Monihaun etusivulta löytyvät nämä tiedot: Turun alueen yleiset kirjastot (Vaski-kirjastot) eivät ole toistaiseksi mukana monihaussa. Vaski-kirjastojen aineistot löytyvät Vaski-Finnasta ja Finna.fi:stä. Centria-kirjasto ei ole toistaiseksi mukana monihaussa.
Turku puuttuu Frankista, koska se on siirtynyt Finna-alustalle. Frankiin ollaan rakentamassa hakua Vaskin aineistoihin, mutta sitä ei saatane käyttöön vielä lähiaikoina. Toistaiseksi Vaskin aineistoja pitää siis hakea joko Vaski-Finnasta, https://vaski.finna.fi/ tai Finnan kautta http://www.finna.fi
Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta selvitettiin, että taloyhtiön pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Kahri. Todennäköisesti kyseessä on arkkitehti Esko Kahri.
Myöhästymismaksu on 20 senttiä kirjalta vuorokaudessa. Jos kirjat palautetaan seitsemän vuorokautta myöhässä, kertyy niistä myöhästymismaksuja siis yhteensä 2,80 €.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Kissa-kirja on Paletin 1957 julkaisema kirja "Mirri, sininen kissa". Kirja kuului Veitikka-sarjaan. Tekijä on Probst, Pierre.
Toista kirjaa emme ikävä kyllä löytäneet.
Kyseessä näyttäisi olevan Max Beckmannin (1884–1950) maalaus Die Alte Schauspielerin vuodelta 1926.
http://www.art-magazin.de/kunst/17856-bstr-max-beckmann-new-york/128709…
http://www.thecultureconcept.com/max-beckmann-in-new-york-the-met-fitti…
https://de.wikipedia.org/wiki/Max_Beckmann
Celia-kirjasto on valtion erikoiskirjasto joka kaikki jolla tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa voi käyttää. Tunnukset Celiaan saa kirjastosta. Löydät enemmän tietoa Celiasta ja liittymisestä tästä: https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/
Tieto dvd-levyjä ilmestyy nykyisin aika harvoin. Koirista on tehty vuosien varrella useita dvd-levyjä.
Outikirjastojen tietokannasta www.outikirjastot.fi löytyy kaksi dvd:tä kissoista. Molemmat ovat lasten ja nuorten osastolla
- Suloiset kissanpennut, 2009
- Kotikissa, 2007
Molemmat edellämainitut ovat Pan Visionin. Lisätietoa levyistä
Kotikissa: https://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/kissamme_kotikissa/P58692
Suloiset kissanpennut on hieman erikoisempi dvd https://www.dvdplaza.fi/leffakanta/nayta.php?sid=10879
Vaihtoehtoja löytyi muutama, mutta en ole aivan varma onko mikään etsimänne.
Murder in mind on elokuva vuodelta 1997. Elokuvassa nainen, joka on syytettynä murhasta, hypnotisoidaan jotta oikea murha selvitettäisiin. Elokuva ei kuitenkaan perustu kirjaan.
http://www.imdb.com/title/tt0119732/
Lars Keplerin kirja Hypnotisoija on tehty myös elokuvaksi. Teoksessa hypnotisoijaa pyydetään mukaan murhatutkimukseen.
http://dekkarihylly.blogspot.fi/2010/05/hypnotisoija.html
Viimeisessä vaihtoehdossa juoni menee kohdalleen, eli psykiatri yrittää hypnotisoida potilaan murhaamaan vaimonsa. Elokuva on vuodelta 1957 ja on julkaistu sekä nimellä The Hypnotist että Scotland Yard Dragnet. Elokuva perustuu kuitenkin näytelmään, jonka on kirjoittanut...
Teoksessa Saunabibliografia, tekijänä Maria Hakokorpi-Jumppanen (julk. 1991) on koottu erilaisia tutkimuksia ja kirjoituksia saunasta. Myös saunavihtaan liittyviä kirjoituksia on koottu tähän bibliografiaan.
Uusi Nainen -lehdessä 6/1982 s. 59-61 on artikkeli Suomalaisen kesälauantain sielu: saunavihta ja miten se tehdään. Artikkelista löytyy myös kuvia. Toinen hyvän tuntuinen ja perusteellinen esitys asiasta löytyy Saunakirjasta (toim. H.J. Viherjuuri 1940, s. 160-167). Teos on vanha (mikä taitaa olla vain hyvä tässä asiassa), mutta saunavihdan teko-ohjeet olivat perusteelliset ja myös kuvitusta löytyi. Tampereen kaupunginkirjastoon voi ottaa yhteyttä ja tilata kopiot itselleen kyseisistä artikkeleista.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo, joka alkaa säkeellä Et tiedä mitä teit ja mitä annoit. Runo sisältyy Pohjanpään runokokoelmaan Lyyrillisiä runoja. Se on luettavissa myös Pohjanpään Valituista runoista (WSOY, useita painoksia).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile.
Kysyjä tarkoittanee Juri Bessonovin vuonna 1929 Lontoossa julkaistua teosta My 26 prisons and my escape from Solovetsky (Kustantaja Jonathan Cape). Kirjaa ei ole suomennettu eikä tuota englanninkielistä julkaisua näytä löytyvän mistään suomalaisesta kirjastosta.
Heikki Poroila
Niemisjärvellä oleva Oulanki on ollut nykyisten omistajien suvussa vuodesta 1907. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1952, sitä aikaisempi asuinrakennus oli Rusilan torppa.
Oulanki-nimi kuuluu Oula-, Oulu-nimiiin, -nki on nimistöjohdin. Oula- ja Oulu-nimiä on Suomessa n. 50 kpl, niistä suurin osa Oulujärven, Päijänteen, Saimaan ja Pielisen rajaamalla alueella. Sana oulu tarkoittaa ’tulvivaa vettä’ ja sitä on tavattu Mäntyharjun ja Miehikkälän murteista ja sen ’lumisohjoa’ merkitsevä vastine luulajansaamesta. Koska Oulu-nimet tarkoittavat yleensä vesistöjä, ’tulvavettä’ merkitsevä sana sopii hyvin niiden kannaksi. Siitä, onko sana alun perin suomea vai saamea on erimielisyyttä.
Lähteet:
Kotiseutumme...
Valitettavasti Reijo Taipaleen Tonavan aallot –kappaletta ei löydy kirjastojen karaokelevyiltä. Internetistä löytyi ammattilaiskäyttöön tarkoitettu levy. Tonavan aallot (= Donauwellen / Valurile Dunarii) on Iosif Ivanovicin sävellys, joka tunnetaan suomeksi myös nimillä Häämuistojen valssi ja Muistojen laulu. Häämuistojen valssissa on eri sanoitus, mutta se löytyy ainakin seuraavilta karaokelevyiltä: Cover karaoke, vol. 4 : Puhu hiljaa rakkaudesta sekä Finnhits karaoke 16 : Valssin hurmaa 2.
Tällaisia tilastoja ei oikeastaan ole vielä juurikaan kerätty. Kirjastoissa on alunperin kerätty vain sellaisia tietoja, joissa ei ole asiakkaiden tietoja lainkaan, esim. aineiston lainausmääriä, https://tilastot.kirjastot.fi/. Nyttemmin dataa pystytään analysoimaan niin, että henkilökohtaiset tiedot on häivytetty, mutta tämän tyyppinen analysointi on vielä melko alkuvaiheissa eikä sitä ole oikein julkaistu paljoakaan. Jaani Lahtisen palvelun vaikuttavuuden raportointityökalu on ensimmäisiä ja sitä esittellään julkaisussa Kirjastojen vaikuttavuus, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/lainausdata.html . Helsingin kaupunginkirjaston Jouni Juntumaalta voisi tiedustella, millaisia tietoja voisi saada käyttöönsä ja onko tuon tyyppistä...
Hei ja kiitos kysymyksestä,
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanankirja. 1, A-K mukaan:
Henrik Florenius (1633-1705), Paimion ja Kemiön kirkkoherra, mainitsi sanan kassi vuonna 1702 kirjoituksissaan. Sanaa kässi käytti Gustav Renval (1781-1841), yliopiston suomen kielen dosentti. Alkuaan juontaa verkkopussi / Tragnetz, (Einkaufs)tasche, nykyruotsissa kasse "kassi".
Kielitoimiston sanakirja (2012) määrittelee kassin näin: kädessä (harvoin olalla) pidettävä tilavahko, usein pussimainen kantoväline. Muovikassa, ostos- torikassi. Iso kankainen matkakassi.
Kappale on Juustopäät-yhtyeen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Turha potku". Kertosäkeessä lauletaan: "Tyhmyydestä saa kärsiä, maksaa ja kitua. Se oli elämäni turhin potku."
Näyttää siltä, että Savojärvivalssia (säv. Hilja Harinen, san. Antti Maanpää) ei ole julkaistu nuottina.
Kauneimmat kiitokset (säv. Ilpo Mäkelä, san. Jorma Ylismäki) on julkaistu nuottikokoelmassa 40 kotimaista (Scandia, 1981) sekä Mäkelän omakustanteessa (julk. I. Mäkelä, 1982). Ensin mainittua on saatavissa ainakin kansallisesta varastokirjastosta ja Lieksan kirjastosta. Mäkelän omaa julkaisu on puolestaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Saatavuus: Varastokirjasto Lieksa Tampere
Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston välityksellä.
Katsopa netistä sivut http://www.nuorisokirjailijat.fi/kohonenlaila.shtml (täältä löytyy mm. bibliografia, eli kaikki julkaistut kirjat)
ja http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1253&A=closeall&C=16112
Myös teoksessa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa. - Kirjastopalvelu, ss 68-72 löytyy esittely Laila Kohosesta.
