Kyseessä saattaisi olla Arnold Lobelin Eläintarinoita, jotka Leo Lastumäki on lukenut äänitteeksi vuonna 1991. Tosin tarinassa, jonka opetus on "liika järjestys voi olla pahaksi", kukkien järjestys häiritsee krokotiilia.
Äänitettä ei ole enää Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta kirja kyllä on lainattavissa. Äänitteen voi tilata kaukolainana muualta Suomesta. Alla olevasta linkistä voi lukea lisää kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyselin asiaa kollegoilta. He suosittelevat k.o. kirjoja, jotka löytyvät seuraavan linkin takaa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xhomoseksuaalisuus+kuvakirjat&searc…
HowStuffWorks-sivustolla kerrtotaan, että maantieteellisen pohjoisnavan voi löytää joko paikannuslaitteita (kuten GPS:ää) käyttämällä tai perinteisesti auringon, kuun ja tähtien avulla.
Katso miten eri tavoin voit yrittää löytää maantieteellisen pohjoisnavan: http://adventure.howstuffworks.com/survival/wilderness/true-north.htm
Tutkimusmatkailijat, kuten Robert E. Peary, suunnistivat taivaankappaleiden avulla ja käyttivät apunaan sekstanttia. Varmasti he tiesivätkin, että eivät tienneet sijaintiaan aivan tarkasti.
Lisätietoja:
http://www.wonderquest.com/finding-the-poles.htm
Kaupunginkirjaston toimipisteistä jokainen kirjasto tekee itsenäisen päätöksen, miten lahjoitettavia kirjoja otetaan vastaan. Kirjan vastaanottamiseen vaikuttaa paljon kirjan lainauskuntoon saattaminen. Jos kirja löytyy jo kirjan ISBN tunnuksella yhteisestä HelMet järjestelmästä, kirjan lainaukseen saaminen on vaivatonta. Mikäli ISBN numerolla ei kappaleita löydy, Hankintatoimistossa tehdään kirjan sisällönkuvaus, muovitus ym. kirjan kirjaston kokoelmiin saamiseksi. Tämä voi viedä aikaa, koska koko ajan kokoelmiin tulee uutta kirjaa, joka täytyy saada nopeasti lainattavaan kuntoon. Lisäksi asiaan vaikuttavat mm. kirjan ikä, onko jo useampi kappale samaa kirjaa, kirjan kunto ja miten oletetaan kirjalla olevan kyseisessä kirjastossa...
Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen julkaisemaa opasta "Retkelle uusmaalaiseen luontoon" saa ainakin Espoon kaupungin yhteispalvelupisteistä.
Se on julkaistu myös verkossa:
http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/doc/Yhdistyksen_opas2013_l…
Yleisesti ottaen kustantajilla ei ole tekijänoikeutta, vaan pelkästään tekijöiden kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuva yksinoikeus julkaista tekijöiden tekstit tietyssä muodossa ja yhteydessä. Vanhat tekstit ovat itsessään tekijänoikeudellisesti vapaita, mutta sellaisesta tehtyyn käännökseen on kääntäjällä tekijänoikeus, joka on voimassa kuten varsinainenkin tekijänoikeus.
Yliopistopainon "epämääräisyys" asiassa voi johtua siitä, ettei kääntäjien kanssa ole aikoinaan tehty kunnollisia sopimuksia. Jos sopimuksia ei ole tehty, Yliopistopainon oikeudet rajautuvat kustannettuun kirjaan ja sen levittämiseen. Kustannussopimukset yleensä sitovat tekijää niin, ettei hän voi vapaasti hyödyntää tekstiään sopimatta asiasta kustantajan kanssa. Mutta...
Kirjasampo.fi:n on kerätty listaus kirjablogeista, joista tulee Kirjasammon kautta syöte. Listan kautta voi käydä katsomassa blogeista bloggarien yhteystietoja. Sähköpostiosoitteita ei ole erikseen listattuina. Tässä blogilista, http://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/fi/kirjablogit
Väinö Linnan romaaniin pohjautuva Tuntematon sotilas -elokuva on kirjastolainauksessa DVD:nä sekä Edvin Laineen että Rauni Mollbergin ohjaamana. Tallenteissa on kuitenkin vain ruotsin- ja englanninkieliset tekstitykset.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta ja kuntoluokat voi tarkistaa osoitteesta https://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Kirjastolaisena minulla ei ole asiantuntemusta rahan arvon arvioimiseen ja paremman arvion saat Suomen numismaattiselta yhdistykseltä http://www.snynumis.fi/arviointipalvelut/
Voin kuitenkin kertoa, mitä teos Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017 kirjoittaa rahojen arvosta.
Markan kolikot mainitsemiltasi vuosilta ovat teoksen mukaan arvoltaan 1-4 euroa/kpl, jos ovat kuntoluokissa 8 tai 10.
20 pennin kolikkorullien hinnaksi vuosilta 1969 ja 1970 teos kertoo 50 euroa/rulla.
Suomen numismaattisella yhdistyksellä on maksullinen arviointipalvelu.
Monet huutokauppakamarit arvioivat ilmaiseksi esim. Helander, Bukovski tai Hagelstam.
Heikki ja Marjatta Paunonen -kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja mukaan miekkari on merkityksessä mielenosoitus ollut stadin slangissa jo vuodesta 1990. Sanaa mielari sanakirjassa ei ole.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelissa Dekkarista pokkariin (3/2005) Eija-Riitta Grönros ja Heikki Talola kirjoittavat suomen puhekielen yleistyvistä sanoista, joissa pitkä, usein yhdyssana, on lyhennetty kaksoiskonsonantin ja ‑ari-liitteen avulla. Tällaisia sanoja ovat esim. olkkari, kylppäri, telkkari, simmarit ja korkkarit. Miekkari on myös juuri samalla "mallilla" muodostettu johdos, joten yhteyttä sanaan miekka ei liene. Koko artikkeli on luettavissa alla...
Vantaan kaupungin kirjastoautomaatioyksikön tietojärjestelmäasiantuntija vastaa, että tulostusjärjestelmät ovat erilaisia eri Helmet-kaupungeissa, eivätkä ne ole osa kirjastojärjestelmää. Kirjastokorttiin ei olla näillä näkymin lisäämässä kyseistä toimintoa. Helmet-kirjasto on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen.
Kristillinen henkilönnimi Clemens on muotoutunut Suomessa asuun Klemetti, mutta talonnimissä ja sukunimissä on säilynyt monia muitakin muotoja. Vanhojen länsisuomalaisten talonnimien joukossa ovat Klemola, Kleemola ja Klemelä tavallisia, muoto Kleimola on harvinaisempi. Latinan sana clemens tarkoittaa 'lempeää'.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
En onnistunut löytämään nimeä kyseiselle tanssityylille. Babylon Berlin -sarjan omilla sivuilla tietoa ei ole eikä sellaisesta ole mainintaa edes Caitlin Shawn sinänsä perusteellisessa tutkielmassa To the Truth, to the Light: Genericity and Historicity in Babylon Berlin (2022). Shaw kyllä kiinnittää huomiota siihen, että sarja ei pyri historialliseen autenttisuuteen vaan heijastaa yleisluontoisen historian avulla nykypäivää ja jättää tilaa mielikuvitukselle. Kenties tanssikuvioissa ja koreografioissa on otettu taiteellinen vapaus eikä tanssityyli edusta puhtaasti mitään tiettyä tunnettua tyyliä.
Tai olisiko lukijoissamme tanssintuntijoita?
Lähteet:
Babylon Berlin. https://babylon-berlin.com/en/. (Katsottu 31.7....
Yleisradion artikkelissa nimipäivistä vuodelta 2010 kerrotaan seuraavasti:
Taisi olla Kustaa Vilkuna, kun oli 1900-luvun puolivälissä, joka ei halunnut tyttöjä ja poikia samalle päivälle. Nyt se ei ole enää tärkeä näkökohta, sanoo Helsingin yliopiston almanakkapäällikkö Heikki Oja.
https://yle.fi/a/3-5624584
Kustaa Vilkuna (1902-1980) oli suomalainen akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija, jonka teoksia on mm. Etunimikirja vuodelta 1947.
Listoja suomalaisista kirjankustantamoista löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_enti…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjankustantamot
Oheinen blogiteksti valottaa hieman sitä, millainen kirjallisuus minkäkin kustantamon julkaisulinjassa painottuu:
https://www.kirjailija.blog/2018/09/suomen-suurimmat-kustantajat-2018.h…
Mikäli kustantamot eivät tartu tarjottuun teokseen, kannattaa harkita kirjan painattamista omakustanteena:
https://www.akkustannus.com/luova-kustantaminen/nain-julkaiset-omakusta…
https://www.taloustaito.fi/vapaalla/omat-tekstit-julki--mita-omakustann…
Vinkkejä kirjan julkaisemiseen voi hakea esimerkiksi Saara Henrikssonin teoksesta Sinä julkaiset...
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Marjatasta kertovia lauluja on useita. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla tarkennetussa haussa hakusanalla Marjatta tai Suomalaisia naisennimilauluja -luettelon avulla.
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun!
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/
Suomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naisen…
Suomalaisia naisennimilauluja A-L:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naiste…
Kirjastojen yhteinen valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta ei ole sama palvelu kuin Kysy.fi. Kysy kirjastonhoitajalta on perustettu 1998 ja se on toiminut verkossa vuodesta 1999 lähtien. Palvelun toimintaan ja sen kehitykseen voi tutustua tutkimala Kysy kirjastonhoitajalta 20 vuotta -historiikkia. Palvelun toimintaperiaatteet löytyvät info-osasta ja kysymyslomakkeen täyttöohjeista. Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi jatkoi vuonna 2001 avatun IGS-palvelun toimintaa. Sen kohtalosta ei ole julkaistu tietoa. Asiasta täytyy kysyä Helsingin kaupunginkirjaston johdolta.
