Valtakunnallisista luetteloista ei löydy Heidi Rehn -nimisen henkilön kirjoja. Onkohan nimi varmasti näin - tai
olisiko henkilöstä jotain lisätietoja? Esim. minkä alan tai minkä ajan kirjoittajasta on kyse?
Englanninkielinen käännös The labyrinth of the world and the paradise of the heart löytyy ainakin Tukholmasta, Stockholms universitetsbibliotek'in kokoelmista
http://cat.sub.su.se/
Kaukolainat tehdään paikan päällä, Turun kaupungin pääkirjastossa, lainaosastolla.
Näyttää vahvasti siltä ettei ym. teosta ole suomennettu.
Suomeksi tai ruotsiksi Thomas Becketiä koskeva tieto jää sirpaleiseksi. Häntä käsitellään lyhyesti Christopher Daniellin teoksessa Matkaopas historiaan: Englanti. 1995, s. 64-65.
Allaoleva linkki, vaikka se käsitteleekin Jean Anoulhin aiheesta kirjoittamaa Becket eli Jumalan kunnia -näytelmää myös taustoittaa tapahtumaa:
http://hkkk.fi/~korpela/harraste/teatteri/TeaInf-1993-061.htm
Siinä on viittaus myös George Macaulay Trevelyanin 1940-luvulla suomennettuun teokseen Englannin historia. 1-2. 1948.
Myös T. S. Eliotin näytelmä "Murha katedraalissa" käsittelee tapahtumaa.
Hänet mainitaan myös teoksessa Pyhimysten tie. 1978, s. 286.
Ruotsalaisiin kirjastoihin kohdistamme haut eivät ole tuottaneet hakutuloksiksi ruotsinkielisiä teoksia.
Erittäin hyvä tietolähde on Brages pressarkivjoka kertoo itsestään näin:
"Brages Pressarkiv grundades år 1910 och hette fram till år 1998 Brages urklippsverk. Arkivet kan ses som en svenskspråkig fortsättning på det register över hela den finländska pressens innehåll 1771-1890, som finns i Helsingfors universitetsbibliotek. "
Riddaregatan 7 A 1, 00170 Helsingfors
Öppet vardagar kl. 9-16, onsdagar 9-18 Tel. 09-633342 Fax 09-667450
Hakemalla Hulden, Lars sain runsaasti viitteitä.
Katso lisää
Riddaregatan 7 A 1, 00170 Helsingfors
Öppet vardagar kl. 9-16, onsdagar 9-18 Tel. 09-633342 Fax 09-667450
Helmut Lottista on suomenkielistä tietoa verkossa ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.emi.fi/artistit/55/helmutlotti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmut_Lotti
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/euroopantaivaanalla?OpenDocumen…
http://groups.msn.com/HelmutLottiFin-Fun-Fans/helmutlottifinfunfans.msnw
Lisäksi Helmut Lotti –aiheisia (hieman vanhempia) lehtiartikkeleita löytyy suomeksi muutama. Mikäli nettisivuilta ei saa riittävästi tietoa, musiikkiosaston tietopalvelusta voi pyytää viitelistan ko. artikkeleista.
Molemmat palvelut ovat suosittuja. Vuonna 2008 iGS:istä annettiin 9655 vastausta. iGS on Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä palvelu, joten suurin osa kysymyksistä tulee pääkaupunkiseudulta. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta annettiin yhteensä 7800 vastausta vuonna 2008. Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu. Kyseiseen palveluun tuli Helsingistä viime vuonna 1109 kysymystä, Espoosta 305 ja Vantaalta 239 kysymystä.
Hei! Annan yksinkertaisen vinkin, jolla pääsee käytännöllisesti katsoen kaikkien kuntien sivustoille.
Kirjoita osoitekenttään: www + + fi. Esmerkiksi www.hameenlinna.fi
Toivottavasti tästä oli apua!
Kunnat listana
Kunnat.netissä http://www.kunnat.net/fi/Yhteystiedot/kunta-alan-yhteystiedot/kunnat/Si… www.kunnat.net > Yhteystiedot > Kunta-alan yhteystiedot > Kuntien yhteystiedot
Suomi.fi:ssä http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallish…
Nämä löytyvät kunnat-hakusanalla myös uudesta Makupaloista.
Diskettiasemallisia koneita ei taida olla, mutta ainakin Sellon kirjastossa on lainattavia USB:llä tietokoneeseen yhdistettäviä erillisiä disketti- tai korppuasemia. Sellaisen voi pyytää henkilökunnalta, laite lainataan kirjastokortille yhdeksi päiväksi ja liitetään kirjaston tietokoneeseen. Kannattaa kuitenkin varmistaa tämä tieto vielä Sellon kirjastosta, sillä kyseinen laite on voitu ottaa käytöstä pois. Diskettiasema voi olla käytössä muissakin kirjastoissa, asiaa voi tiedustella kirjastoista puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Yhdysvaltalainen lukutaitoprofessori William G. Brozo vieraili Suomessa 8.-12.9.2014, ja hän puhui erityisesti poikien lukemaan innostamisesta:
https://lukukeskus.fi/brozo/
Myös kirjailija Jeff Kinney on saanut pojat lukemaan: https://www.theguardian.com/education/2018/oct/30/jeff-kinney-let-child… ja https://wimpykid.com/
Suomalaisista kirjastoista ei tämän 1815-1897 eläneen venäläisen säveltäjän nuotteja löydy. Maailmanlaajuisen kirjastojen WorldCat-tietokannan kautta löytyy muutamia nuotteja, jotka kuitenkin ovat pääasiassa yhdysvaltalaisissa kirjastoissa:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSQUERY?searchtype=limitlink:format…
Alla hiukan tietoa säveltäjästä:
http://www.earlyromanticguitar.com/erg/composers.htm
Ikävä kyllä kirjaasi ei ole tunnistettu. Jatkamme edelleen etsintöjä, ja jos oikea kirja löytyy, palaan asiaan.
Tuntisiko joku lukijoista nämä runot ja kirjan?
Maailman pienin kala näyttää Tiedelehden nettisivujen mukaan (Tiede uutiset 27.1.2006) olevan Paedocypris progenetica, joka löytyi Sumatran saarelta ja se on toinen kahdesta uudesta kalalajista, jotka kuuluvat tieteelle uuteen sukuun Paedocypris. Se on vain 7,9 mm pitkä.
Voit tehdä haun sanoilla Paedocypris progenetica ja saat kalasta lisää tietoa ja myös kuvia. Hakuja tutkiessa selviää, että se todellakin on tällä hetkellä pienin löydetty kala.
Kysymykseen on yllättävän vaikeata vastata, koska "jazz-sävellys" ei ole ihan sama asia kuin sinfonia, jonka senkin kesto riippuu kapellimestarin päättämästä temposta. On usein myös kiistanalaista, onko jokin tietty kokonaisuus itsenäinen ja yhtenäinen sävellys vai enemmänkin peräkkäin soitettavia itsenäisiä osia.
Kävin muistinvaraisesti läpi sellaisia kotimaisia jazz-sävellyksiä, jotka täyttävät kokonaisen albumin ja joiden kohdalla ei pitäisi olla suurempia määrittelyongelmia. Omaan haaviini jääneistä selkeä ykkönen on Heikki Sarmannon New Hope Jazz Mass, jonka levytys vuodelta 1979 on noin 69 minuutin pituinen. Teoksesta on kuitenkin tehty tätäkin pidempiä konserttiäänityksiä, esimerkiksi Musiikkiarkiston kokoelmassa oleva teoksen...
Ennen Gagarinin kuolemaa 27.3.1968 saivat surmansa kolme amerikkalaista avaruuslentäjää Virgil Grissom, Edward White ja Roger B. Chaffee (Chaffee ei ehtinyt käydä avaruudessa) avaruusalus Apollo 1:n palossa 27.1.1967. Neuvostoliittolainen avaruuslentäjä Vladimir Komarov kuoli 24.4.1967 Sojuz 1:n epäonnistuneessa laskeutumisessa maahan. Laskujeni mukaan avaruudessa oli käynyt 20 amerikkalaista ja 10 neuvostoliittolaista avaruuslentäjää ennen Gagarinin kuolemaa : Alan Shepard (Mercury 3), Virgil Grissom (Mercury 4, Gemini 3, Apollo 1), John Glenn (Mercury 6), Scott Carpenter (Mercury 7) Walter Schirra (Mercury 8, Gemini 6), Gordon Cooper (Mercury 9, Gemini 5), John Young (Gemini 3, Gemini 10), Edward White (Gemini 4, Apollo 1),...
Laulu on nimeltään "Koulutyttö", ja se sisältyy Kaarina Korpin kirjaan "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten". Laulu alkaa: "Syksyllä kulkevi koulutyttö kouluhun ilomiellä". Toinen säkeistö alkaa: "Laskut jos laskee ja läksyt lukee, silloin ne koulussa luistaa". Kirjan laulut on säveltänyt Armas Nyman. Sanoittajaa ei erikseen mainita, joten ilmeisesti Kaarina Korppi on ne sanoittanut. Kirjassa on lauluihin sanat ja nuotit (melodianuotinnos tai kuten tästä laulusta melodianuotinnos ja piano- tai harmonisäestys) ja joihinkin lauluihin myös leikkiohjeet. Kirjan 1. painos on ilmestynyt vuonna 1933 ja 2. painos 1947. Kirjan on kustantanut Karisto.
Helmet haulla löytyy muutamia leikistä kertovia kirjoja. (Aihe leikki ja rajaus suomen kieli) https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2324669__Sleikki__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__P0%2C6__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Uusin niistä on Timo Jantunen, Susanna Suutarla ja Niina Heino: Leikin taikaa : miksi leikki on niin tärkeää?
Tutustumisen arvoisia voisivat olla myös Tiina Lautamo, Vilja Laaksonen: Ralla : leikki- ja kaveritaitojen havainnointimenetelmät sekä Jenni Vartiainen: Mistä syntyy tuulen voima? : tiedekasvatusta ihmetellen ja leikkien
e-kirjoinakin on leikistä kertovaa aineistoa. Esimerkiksi Satu...
Lauri Rauhalan (1914-2016) tuotannosta ei löydy Ihmisen filosofia -nimistä teosta, joten hän on mainitussa yhteydessä luultavasti tarkoittanut ihmisen filosofiaa tuotantonsa aiheena. Filosofi Jukka Hankamäen mukaan Rauhala pohtii ihmisen kokonaisvaltaista ymmärtämistä etenkin teoksissaan Henkinen ihmisessä, Humanistinen psykologia, Ihmiskäsitys ihmistyössä ja Tajunnan itsepuolustus (Niin & näin 2/1906, s 16-21).
Lauri Rauhalan tuotantoa:
Tajunnan itsepuolustus (2017)
Ihmiskäsitys ihmistyössä (2014)
Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä (2009)
Henkinen ihminen (2009) (sisältää korjatut laitokset teoksista Henkinen ihmisessä ja Ihmisen ainutlaatuisuus sekä Jussi Backmanin laatiman esseen Rauhalan...
Etsin kysymääsi kaunista runoa ja sen tekijää Lahden kaupunginkirjaston käännösrunotietokannasta sekä suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelu Finnasta, mutta valitettavasti annetuilla hakusanoilla ei löytynyt vastaavaa runoa. Arvelisin runon olevan suomenkielisen tekijän, joten tarkistin myös käsillä olevista painetuista suomalaisista runoantologioista Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava 1992) sekä Katso pohjoista taivasta (toim. Jenni Haukio, Otava 2017), joista ei runoa kuitenkaan löytynyt.
Ehkä joku lukijoista tunnistaa kyseisen runon?
Finna https://finna.fi/
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Runoista rakkaimmat...
