa Varaamon kautta (ks. linkki alla), mutta toki voit halutessasi varata näihinkin ajan puhelimitse tai kirjastossa käydessäsi. Kirjastojen yhteystiedot ja lisätietoa digitointilaitteista löydät HelMet-palvelusivustolta.
https://varaamo.hel.fi/resources/aur3dq6tsxdq
http://www.helmet.fi/fi-FI
KAVIn kirjastosta saa kaukolainoja paikallisen kirjaston kautta.
Tietokantamme osoitteesta https://kirjasto.kavi.fi/FIN/lib_portal_a_fi.html
Postiosoitteemme:
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A, PL 16, FI-00501 Helsinki
