Jääkarhuista ainoastaan tiineet naaraat vetäytyvät talviunille. Ne pysyvät pesässä jopa puoli vuotta, jona aikana poikaset syntyvät.Kun saaliista on pulaa, myös uros voi vaipua talviunen kaltaiseen tilaan. Tästä huolimatta uros pystyy hyökkäämään saaliin kimppuun yhtäkkiä, jos saalista ilmaantuu sen ulottuville. Lähde: Nisäkkäät 2. Weilin + Göös, 2009Jääkarhu Ursus maritimus (tunturisusi.com)
Kyseessä on brasilialaisen Paulo Coelhon teos, joka on juuri ilmestynyt suomeksi nimellä Yksitoista minuuttia.
Internetistä löytyy kirjalle omat suomenkieliset www-sivut osoitteessa http://www.yksitoistaminuuttia.fi/
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin teos ei ole vielä tullut, mutta ainakin Helsingin kirjastoihin se on vasikään tilattu.
Rilkellä on ollut runsaasti suomentajia, mainitsemienne lisäksi (Hellaakosken suomennoksia en ole tavannut) ainakin Aila Meriluoto, Anna-Maija Raittila, Arvi Kivimaa, Elina Vaara, Uuno Kailas, Juhani Ihanus ja Reijo Wilenius. Valitettavasti en kuitenkaan ole löytänyt suomennosta Strophen-runosta. Runosuomennoksista on olemassa jatkuvasti täydentyvä tietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Joitakin Rilken runosuomennoksia löytyy myös aikakauslehdistä Takoja (1993, nro 1, s. 16 ja 1992, nro 1, s.37) ja Aamun koitto 2004, nro 23-24, s. 5), mutta nämä eivät nyt ole olleet ulottuvillani.
Jere on yleisin Jeremia(s)-nimen lyhentymistä, sanoo Kustaa Vilkuna Etunimet nimisessä teoksessaan (2005).Vilkuna jatkaa, että Jeremias on kreikkalainen asu heprean nimestä Jeremia " Jahve (Jumala)kohottaa". Lisää tietoa nimen alkuperästä löydät nimikirjoista kirjastostasi.
"Lapsuus kuin sadekuuro" on esitetty TV 2:lla 2.11.1979. Ohjelman pituus on noin 18 minuuttia ja se perustuu Mirja Kuivaniemen runoihin. Runojen kuvituksena on käytetty luontokuvia Pohjanmaalta. Tämä tieto on saatu Ylen arkistosta, kirjasto-tietopalvelu@yle.fi
Sosiaalipsykologi ja perheneuvoja Saara Kinnuselta on julkaistu lukuisia ihmissuhteisiin ja erilaisiin elämäntilanteisiin liittyviä kirjoja, mutta ei runoja, ainakaan kokoelmaksi asti. Yksittäinen runo saattaa tietysti olla julkaistuna esimerkiksi lehdessä, mutta tällaista emme valitettavasti onnistuneet löytämään.
Yliopistojen yhteistietokannasta Melindasta hakemalla löytyi esim. seuraavat:
Parodian kääntämisestä:
Maher, Brigid : Recreation and style : translating humorous literature in Italian and English, 2011.
Kleberg, Lars : Översättaren som skådespelare : essäer, 2001.
Karvo, Elina : Käännöspastisseista parodiaan ja eläviin kuviin : Sherlock Holmes saapui varhain Suomeen. Lehdessä: Ruumiin kulttuuri 31(2014) : 3 s. 34-37.
Parodiasta yleensä:
Chambers, Robert : Parody : the art that plays with art, 2010.
Dentith, Simon : Parody, 2000.
Pari opinnäytettä lastenrunojen kääntämisestä:
Suomi, Merja : Kääntäjän kyydissä uudelle vuosituhannelle : miten Kornei Tsukovskin lastenrunot kotoutuvat nykyaikaan, 2009. Opinnäyte. https://helda.helsinki.fi/...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan eteläafrikkalaiselta kirjailijalta Bessie Headilta (1937 - 2007) on luettavissa suomeksi ainoastaan yksi teos, Maru (suom. Kristiina Drews, Kääntöpiiri, 1988).
Teoksessa Ellen Kuzwayo: Sano minua naiseksi (suom. Kaija Anttonen, Naistenkulttuuriyhdistys, 1987) on Bessie Headin kirjoittama esipuhe.
https://finna.fi
http://thuto.org/bhead/html/
Neitsyt Mariasta ja Jeesus-lapsesta taiteessa ovat suomeksi kirjoittaneet esimerkiksi Kaarina ja Kalevi Pöykkö. Heidän kirjaansa Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi : Jeesuksen syntymä ja lapsuus taiteessa (Atena, 1998) sisältyy Marian ilmoitusta käsittelevä osio, johon sisältyy käyttökelpoista taustatietoa aiheesta.
Pöyköt käsittelevät kirjassaan myös kristillisen enkelin hahmon muotoutumista ja Dionysios Areopagitan laatimaksi oletettua enkelihierarkiaa, jossa enkelit jaetaan kolmeen ryhmään: ensimmäiseen kuuluvat serafit, kerubit ja vallat, toiseen herruudet, voimat sekä valtiaat ja kolmanteen ruhtinaat, arkkienkelit ja enkelit. Marialle ilmestyi arkkienkeli Gabriel. Marian ilmoitusta kuvaavissa taideteoksissa enkelit kuvattiin usein päässään...
Seuraavat kirjat sopivat erityisesti ala-asteikäisille lapsille:
Jacquie Wines: 101 tapaa pelastaa maapallo
Melanie Walsh: 10 askelta maapallomme auttamiseksi
Christina Goodings / Anna-Mari Kaskinen: Lapsen oma vihreä kirja
Glenn Murphy: Ilmastonmuutos – Mitä minä voin tehdä?
Jaana Palanterä: Vihreän elämän valintoja
Vähän vanhemmille suosittelen seuraavia aineistoja:
Tuomas Vanhanen: Valot päälle! Puolueeton kirja energiasta
Katja Antila: Pysäytä ilmastonmuutos – suomalaisen arjen valintoja
Dokumenttielokuva Before the flood (tekstitetty suomeksi)
Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset -fantasiakirjasarja
Lisäksi:
Verkossa pelattava...
Hei!
Hae vaikkapa sellaiselta hakupalvelimelta kuin :
http://www.northernlight.com seuraavalla haulla:
"free black and white images" (free-sanan voin jättää poiskin, mutta jos senkin sisällyttää hakuun, saa tulokseksi sivuja, joiden kuvia voi vapaasti kopioida rikkomatta tekijänoikeutta).
Kyseinen kohta on William Shakespearen Henrik V:n neljännen näytöksen alusta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1905 kyseinen kohta kuuluu näin:
Mieleenne aikaa kuvitelkaa, milloin
Pimeys vaaniva ja heikko kuiske
Avaran mailman kaikkeuden täyttää.
Yön likoharmaan kohdun kautta käy
Leiristä leiriin hyminä niin hieno.
Saat Matti Rossin suomennoksen vuodelta 2009 sähköpostiisi.
Cajanderin suomennos Gutenberg-projektissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Henry V by William Shakespeare http://www.gutenberg.org/ebooks/2253
Shakespeare, William: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009)
Arktis ei ole yksiselitteisesti määritelty käsite, vaan sitä voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta (maantiede, metsänraja, ikirouta, merijää jne.). Yleensä katsotaan, että ehdoton eteläraja on pohjoinen napapiiri, jolloin sen piiriin mahtuvat myös Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmat osat sekä Tanskaan kuuluvan Grönlannin pääosa ja Norjalle kuuluvat Huippuvuoret. Islanti jää niukasti napapiirin eteläpuolelle.
Myöskään "syrjäseutu" ei ole täsmällinen käsite, vaan suhteellinen ilmaisu sille, että jonkin maantieteellisen kokonaisuuden (valtio, lääni, kunta tms.) sisällä voidaan puhua keskusalueesta, taajamasta jne. ja toisaalta niiden ulkopuolelle jäävästä "syrjäseudusta". Wikipedian suomenkielinen artikkeli käyttää ilmaisua periferia...
Debi Gliorin satukirjassa Naulakeitto ja muita hassunkurisia satuja (Kustannus-Mäkelä 2003) on yhtenä kertomuksena Kolme pientä porsasta. Porsas Korsikärsä rakentaa taloja savesta ja heinänkorsista, Puusaparo puusta, ja Kivisorkka rakentaa vain kivisiä taloja. Lopussa susi putoaa Kivisorkan sementinsekoittimeen.
Kysymyksen kuvassa on Pohjois-Norjassa sijaitseva Bárrás-tunturi, joka tunnetaan suomeksi nimellä Paras-tunturi. Kuva on otettu kolmen valtakunnan rajapyykiltä.
https://snl.no/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_valtakunnan_rajapyykki
Alkuperäisen Venla-patsaan on suunnitellut Simo Salminen. Tuomas Marjamäen Simo Salminen -elämäkerrassa todetaan, että Ere Kokkosen vaimo keksi patsaalle nimen juurikin Männistön Venlan innoittamana.
Linkki maailman runouteen -runotietokannan mukaan W. H. Audenin runon "The more loving one" on suomentanut Pentti Saaritsa. Runon suomenkielinen nimi on "Se joka rakastaa enemmän" ja se on julkaistu kirjassa "Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät" (WSOY, 1997, s. 38). Kirjan alussa on yksi Tuomas Anhavan suomentama runo, mutta muut runot ovat Pentti Saaritsan suomentamia.
Linkki maailman runouteen on käännösrunouden viitetietokanta, jota ylläpitää Lahden kaupunginkirjasto: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI
Juonikuvauksessa on aika paljon yhtymäkohtia amerikkalaisen Secrets and Lies -sarjan kanssa. Suomessa MTV3 esitti ensimmäisen tuotantokauden kesällä 2015 nimellä Salaisuuksia ja valheita.
https://en.wikipedia.org/wiki/Secrets_and_Lies_(American_TV_series)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salaisuuksia_ja_valheita_(televisiosarja)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pienel%C3%A4inklinikka?source=…) pieneläinklinikka on "pieneläinten, vars. lemmikkieläinten poliklinikka". Hevosia hoitavat ne eläinlääkärit, jotka eivät rajaa palveluitaan pieneläimiin, kuten kunnaneläinlääkärit. Yliopistollinen hevossairaala toimii Helsingin Viikissä Yliopistollisen eläinsairaalan yhteydessä. Lisätietoa: https://www.helsinki.fi/fi/yliopistollinen-elainsairaala/hevoset.
Lisätietoa eläinlääkärin ammatista löytyy esimerkiksi Suomen Eläinlääkäriliiton verkkosivuilta osoitteesta https://www.sell.fi/elainlaakarin-ammatti.
Valitettavasti Tommy Tabermannin runosta Pieni laulu ihmisestä ei löydy englanninnosta.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finlit.fi/
